Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Lastutus, ohjelmointi ja moottorinohjaus => Aiheen aloitti: Jannu - 24.01.2012, 00:31:12
-
Olis kiva kuulla muiltakin lastutuksen/ohjelmoinnin jälkeisiä penkitystuloksia.
Itselläni siis 2008 V70 T6 AWD, johon ei oikein millään meinannut löytyä lisäpuhtia suomenmaasta. Lähimpänä oli BSR:n modi, mutta olisi pitänyt lähteä Vaxjöön Etelä-Ruotsiin asti laitattaan. Homma siis tyssäs siihen. Slamit.net kuitenki soittamalla tarjosi Heicon lastua, joka asennettiin Uudenmaan autohuollossa. Pikkasen aiemmin autoon survottiin myös Heicon vaimentimet sikäli mikäli sillä mitään merkitystä on.
Denson boksi kyseessä. En kyllä tiedä onko tätä uudempaa koppaa edes Boschin boksilla.
Noh, tänään penkitys takana ja täytyy sanoa, että tulokset olivat "vallan kivat", kun ajattelee vakio 210kW/400Nm tilannetta..
(http://i4.aijaa.com/b/00637/9420871.jpg)
-
Olis kiva kuulla muiltakin lastutuksen/ohjelmoinnin jälkeisiä penkitystuloksia.
Itselläni siis 2008 V70 T6 AWD, johon ei oikein millään meinannut löytyä lisäpuhtia suomenmaasta. Lähimpänä oli BSR:n modi, mutta olisi pitänyt lähteä Vaxjöön Etelä-Ruotsiin asti laitattaan. Homma siis tyssäs siihen. Slamit.net kuitenki soittamalla tarjosi Heicon lastua, joka asennettiin Uudenmaan autohuollossa. Pikkasen aiemmin autoon survottiin myös Heicon vaimentimet sikäli mikäli sillä mitään merkitystä on.
Denson boksi kyseessä. En kyllä tiedä onko tätä uudempaa koppaa edes Boschin boksilla.
Noh, tänään penkitys takana ja täytyy sanoa, että tulokset olivat "vallan kivat", kun ajattelee vakio 210kW/400Nm tilannetta..
(http://i4.aijaa.com/b/00637/9420871.jpg)
Penkitettiinko auto myös ennen lastutusta?
-
Ei valitettavasti, mutta persdyno antoi kyllä tunutuman huomattavasta muutoksesta palikan laiton jälkeen.
-
Ei valitettavasti, mutta persdyno antoi kyllä tunutuman huomattavasta muutoksesta palikan laiton jälkeen.
Hyvä, että auto liikkuu :3/4 jättää sen: ;) Mutta paras ois jos sais aina vertailukohdaksi penkkituloksen ennen lastutusta/ohjelmointia. Penkeissä on kuitenkin jonkun verran eroa.
-
No, tuosssa tulee pian asiaa samaan liikkeeseen korisarjan laiton yhteydessä, joten vois kait sitä ottaa uusintavedon ilman lastua/lastun kanssa. Tuon kai saa aika helposti disabloitua. Noh, näkee sitten.
Niin, ja jos joku etsii nelivedolle penkkiä Oulun seudulla niin Dynotest Center Kiimingin yrityspuistossa oli paikka jossa homma onnistui. 100€ tuosta veloittivat.
-
Tässäpä viimesin: http://kuvablogi.com/nayta/3447379/ sininen käppyrä on ahdot (n.1,65 bar piikkkinä).
-
Tässäpä viimesin: http://kuvablogi.com/nayta/3436582/
Kivasti näyttää olevan vääntöä :)
-
voi olla et tomaatille liikaakin, mut aika näyttää;)
-
Miten menetellän automaatin kanssa penkityksessä?
Eikö se pitäis saada vaihde lukittua?
Kiinnostais oman penkitys...
-
Miten menetellän automaatin kanssa penkityksessä?
Eikö se pitäis saada vaihde lukittua?
Kiinnostais oman penkitys...
Mä voin muistaa tän nyt väärinkin mutta olis joku muistikuva että esim. viisivaihteisella automaatilla vedettäisiin pakko nelosella se kuorma.
-
Mä voin muistaa tän nyt väärinkin mutta olis joku muistikuva että esim. viisivaihteisella automaatilla vedettäisiin pakko nelosella se kuorma.
Neloselle ja W ?
Vai miten sen saa pakotettua ?
-
Neloselle ja W ?
Vai miten sen saa pakotettua ?
Jos on geartronic laatikko niin 5-vaihteisessa laatikossa manuaalipuolella, se vaihde pysyy silmässä minkä käyttäjä on valinnu vaikka kuinka painaa kaasua.
-
Ei ole geartronic. Normi tomaatti...
-
Miten menetellän automaatin kanssa penkityksessä?
Eikö se pitäis saada vaihde lukittua?
Kiinnostais oman penkitys...
Lainaus tuolta Motorbit Oy sivuilta http://www.motorbit.fi/
Kuvaus tehomittaus tapahtumasta
Tehomittaus aloitetaan antamalla ajoneuvon tiedot dynamometrin hallintaohjelmaan. Seuraavaksi valitaan haluttu testin aloitusnopeus, eli aloitusnopeus valitaan sen mukaan miltä kierrosluvulta tehomittaus halutaan aloittaa, nyky dieseleissä tyypillisesti noin 1500rpm, eli aavistus ennen maksimivääntöaulueen alkua, joka tässä tapauksessa vastaa 4. vaihteella noin 55km/h. Mittausta tehdessä vaihde ei saa vaihtua, koska välityssuhteen on pysyttävä samana mittauksen ajan. Dyno-operaattori pitää huolen siitä että kursorin lähestyessä testin aloitusnopeutta (55km/h) vaihteena on mittauksessa käytettävä 4.vaihde.
Kaasu on oltava pohjassa jo aavistus ennen "jarrutuksen" (55km/h) alkua jotta koko alavääntö saadaan mitattua. Dynamometri vastustaa vetoa niin että moottoriin saadaan riittävä kuormitus. Kun kierrosluku alkaa lähestyä maksimi rpm lukua (tai kun tehokäyrä on jo selvästi laskeva) valmistaudutaan nostamaan kaasu ja painamaan kytkin pohjaan (automaateissa vaihde N-asentoon). Kiihdytyksen loppuessa dynamometrin elektroniikka tunnistaa että nopeus ei enää kasva, eli dyno-operaattori on päättänyt lopettaa kiihdytyksen ja näin ollen se siirtyy mittamaan hävittyä tehoa (dispatched power). Kytkimen ollessa pohjassa ja auton rullatessa nopeutta alas takaisin aloitusnopeuteen (tässä tapauksessa 55km/h) dynamometrin ohjain (controller) laskee dynamometrin vääntösensorilta saamansa tiedon perusteella kuinka paljon auton "makaaminen" rullilla ja sen rullaaminen vastustaa rullapareja verrattuna siihen kuin rullat pyörisivät vastaavalla nopeudella "vapaina" (ilman autoa). Näin saadaan tieto jonka perusteella voidaan laskea riittävän tarkasti minkä suuruinen on tehohäviö voimansiirtoon. Lopuksi dynamometrin ohjelmisto laskee DIN70020 standardin mukaisen lasketun moottoritehon käyttäen tietonaan mitattua tehohäviötä ja vallitsevaa ilmanpainetta sekä - lämpötilaa. Lopputuloksena saadaa tehomittausraportti, jossa selkeästi omina kuvaajinaan moottoriteho, vääntö ja tehohäviö. Halutessa teho voidaan ilmoittaa myös mitattuna vetopyörätehona, mutta käytämme itse ainoastaan moottoritehoa kuten autovalmistajat yleisesti tekevät.
Automaattivaihteisissa ajoneuvoissa tehomittaus tehdään jokseenkin samalla tavalla. Joissakin malleissa aloitusnopeutta joudutaan hieman korottamaan tai kaasun käyttöä matalalla kierrosluvulla rajoittamaan ettei vaihteisto vaihda pienempää vaihdetta (ns. kickdown). Tämä on syy miksi joissakin automaattivaihteisissa mitatut teho- ja vääntökäyrät eivät ole matalalla kierrosluvulla yhtä sulavia ja todenmukaisia kuin vastaavissa manuaalivaihteisissa. Tämä pätee myös VAG:n DSG, Multironic ja S-tronic vaihteisiin. Tehomuutoksen todentamisen kannalta tulokset ovat kuitenkin usein varsin välttäviä.
-
Kiitos :pomo:
-
Käppyrä V50 D5 automaatista.
(http://dl.dropbox.com/u/88927300/full.jpg)
Luulen että on 4. vaihteella vedetty(ainakin joku osuus) kun nopeus on ollut 181 km/h ja kuitenkin kierrokset lähes tapissa.
-
Miksi vääntö notkahtaa n. 80Nm kun on päässyt piikkiinsä? (saa sanoa että on melkein 450Nm? ;))
-
Olisko pienemmillä kierroksilla vielä momenninmuunnin luistanu ja sen lukittuminen näkyisi pudotuksena?
-
Olisko pienemmillä kierroksilla vielä momenninmuunnin luistanu ja sen lukittuminen näkyisi pudotuksena?
Sittenhän käppyrä olisi päinvastainen! Kun turbiini luistaa niin vääntöä ei saada ulos ennenkuin se lukittuu (siis maksimivääntöä ei saada ulos kun turbiini luistaa). Ja toisaalta notkahduksen kierroksilla turbiini ei lukitu jos se on alussa luistanut.
-
Sittenhän käppyrä olisi päinvastainen! Kun turbiini luistaa niin vääntöä ei saada ulos ennenkuin se lukittuu (siis maksimivääntöä ei saada ulos kun turbiini luistaa). Ja toisaalta notkahduksen kierroksilla turbiini ei lukitu jos se on alussa luistanut.
Mitä bemarien lastutuksia lueskellu niin automaatti bemuissa esiintyy samanlainen nohkahdus juurikin kun momenninmuunnin lukittuu. Ainakin omassa Volvossa lukittuu nelosella noilla main kaasu pohjassa ajasessa.
-
Tohon notkahdukseen en osaa sanoa miksi sen tekee ? Loppuviimein autossa oli rajattuna vääntö 350 Nm ja nyt se on tommonen.Autosta liikkuu kahdenlaista tietoa että väännön pudotus on alunperin tehty laatikon takia.Toinen näkökanta on se että ei haluttu sen olevan "samalla viivalla" V 70 D5 kanssa.Ymmärtääkseni V70 D 5 samalla laatikolla (5-vaihteinen) on 400Nm väännöllä varustettu.Nyt kyllä auto joka tapauksessa on aika pirteä ja liikkuu pintakaasulla mukavasti.
-
Tohon notkahdukseen en osaa sanoa miksi sen tekee ? Loppuviimein autossa oli rajattuna vääntö 350 Nm ja nyt se on tommonen.Autosta liikkuu kahdenlaista tietoa että väännön pudotus on alunperin tehty laatikon takia.Toinen näkökanta on se että ei haluttu sen olevan "samalla viivalla" V 70 D5 kanssa.Ymmärtääkseni V70 D 5 samalla laatikolla (5-vaihteinen) on 400Nm väännöllä varustettu.Nyt kyllä auto joka tapauksessa on aika pirteä ja liikkuu pintakaasulla mukavasti.
5-vaihteisissa automaateissa Volvolla aina ollut max. vääntö 350Nm. 400Nm on ollut saatavilla ainoastaan 6-vaihteisiin laatikoihin.
-
Mitä bemarien lastutuksia lueskellu niin automaatti bemuissa esiintyy samanlainen nohkahdus juurikin kun momenninmuunnin lukittuu. Ainakin omassa Volvossa lukittuu nelosella noilla main kaasu pohjassa ajasessa.
Turbiini ei varmasti lukitu 2500 kierroksella kaasu pohjassa! Kolmosella jos ajat lämä pohjassa ja vaihto tulee 4900 korvilla niin nelosen kierrokset on reilusti yli 3000 jolloin on turbiini lukittunut.
Penkitys on tehty käppyrän perusteella pakkovaihteella, kuten se kuuluukin tehdä ja todennäköisesti lähdetty vetämään 1500 jolloin turbiini pysyy lukossa. Notkahdus ei vaan kuulu asiaan tai ainakaan noin kova!
Itsellä ollut autom D5 Volvo ja BMW:n dieseleitä niin yhdessäkään ei ole tuollaisia ollut ja yksikään näistä ei ole penkitetty D-asennolla vaan pakkovaihteilla juuri tuon turbiinin luiston ehkäisemiseksi.
-
Jostain tuollaista S60 ::) matalapaine, nelikko, volvosta irtosi 171kw ja 375nm pyöriltä.
Lisävarusteidenpainon ansiosta kompensoituu hyvin ns. 'normaaliksi' kulkupuoleksi.
Sen verran oli tehoa, ettei penkki kestänyt. ;)
PS. Ei oikeasti hajonnut auton tehosta mutta siis ihan oikeasti hajosi vetojen jälkeen.
Käppyräkäyrä kulkee kuuleman vain ja ainoastaan kuskin mukana virtuaalimuodossa, "jemmassa" nimisessä paikassa kuuleman myös paperinen. :idiot2:
-
5-vaihteisissa automaateissa Volvolla aina ollut max. vääntö 350Nm. 400Nm on ollut saatavilla ainoastaan 6-vaihteisiin laatikoihin.
Pitääpäs tarkistaa tuo oma käppyrä myös mielenkiinnosta. Autona S60 T5.
-
Tuossa yks vanha 945 turbon lappu, lastu ja ahdot 1.1 bar.
(http://i77.photobucket.com/albums/j75/Vapiti/Volvo/tehomittaus940-97.jpg)
-
Mä aloin nyt miettiä tota väännön käppyrää ja funtsasin sitä kun aloin vähä skagaa noita täysiä tehoja(225 hp ja 450nm).Pyysin että vähä pudotetaan ettei laatikko puhkea.Se ei ehkä varmaankaan ollu ihan hand made of me.Pääsääntöisesti nyt näkyy miten kautta linjan 400nm pelaa tossa vehkeessä.
-
Olis kiva kuulla muiltakin lastutuksen/ohjelmoinnin jälkeisiä penkitystuloksia.
Itselläni siis 2008 V70 T6 AWD, johon ei oikein millään meinannut löytyä lisäpuhtia suomenmaasta. Lähimpänä oli BSR:n modi, mutta olisi pitänyt lähteä Vaxjöön Etelä-Ruotsiin asti laitattaan. Homma siis tyssäs siihen. Slamit.net kuitenki soittamalla tarjosi Heicon lastua, joka asennettiin Uudenmaan autohuollossa. Pikkasen aiemmin autoon survottiin myös Heicon vaimentimet sikäli mikäli sillä mitään merkitystä on.
Denson boksi kyseessä. En kyllä tiedä onko tätä uudempaa koppaa edes Boschin boksilla.
Noh, tänään penkitys takana ja täytyy sanoa, että tulokset olivat "vallan kivat", kun ajattelee vakio 210kW/400Nm tilannetta..
Enää ei näkynyt tuo penkityslappu, mutta kuinka paljon näistä uudemmista T6 on mahdollista saada tehoa ilman mekaanisia muutoksia ja onko suosituksia missä kannattaisi käydä ohjelmoimassa uutta softaa?
-
Miten näissä AWD-malleissa on tuo penkitys muilla onnistunut? Oli tarkoitus mennä käväisemään penkissä, mutta kun soittelin penkittäjälle, hän kertoi että joissakin haldex-nelikolla varustetuissa autoissa ei ole penkitys oikein onnistunut haldexin tehonjakamisen eteen/taakse takia. Ymmärtääkseni olivat VAG-konsernin laitteita joilla homma ei toiminut. Mieli kyllä tekisi mennä silti kokeilemaan...
-
Miten näissä AWD-malleissa on tuo penkitys muilla onnistunut? Oli tarkoitus mennä käväisemään penkissä, mutta kun soittelin penkittäjälle, hän kertoi että joissakin haldex-nelikolla varustetuissa autoissa ei ole penkitys oikein onnistunut haldexin tehonjakamisen eteen/taakse takia. Ymmärtääkseni olivat VAG-konsernin laitteita joilla homma ei toiminut. Mieli kyllä tekisi mennä silti kokeilemaan...
No vie nelivetopenkkiin ....
-
No vie nelivetopenkkiin ....
No joo, unohdin mainita edellisessä viestissäni että nimenomaan nelivetopenkkiin olen autoa viemässäkin. Mutta kun juurikin tämä nelivetopenkin omistaja varoitteli, että haldexien kanssa on ollut penkityksissä ongelmia. Siksi kyselinkin, ovatko muut AWD:n omistajat käyttäneet autojaan penkissä onnistuneesti?
-
Nappaa haldexin sulakkeen irti? Silloin ei mene voimaa takapyörille.
-
Nappaa haldexin sulakkeen irti? Silloin ei mene voimaa takapyörille.
Tuohan voisi toimia. Täytyykin tutkia tarkemmin, sulake taisi löytyä takakontin sivusta jostain. Täytyy kysellä penkittäjältä, eikö tuota ole kokeiltu muissa haldex-laitteissa joissa penkitys ei ole onnistunut.
Penkki johon meinasin mennä on siis TÄMÄ. (http://www.ilpower.fi/index.php)
-
Nappaa haldexin sulakkeen irti? Silloin ei mene voimaa takapyörille.
Ja näin saadaan realistinen kuva auton tehosta/voimansiirron tehohäviöstä?
-
Ja näin saadaan realistinen kuva auton tehosta/voimansiirron tehohäviöstä?
Kyllä, koska mitataan etupyöriltä teho ja etupyöriltä häviö => Laskennallinen moottoriteho jota penkkilapuissa pääasiassa hehkutetaan. (Ei siis vetopyörätehoa)
Haldex nelikon voimansiirtohäviöt kun menee täysin **tuiksi kytkinpohjassa jolloin takapään veto poistuu ja voimansiirtohäviöt laskee suhteessa siihen mitä voimansiirto hävikkiä vedon aikana on.
edit: järviin, suosittelen että jätät tuon sarkastisen kommentoinnin vähemmälle, kysymykset voi esittää kohteliaastikin (etenkin jos ei omaa aukotonta tietoa tai jaa sitä)
-
Kyllä, koska mitataan etupyöriltä teho ja etupyöriltä häviö => Laskennallinen moottoriteho jota penkkilapuissa pääasiassa hehkutetaan. (Ei siis vetopyörätehoa)
Haldex nelikon voimansiirtohäviöt kun menee täysin **tuiksi kytkinpohjassa jolloin takapään veto poistuu ja voimansiirtohäviöt laskee suhteessa siihen mitä voimansiirto hävikkiä vedon aikana on.
edit: järviin, suosittelen että jätät tuon sarkastisen kommentoinnin vähemmälle, kysymykset voi esittää kohteliaastikin (etenkin jos ei omaa aukotonta tietoa tai jaa sitä)
En ymmärrä.
Väitätkö, että teholukema penkissä on sama "sulake irti", kuin "sulake kiinni"?(kyseessä kuitenkin nelivetopenkki)
Jos näin on, niin olen hämmästynyt.
Anteeksi.
Edit: Tajusinpa viimein: Pyöräteho ei olekaan se olennaisin, vaan moottoriteho, joka on penkin algoritmeistä riippuen vähintäänkin suuntaa antava. Jatkakaa virityksiä.