Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Veteraanit => Veteraanien korjaamo => Aiheen aloitti: wolkat4 - 29.01.2012, 12:08:16
-
Eli oire sellainen toisessa SU-kaasarissa ,öljyntäyttökorkki luisteineen nousee nahkoineen päivineen kun antaa koneelle enempi kierroksia.
Ja tätä oiretta on nyt esiintynyt vaan kovemmilla pakkasilla.
Onko sitten liian paksut öljyt kaasarissa?
Mitens toi bensapumppu ,voiko valua kaasarista/letkuista bensat takaisin tankkiin?
Jonka johdosta saa sahata pitkään ennenkuin käynnistyy?
Ja auto lähtee erittäin huonosti käymään kun moottori on kylmä.
Tulpat ,kärjet ,sytkä ,johdot OK.
Kuinkahan lujaa startin kuuluis pyörittää moottoria ,tuntuis ettei pyöris tarpeeksi kovaa.
Lämpöisenä lähtee kuin palmun alta.
-
mitä öljyä käytät kaasarissa? Liiallinen öljy voi tehdä sen jäykäksi, myös huonolaatuinen tarvikekalvo tehdä tuon. Asia ratkesi laittamalla hieman tiivistemassa kierteelle. Taitaa olla tyyppivika tuo huono käynnistyminen, mites lohkolämmityksen kanssa?
-
Moottoriöljyä 10-30.
Ei ole liikaa öljyä.
Mitä kalvoa tarkoitat ja ei ole lohkolämmitintä.
-
meni vaan kaasarit sekaisin, su-kaasarissa ei ole kalvoa ja strömpässä on. Aika jäykät ölpät kaasariin, kokeile ohuempaa. Käytin punaista öljyä strömpässä, mitä sanoo manuaali su- öljyistä?
-
Taitaapi olla jäykät öljyt.
Manuaali suosittelee automaattiöljyä.
Ei muutakuin öljyn vaihtoon.
Jostain luin että ompelukoneöljyäkin olisi käytetty?
-
Pakkasella saa pyörittää starttia joskus pitempäänkin. Se taitaa olla ominaista SU kaasareille. Vähän auttaa jos ennen sammuttamista käyttää hetken ryyppyä / rikastinta päällä. Hörähtää nopemmin käyntiin seuraavalla kerralla. Joskus on tullut mieleen, että auttaisiko bensa pinnan säätäminen ylemmäksi asiaan? Nykyinen bensiini lienee erilaista kuin 40 vuotta sitten, jolloin korjausoppaat on tehty.
-
Minulla myös kylmäkäynnistysongelma SU-kaasuttimilla. Onko tuo huono kylmäkäynnistyminen tosiaan tyyppivika SU-kaasuttimissa ? tai ei tarvitse olla edes kovin kylmää jos auto vaan seisoo muutamankin päivän lämpimässä tallissa niin saa starttailla melkoisen pitkään ennen kuin käynnistyy, aivan kuin kohokammiosta haihtúisi bensat pois.
Vai onko kaasuttimien säädöissä jotain vikaa, minkälaisia kokemuksia muilla ?
-
Mulla käynnistyy seuraavana päivänä vielä suht hyvin, mutta jos auto seisoo lämpimässä tallissa pari päivää saati sitten viikon, niin saa sahata starttia muutaman sekunnin. On tosiaan kuin bensa haihtuisi kokonaan pois kaasareista.
-
Niin, minulla on siis tuplakaasuttimet SU hif6 joissa kohokammio on integroitu suoraan kaasuttimien alle.
Ei siis ole niitä kaasuttimien sivussa olevia erillisiä kohokammioita.
Onko juuri nämä kaasuttimet huonoja auton käynnistämisessä ?
-
Mulla myös noi kaasarit.
Taitaa olla ominaisuus.
Vaihdoin automat öljyt noihin.
Täyttökorkki poksahtaa edelleen yles kun antaa jenkaa koneelle.
Kierrokset tippuu nopeammin tyhjäkäynnille eikä jää noin 1200-1300rpm josta tippui pikkuhiljaa tyhjäkäynnille noilla paksummilla öljyillä.
Mutta miltei tyhjäkäynnillä lipuen kyyti on nykivää mitä ennen ei ole ollut ,johtuukohan pakkasesta?
Niin ja kylmäkäynnistyksessä saa todellakin sahata todella pitkään ja hartaasti.
Ja -20 pakkasessa ei riitä enää auton oma akku ,vaan tarvii jo apuvirtaa.
-
Sähköinen b-pumppu vois jelpata tossa suhteessa. Sais ne pässinpallit bensaa kohokammioihin heti kun virrat laittas päälle. Kesä kuumalla taas pumppu normaaliksi, kun bensa höyrystyy pois eikä kuumana meinaa lähteä kirveelläkään käyntiin. Vai auttasko sähkönen pumppu tohonkin? Kyllähän ne 40 vuotta käytössä olleet killuttimet on jo aika paskoja. Miten sitte uutena lie toimineet?
-
Näköjään on muillakin samanlaisia ongelmia. Minulla oli parikymmentä vuotta sitten edellinen Volvo myös B20 koneella mutta yhdellä kaasuttimella, joka varmaankin oli Strömppä, mutta ei siinä mielestäni tai muistaakseni ollut mitään käynnistysongelmia, aina lähti hyvin käyntiin.
Onkohan tuo Strömppä parempi tuossa suhteessa vai kultaako aika muistot.
-
Vähän tahmeesti lähtee -30 pakkasessa jos on SU tai Stomberg kaasarina. Aika kultaa muistot eli jos kaasarit ja kipinä on kunnossa niin ei Suomessa ole niinkovia pakkasia ettei Volvo lähde käyntiin. Tyyppivika on siinä ettei osata pitää kaasuttimia kunnossa.
-
Kaasuttimen kurkun ja imusarjan välissä kuuluisi olla bakeliitti lämpöeriste, jonka tehtävä on vähentää lämmön johtumista kaasuttimeen ja siten vähentää myös bensan höyrystymistä. Tuo eriste monesti jätetään pois siinä vaiheessa kun se ajan saatossa halkeaa, ja auto kerran toimii ilman sitäkin. Osasyy höyrystymiseen on myös vanhan kaasuttimen väljistyminen, eli akseleiden tiivisteiden läpi pääsee höyryt helpommin pihalle. Sähköpumppu voisi tosiaan olla hyvä ratkaisu, kun se täyttää kohokammion jo ennen koneen pyörittämistä.
Itse olen käynnistänyt Amazonin -36 asteessa lämmittämättä. Piti päästä koulun parkkipaikalta viikonlopuksi kotiin. Toinen samana pe iltapäivänä omin voimin käynnistynyt auto oli Saab 96. Näillä kahdella sitten hinattiin muut käyntiin. Vedin mm. yhtä 240:stä melkein 3 km ennenkuin se lähti tulille. Oli ne nolona, kun olivat naureskelleet aiemmin mun 15 vuotta muita vanhempaa Matsoniani. (joo se oli joskus -80 luvun alkuvuosina, ah niitä aikoja 8) )
-
Kuinkahan paksu tuo pakeliittitiiviste pitäisi olla ? Ja onko nuo tiivisteet myös tuplakaasareissa ?
Tuon bensan pois höyrystymisen kohokammioista voisi ehkä testata tekemällä bensaletkuun haaroituksen ja valuttamalla siitä bensaa ennen starttaamista, jos lähtee paremmin käyntiin niin siinähän se vika. Mutta paljonko pitäisi painetta saada valutukseen että kohokammiot täyttyvät ?
-
Ei ole tossa meijän auton tuplissa kuin paperitiiviste kaasareitten ja imusarjan välissä.
-
Ei minunkaan autossa ole bakeliittilevyjä, vaan pelkät tiivisteet kaasareitten ja imusarjan välissä. Imusarjan pinnapultit on myös niin lyhyet ettei ole mahdollista niitä edes laittaa. Mulla on kaasuttimiin tehty täydelliset huollot eli mm läppäakselit ja niiden holkit on koneistamolla teetetty kokonaan uusiksi ja kaikki suuttimet, neulat, venttiilit jne on uudet. Kylmänä saa silti sahata vähän aikaa, mutta kyllä se käyntiin lähtee. Mutta ei niin hyvin kuin 240srj B21 k-jet ruisku joka pörähtää heti käyntiin 30 asteen pakkasessa, kun avainta kääntää. Siinähän on kyllä erillinen kylmäkäynnistys suutin.
-
Alunperin ne bakeliittilevyt (paksuus n. 4 mm) ovat niissä tehtaan jäljiltä, niistä on hyötyä varsinkin kesällä, ei lämpö siirry kaasuttimiin.
Tuosta edellisestä vastauksesta: missä tuo läppäakseleiden holkitustyö tehtiin ja mitä maksoi? Olen tekijää etsinyt laihoin tuloksin.
-
Täälläkin SU:itten kanssa ongelmia, tosin taitaa olla pakkanen syypää. Kone starttaa kyllä, joskus kuten tänään aamulla sahata varmaan puoli minuuttia kunnes örähti nätille tyhjäkäynnille. Käy hyvin mutta nyt pakkasilla ei meinaa ottaa mitenkään kierroksia, kuullostaa kaasua painaessa siltä kun kävisi yhdellä kaasarilla(kaikilla nopeuksilla). Kierrokset kun tavoittaa n.1500-2000 niin alkaa käymään tasaisesti ja vedot löytyy. Sama myös jos vaikka liikennevaloissa pysähtyy ja kytkin alas, niin auto sammuu siihen paikkaan, vaikka kone on normaali lämmöissä.
Sytkät vaihdoin kärjettömään kun aiemmin nykimistä aiheutti kärjet jotka eivät kestäneen paikallaan jostain syystä, muttei se vaikuttanut nyt mitenkään. SU:t itsessään on väljät pikkusen, mutta kesällä esim. toimi erittäin nätisti. Suuttimia olen kääntänyt isommalle ja tyhjäkäyntiä nostanut muttei se vaikuta tuohon "röpöttämiseen" kaasua antaessa mitenkään, hitaassa vauhdissa meinaa sammua kun antaa kaasua vähänkään, kun pitää kaasun vaan pohjassa, rupeaa kohta "röpötys" kuulumaan, käy kun traktori hetken, sitten käynti tasoittuu.
-
Onko sulla alkup ilmanputsari käytössä ja tuleeko kuuma imuilma pakosarjan päältä? Itelläni oli 142s -69 joskus ja noilla se jotenkin pakkasella toimi. Muuten ajossa huomaa jos pintakaasulla ajaessa 'nypyttää'/nykii vähän, niin silloin käy laihalla noin niinkun vinkiksi. Kaasarit rupes jotenkuten toimimaan korjaus sarjalla ja akselit sain tiiviiksi sopivilla O-renkailla ja hyvää valkosta vaseliinia väliin. Kolmenkympin helteillä testasin ton höyrystymis ongelman ajaen joku 30km ja kävin asioillani 30min jättäen konepellin auki. Silloin volle hörähti helposti käyntiin.
-
Tein autoon ilmanputsarit itse aman tarvikeputsareista, suodattimet ja paksut peltilätkät vaan molemmin puolin. Ovat täysin avoimena siellä konehuoneessa, onhan siinä toki kuuma pakosarja suoraan alla, muttei noilla pakkasilla taida paljoa lämmittää. Kesällä kun kaasareita säädin niin suuttimien ruuvit laitoin suht minimille, silleen ettei nykinyt kuitenkaan milloinkaan, paitsi nyt näillä pakkasilla alkoi ongelmat. Pitänee kokeilla tuota että kehittää vaikka alumiinista ison kopan putsarien päälle ja imuaukot siihen pakosarjan tuntumaan.
Kaasarit rupes jotenkuten toimimaan korjaus sarjalla ja akselit sain tiiviiksi sopivilla O-renkailla ja hyvää valkosta vaseliinia väliin.
Tungitko O-renkaat sinne kaasarin läppäakselin reikään vai ? Toinen kaaasari on akselista väljä, ja vaikuttaa vähän käyntiin kun sitä nuljuttaa, laitoin kunnon jouset kumpaankin kaasariin vetämään läpät kiinni niin käynti parani sillä erittäin hyväksi. Tosin tuokin ennen talvea tehty.
Saako Cvi:ltä tai ruotsista ylipäätänsä tilattua varaosia ilman luottokorttia tai vastaavaa ? On pitänyt tuo SU:iden korjaussarja tilata sieltä, ja miljoona muutakin varaosaa ;D
-
Läppäakselien mutterien ja prikkojen alta löytyy sellanen ura johon mitotin sopivat O-renkaat. En muista pitikö laittaa jopa kaksi rengasta. On jo yli kymmenen vuotta aikaa niin aivosolut on tällä välin järjestäytynyt moneen kertaan uudelleen ;D Olikohan siella alunperin sellaiset stefan näköset kumitiivisteet. Jostain räjäytyskuvista ne näkyis. Tossa ainakin näkyy kumit: http://www.sucarb.co.uk/ExplodedImageCoordinates.aspx?ProductId=33926
-
Näköjään noissa HIF6:ssa on parempi tuo läppäakselin ratkaisu. Itselläni on HS4:set amukassa, poikkeaa jonkun verran tuo läppäakselin kiinnitysalue. http://www.sucarb.co.uk/ExplodedImageCoordinates.aspx?ProductId=33918&ref=detail#
Ei varmaan passaa käydä itse porailemaankaan, tiivistettä taikka holkittamista varten. Uudet kohokammion kannen tiivisteet olisi jostain kehitettävä myös, näkyy pysyvän märkänä tuo ulompi kaasari siitä kohdilta. Tiedä vaikka sekin olisi syypää että ei jaksa täyttää toista kaasaria kunnolla, kun bensa tulee juuri siihen kaasariin, ja vasta sen kannen läpi menee lyhyt letku toiseen.
-
KG:lta saa ainakin tilattua maksamalla lasku etukäteen kotimaasta.
Itse maksoin nettipankista ulkomaanmaksut, ja osat tuli nopeammin Ruotsista tänne
kuin tulisi jostain tuuninkiosaputkasta Suomessa vaikka olisi varastossakin..
CVI:ltähän saa ihan uusia HS6:siakin jos ei rahasta kiinni ole.
SU:ita muuten valmistetaan vieläkin tilauksesta, Skinner Union on
yhä pystyssä Englannissa Wiltshiressä ja valmistaa tilauksesta mitä mallia tahansa
jos tahtoo.
http://www.sucarb.co.uk/
-
Ok, kiitokset tiedosta ! Pitääkin katsella tuota KG:n tarjontaa sitten. Ei tässä ihan niin paljon ole rahaa laittaa kiinni, kun nuo entisetkin kaasurit toimivat vielä ja on muuten ihan ehjät noita läppäakseleita lukuunottamatta(kai :D). Korjaussarjalla varmaan pärjää hyvin.
Vähän aiheen ohi toinen juttu olisi että miten on muilla jaksanut auto lämmetä ? Ei meinaa amukka puhaltaa piiiitkänkään ajon jälkeen kun sellasen lehmän henkäyksen sisälle lämmintä.
-
Vähän aiheen ohi toinen juttu olisi että miten on muilla jaksanut auto lämmetä ? Ei meinaa amukka puhaltaa piiiitkänkään ajon jälkeen kun sellasen lehmän henkäyksen sisälle lämmintä.
OT: 144-71, kuuma tulee ja pitää pienentää lämppäriä 10km ajon jälkeen.
-
Ohi aiheenhan tää nyt menee, mutta ei ne vireissä olevatkaan meinaa käynnistyä http://www.youtube.com/watch?v=sP0wLK3YxHA Mikähän tekniikka tossakin on? Ei ainakaan puikkokone ;D
-
Jyväskylässä Keskisuomen Koneistamossa teetin Hif6 läppäakseli remontin viitisen vuotta sitten. Vanha akseli hiottiin suoraksi ja holkit tuli uudet. Tekivät ne itse. Maksoi muistaakseni 50eur per kaasari. Samalla kannataa uusia läppä. Se kuluu myös käytössä. Nyt tyhjäkäynnin saa säädettyä vaikka 700rpm, kun ennen ei saanut millään alle 1000rpm.
-
Kuuluisko noissa tuplissa ryypyn vaijeri haarautua molempiin kaasareihin?
Tossa meijän yksilössä ryypyn vaijeri menee vaan toiseen kaasariin eli 3 ja 4 pyttyyn.
-
Kuuluisko noissa tuplissa ryypyn vaijeri haarautua molempiin kaasareihin?
Tossa meijän yksilössä ryypyn vaijeri menee vaan toiseen kaasariin eli 3 ja 4 pyttyyn.
Joissakin tuplissa on sellainen toiminto, että yhdellä vivulla käytetään saman kaasarin molempien kurkkujen ryyppyä (samoin kuin kaasuläppiä), mutta silloin toinen vaijeri menee 1-2 ja toinen 3-4 kurkuille.
Tuntuu oudolle, että vain 3-4:lle menee ryypyn vaijerit.
Reagoiko 1-2 kurkut jos 3-4:ia käytetään ?
Tai onko 1-2 kurkuissa lainkaan ryypyn läppiä ? Jos on, niin silloin niitä käyttävät vaijerit puuttuvat.
-
Kuuluisko noissa tuplissa ryypyn vaijeri haarautua molempiin kaasareihin?
Ei kuulu.
-
Heitetään omakin lusikka soppaan :)
-63 mallisessa pyhimyksessä ei alunperin ole pakeliittilevyjä imusarjan ja kaasareiden välissä ja ryyppyvaijerit menevät molempiin kaasareihin ;)
-
Kyllä 68-mallisessa sportti-farmarissakin meni oma ryyppyvaijeri kumpaankin kaasariin. Pakeliittilevyistä ei ole muistikuvaa ja Amazonikin on vaihtanut jo omistajaa.
-
Eli vastauksista päätellen kuuluu vaijeri menevän molempiin kaasareihin.
-
Eli vastauksista päätellen kuuluu vaijeri menevän molempiin kaasareihin.
Ei vaan malleja on useita. Joissakin yhdellä vaijerilla hoidetaan molemmat kaasarit. Omastasi näet sen siitä kun vedät ryypyn päälle, sulkeutuuko molempien kurkkujen ryypyn läpät. Mulla on esim. 144:n kaasarit joissa kaasuttimien välissä on välikappale, joka käyttää toisen kaasuttimen ryyppyä, sekä Amazonin tuplat, joihin molempiin tulee oma vaijeri.
-
Ainakin alkuperäisessä 142s -69 mallissa, joka tehtaalta lähtiessä oli varustettu kahdella SU:lla oli molemmille kaasareille omat ryyppyvaijerit. Tiedä sitten amazoneista. Onko näitä välikappaleita jälkeenpäin joku itse väsäilly muuttaessaan A-malliin tuplakaasareita? Itekin laitoin tupla solexien väliin vaijerin pätkän jolloin yhdellä vaijerilla voi käyttää molempia.
-
Tohon koriin on joskus laitettu B20B moottori ,ollut ennen B20A motti ,jotenka epäselvää toi ryyppysysteemi/vaijerit.
Molemmissa kaasareissa on ryyppysysteemi ja vaijerinkuorelle paikka.
Oisko kellään myydä ryyppyvaijeripakettia noihin tuplakaasareihin?
-
Amazonissa (-64S, jonka purin joskus -90 luvun alussa) ainut ero yhden ja kahden vaijerin systeemissä oli se, että siellä kojelaudan alla olevassa telineessä, johon vaijereiden kuoret lukittuvat on kiristyslevy kahdelle vaijerinkuorelle, eli vaijerit ovat keskenään identtiset ja kulkevat siis päästä päähän rinnakkain. Halpa ja yksinkertainen ratkaisu.
-
Pitääkin ruveta tutkailemaan löytyiskö tostakin kahdelle vaijerille lähdöt.
-
Roplasin vuosi sitten 1969 Pyhimyksen konehuonetta ja ihmettelin tätä asiaa, vaijeri meni vain toiseen kaasariin. Mutta siinä olikin 2 x Stromberg-paketti kiinni, mikä oli alkuperäinen viritys kyseisessä vuosimallissa Pyhimyksissä. En tätä muistanut tuossa aiemmassa postauksessani. Niissä oli vain toisessa kaasarissa ryyppyhärpäkkeet kyljessä, toisesta ne puuttuivat tyystin.
-
Tohon koriin on joskus laitettu B20B moottori ,ollut ennen B20A motti ,jotenka epäselvää toi ryyppysysteemi/vaijerit.
Molemmissa kaasareissa on ryyppysysteemi ja vaijerinkuorelle paikka.
Oisko kellään myydä ryyppyvaijeripakettia noihin tuplakaasareihin?
Pystyt helposti tekemään sellaisen itse. Jos sulla on kaksi riittävän pitkää suojakuorta ja pianolankaa. Eli alun perin pianolanka on samanlainen kuin yhden vaijerin systeemissä, mutta sen sijaan että se loppuisi siihen ryyppykahvan päädyn silmukkaan, "vaijeri" jatkaakin siitä katkeamatta toiseen kaasariin.
-
68 sport amassa on molemmille kaasareille oma vaijeri joka haarautuu jo vivun luota ja kyll se on se ama joka paloi ja jonka ostin Ilarilta joka odottaa Soosin huoltoa joka ei .....
ja veteraanien listalla oli suoraan sellainen vaijeri
-
Vaikuttaako virranjakaja käynnistämiseen? Muistaakseni B20B koneiden jakajan katkojankärjet ovat peilikuvat normi jakajaan verrattuna. Tyhjäkäynnillä/käynnistettäessä ennakkoa on vähemmän kuin A koneissa? Monilla on varmaankin tuplat SU:t laitettu yhden kaasarin tilalle esim B20A ja virranjakaja on pysynyt samana. Näin on myös minulla.
-
Käynnistäessä suurempi ennakko yleensä helpottaa käynnistämistä.
-
Voisiko noista tupla kaasarien vaijeri-vipu-systeemistä saada pari esimerkki kuvaa miten se on toteutettu, tai miten se kuuluu olla ? Itsellänikin on B20A johon vaihdettu tupla SU:t. Ryyppyvaijeri menee keulan puoleiseen kaasariin ainoastaan. On ihan mukavasti lähtenyt käyntiin silleen, mitä nyt muut ongelmat aiheuttaa käynnistymisongelmia.
Onko muuten tuolla B20A-B jakajilla miten suuri ero, tai vaikutus paremminkin ? Kun oma kone on toiminut hyvin tuolla A-versionkin jakajalla kun ei B-koneen jakajaa ole.
-
http://www.tradera.com/konsoll-for-dubbla-chokevajrar-su-eller-stromberg--auktion_302203_149532906
-
Minulla myös kylmäkäynnistysongelma SU-kaasuttimilla. Onko tuo huono kylmäkäynnistyminen tosiaan tyyppivika SU-kaasuttimissa ?
Jaaahas, minulla tärähtää tulille n. 1.5sek startilla vaikka pakkasta oli parhaillaan -27
Akku on todella huono, nippanappa jaksaa pakkasella pyöräyttää kerran, kaksi konetta mutta aina on lähtenyt.
Mutta taas joutuu lämpöisellä koneella hinkuttamaan tuhottoman (+-6sek.) kauvan ennen kuin tärähtää pikkuhiljaa tulille.
Mikä liene kiikastaa?
-
Liika rikkaalla