Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Keskustelua Volvoista => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: VolvoKKH - 25.12.2025, 10:55:33
-
Volvo 240:1987 kitkat lähes uudet, ajettu alle 1000 km.
Painoksi takaluukkuun 2 nastarengasta.
Vaiko vanhat nastat alle.
-
Onko Kajaanissa Vovo 240 kerhoa?
-
Takavedosta en tiedä mut etuvedolla on käyty jouluja ja hiihtolomia x-ice kitkoilla varmaan kymmenen kertaa kajaanissa ilman ongelmia , jos nyt kylän isoimman jäädytetyn mäen päällä asuu niin sitten miettisin.
-
Mitä talvisemmat ja lumisemmat kelit niin sitä paremmin kitkat toimii, ei ne kuluneet nastat ainakaan yhtään paremmat ole. Tietty nämä tällaisen talven kelit voi olla hiukan haastavia jos välillä tulee lunta ja välillä suojaa ja jäätä niin ainakin sivuteillä voi olla pluikasta. Joskus aikoinaan ajoin 245:lla nastoilla talven, keväällä revin renkaista nastat pois ja ajoin sen kesän ja vielä samoilla pyörillä seuraavan talvenkin, siinä oppi hiukan ennakoimaan. Tämä "talvihan" on vähän paha tiestölle kun nastauskovaisista parhaat on jo ajellut kolme kuukautta nastoilla sulilla teillä, korjausvelka kasvaa :idiot2:
-
Tämä "talvihan" on vähän paha tiestölle kun nastauskovaisista parhaat on jo ajellut kolme kuukautta nastoilla sulilla teillä, korjausvelka kasvaa :idiot2:
Siitä on jo melkoisesti aikaa, kun nykyiset nastasäännöt astuivat voimaan. Henkilöautojen 120N ei muuksi muutu, on se rengas tonnien sähköauton tai pikku-Fiatin alla.
Korjausvelka kasvaa, mutta nastarenkaat eivät siihen ole yksin syyllisiä. Suurin syy on ala-arvoinen päällystemateriaali. Kun kustannuskartellissa kävi käry, laatukartelli voi edelleenkin hyvin, eikä päällysteille tietääkseni ole asetettu kummoisiakaan laatuvaatimuksia. Myöskään päällysteen ostajilla ei riitä tieto hankintojen tekemiseen.
Olen seurannut erityisesti valtateiden 8 ja 12 päällysteitä ja kunnossapitoa. Päällyste on lähes kokonaan erittäin huokoista, useiden millimetrien ”reikäjuustoa”. Kun talvikunnossapito perustuu lähes yksinomaan suolaukseen, pinnoitteeseen kohdistuu hydrodynaaminen kuormitus, joka murentaa päällystettä rengastyypistä riippumatta. Lisänä tulee pinnoitteen jäätymisvauriot, kun kemikaalien teho hiipuu.
Tiestössä on monin paikoin teräväreunaisia aukkoja, mitä ei taatusti mikään nastarengas ei pysty kovertamaan. Urapaikkaukset tehdään menetelmällä, jota urakoitsijat eivät suostu tekemään esimerkiksi teollisuuslaitoksen pihalle. Korjaus ei kestä, mutta tienpitäjä ei siitä välitä ja lasi- ym vauriot maksaa tyynesti autoilija.
Oma lukunsa ovat kitkarenkaat, Hallelujaa! Ei se kitka tule pelkästään lamelleista, ei pehmeämmästä kumista. Jos tulisi, lisäämällä siihen nastat olisi tuloksena huippupito. Nyt kitkamateriaali koostuu kumiin sekoitetuista keraameista ym keuhkoille ei niin terveellisestä materiaaleista, joiden haitat menevät näppärästi nastarenkaiden aiheuttaman ”katupölyn” piikkiin. Katupölyn, joka ainakin maanteiden varsilla koostuu pääosin tienpitäjän sinne levittämästä ”suolasta”.
Tässäkin asiassa on voimassa se Virallinen totuus. Todelliseen, riippumattomaan tutkimukseen ei heru sen paremmin tutkimusrahoja, kuin myötämielisyyttäkään. Tulokset kun olisivat osin arvattavissa, eivätkä ollenkaan mieluisia.
Parasta siis, että autoilijat edelleenkin syyttelevät toisiaan ja lähes kerjäävät lisää ympäristöveroja arkista liikkumistaan rankaisemaan. Ja kyllä, olen ajanut myös kitkarenkailla. Kuin myös nastattomilla MS-renkailla :)!
-
Siitä on jo melkoisesti aikaa, kun nykyiset nastasäännöt astuivat voimaan. Henkilöautojen 120N ei muuksi muutu, on se rengas tonnien sähköauton tai pikku-Fiatin alla.
Korjausvelka kasvaa, mutta nastarenkaat eivät siihen ole yksin syyllisiä. Suurin syy on ala-arvoinen päällystemateriaali. Kun kustannuskartellissa kävi käry, laatukartelli voi edelleenkin hyvin, eikä päällysteille tietääkseni ole asetettu kummoisiakaan laatuvaatimuksia. Myöskään päällysteen ostajilla ei riitä tieto hankintojen tekemiseen.
Olen seurannut erityisesti valtateiden 8 ja 12 päällysteitä ja kunnossapitoa. Päällyste on lähes kokonaan erittäin huokoista, useiden millimetrien ”reikäjuustoa”. Kun talvikunnossapito perustuu lähes yksinomaan suolaukseen, pinnoitteeseen kohdistuu hydrodynaaminen kuormitus, joka murentaa päällystettä rengastyypistä riippumatta. Lisänä tulee pinnoitteen jäätymisvauriot, kun kemikaalien teho hiipuu.
Tiestössä on monin paikoin teräväreunaisia aukkoja, mitä ei taatusti mikään nastarengas ei pysty kovertamaan. Urapaikkaukset tehdään menetelmällä, jota urakoitsijat eivät suostu tekemään esimerkiksi teollisuuslaitoksen pihalle. Korjaus ei kestä, mutta tienpitäjä ei siitä välitä ja lasi- ym vauriot maksaa tyynesti autoilija.
Oma lukunsa ovat kitkarenkaat, Hallelujaa! Ei se kitka tule pelkästään lamelleista, ei pehmeämmästä kumista. Jos tulisi, lisäämällä siihen nastat olisi tuloksena huippupito. Nyt kitkamateriaali koostuu kumiin sekoitetuista keraameista ym keuhkoille ei niin terveellisestä materiaaleista, joiden haitat menevät näppärästi nastarenkaiden aiheuttaman ”katupölyn” piikkiin. Katupölyn, joka ainakin maanteiden varsilla koostuu pääosin tienpitäjän sinne levittämästä ”suolasta”.
Tässäkin asiassa on voimassa se Virallinen totuus. Todelliseen, riippumattomaan tutkimukseen ei heru sen paremmin tutkimusrahoja, kuin myötämielisyyttäkään. Tulokset kun olisivat osin arvattavissa, eivätkä ollenkaan mieluisia.
Parasta siis, että autoilijat edelleenkin syyttelevät toisiaan ja lähes kerjäävät lisää ympäristöveroja arkista liikkumistaan rankaisemaan. Ja kyllä, olen ajanut myös kitkarenkailla. Kuin myös nastattomilla MS-renkailla :)!
No pärjääkö siellä Kajaanissa talven yli kitkarenkailla? Hallelujaa!
Halle oli muuten jeesuksen aasin nimi ja sanonta hallelujaa tuli siitä kun Getsemanelaiset kannusti sitä. ELK