Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: T4R - 26.07.2012, 15:31:00
-
Eli tarkotuksena vaihtaa sähköflekti ja tulpata egr/pulsair ja peltipakosarja ja mahdollisesti kireempi nokka. Jos saisi edes hiukan lisä eloa tohon kulkineeseen. Viisaammat kertokoot että ollakko noilla eväillä niin suurta merkitystä..? ::) Tuo solexi joutas kyllä myös romukoppaan. Ja vaikka joku korvaava weber tilalle.
-
En tiiä oonko viisaampi mutta itellä oli B230K pannussa B200k kaasari mekaanisesti aukeavalla toisio kurkulla ja K-nokka.
Liian tukkoinen kaasari ja liian tiukka nokka.
Laita D-nokka ja ruisku
Peltisarjan voi unohtaa
-
En tiiä oonko viisaampi mutta itellä oli B230K pannussa B200k kaasari mekaanisesti aukeavalla toisio kurkulla ja K-nokka.
Liian tukkoinen kaasari ja liian tiukka nokka.
Laita D-nokka ja ruisku
Peltisarjan voi unohtaa
Ei kannata peltisarjaa unohtaa. laita 4-2-1 saapi laajan vääntö alueen. Siihen kaveriksi 2.5" rööri parilla läpivirtaavalla vaimentimella
Ei ainakaan oma kaasari tunnosta tukkoiselta. Tietenkin jos ei ole säädössä niin eipä siitä sitten mitään iloa ole. Kaasarit Kunniaan!
Kantta tuosta voi olla vähä hankala laskea kun männissä on palotila?
Mutta avarrat imu ja pakokanavia
D-nokka ehdottomasti jos ei työjuhtaa haeta
Vanhan mallin pyöriän survaset niin nostaa kierrosten rajotinta
-
Vanhan mallin pyöriän survaset niin nostaa kierrosten rajotinta
Huomion arvoista että Jos on 631 kansi niin venttiili on hitusen pitempi ja samalla raskaampi. Vakio venttiilinjouset ei pitele kohonnutta kierros rajoitin lukua
Perus B230K padassa kierroksia rajoittaa ekana venttiilin seuraaminen, toisena tulee linnunluiden kesto ja männärenkaiden resonointi/mäntien kesto
-
Huomion arvoista että Jos on 631 kansi niin venttiili on hitusen pitempi ja samalla raskaampi. Vakio venttiilinjouset ei pitele kohonnutta kierros rajoitin lukua
Perus B230K padassa kierroksia rajoittaa ekana venttiilin seuraaminen, toisena tulee linnunluiden kesto ja männärenkaiden resonointi/mäntien kesto
En ole perehtynnyt tuohon b230k ja sen 631 kanen hyviin ja huonoihin puoliin.
Itellä on toiminnu b200k:ssa mutta se on kokonaan eri maailmasta
-
Mulla on ollu nyt reilu 10 000km weber-dg(a)v joka siis alunperin dgav, muutettu käsiryypylliseksi
sellasella muunnossarjalla. Toimii pirun hyvin mutta ei toi mihinkään kulje. Rikkaamalla kulkis paremmin
mut sit taas palaa ainetta. Nyt koko ajan (valehtelematta) keskikulutus alle kympin ja reippaalla ajolla.
Eli hyvä kaasari, ei mikään varsinainen virikaasari mut toimiva.
Kanteen ei oo ollu aikaa tutustua vielä, toinen projekti vaiheessa.
edit: Niin ja ton k:n venttiilit oli 119 ja jotain pitkät, palotilallisissa 112 vai 113mm.
Ja pystykaasarista vielä et se volvon bakeliitti on pienempi kun dgv:n kurkut, samoin
imusarjassa oleva aukko, freetechnisin bakeliitista en tiedä saako niitä pultinreikiä
snurrattua isommiksi tai siis onko varaa kairata.
Itse asensin kaasarin niin päin että toisiokurkku on lähemänä konetta.
Ja putsari on moposportin huuhaa sprintfiltteri.
Parempaa soleksiin verrattuna on mun mielestä mekaanisuus ja helppo säätö/korjaus.
-
Huomion arvoista että Jos on 631 kansi niin venttiili on hitusen pitempi ja samalla raskaampi. Vakio venttiilinjouset ei pitele kohonnutta kierros rajoitin lukua
Perus B230K padassa kierroksia rajoittaa ekana venttiilin seuraaminen, toisena tulee linnunluiden kesto ja männärenkaiden resonointi/mäntien kesto
Onkos noista venajousista mittoja?
Tai siis onko saman mittaset kun palotilallisen kannessa?
Mulla ainakin oli ne kapeemman malliset kun nokkaa vaihtaessa vilkasin.
Olisko jollain kuvaa männistä? Paljerako/venan etäisyys männästä/venttiilikolojen syvyys kiinnostaisi tietää.
-
Huono kuva pahimpaan hätään
http://i176.photobucket.com/albums/w175/ammamies/V2/P1050336.jpg
Ei se mäntä noin paljoa tule lohkosta yli, tuo on pitkäiskukone
-
Huono kuva pahimpaan hätään
http://i176.photobucket.com/albums/w175/ammamies/V2/P1050336.jpg
Ei se mäntä noin paljoa tule lohkosta yli, tuo on pitkäiskukone
-H-
-
Ei kannata peltisarjaa unohtaa. laita 4-2-1 saapi laajan vääntö alueen. Siihen kaveriksi 2.5" rööri parilla läpivirtaavalla vaimentimella
Ei ainakaan oma kaasari tunnosta tukkoiselta. Tietenkin jos ei ole säädössä niin eipä siitä sitten mitään iloa ole. Kaasarit Kunniaan!
Kantta tuosta voi olla vähä hankala laskea kun männissä on palotila?
Mutta avarrat imu ja pakokanavia
Samaa mieltä että peltisarja on hieman parempi, mutta meidän kokemus on ollut että kilpakäytössä ohuilla putkilla olevilla 4-1 tyyppisellä sarjalla saa paremman suorituskyvyn niin ylös kuin alas. Tai ehkä emme sitten vain ole osanneet tehdä hyviä 4-2-1 sarjoja...
Se B230K:n imusarja on vähän onneton, sähköruiskun imusarja on niistä vinokoneen vakio-imusarjoista parhaimpia. 40 mm vaakaimu tuplilla (34 tai 36 mm sisäkurkut) saa kyllä kivat äänet ja voimaakin, eivät vain ole kovinkaan edullinen vaihtoehto.
631 kannesta sen verran ettei sitä imukanavaa kyllä kannata isontaa, virtaa vakiona sen 191 hv (mitattu 8") ja venttiilin apukulmalla 200+ hv ja vähän kun vielä siistii venttiilimaljasta purseet niin virtaa 210 hv. Kanavan lattiaan lisää kittiä niin virtaus nousee 220+ hv.
Pakokanava virtaa paljon vähemmän, mutta ei huolta kyllä ne kaasut ulos löytävät sieltä kun tuota painetta on huomattavasti imua enemmän. Jos aihe kiinnostaa niin tuolla kannattaa käydä katselemassa kanavan muotoilua ja virtausmittauksia, vaikka ruotsia ei paljoakaan ymmärtäisi: (530 ja 531 kannen kairauksia + mittauksia)
http://www.topplocksverkstan.se/fyrtaktsid6.html
Meidän mittausten mukaan puristussuhde vaikuttaa monesti vain polttoaineen kulutukseen, kun kyseessä on miedosti viritetty moottori. Teoreettisesti sen pitäisi nostaa myös vääntöä, mutta kun samalla se poltettavan seoksen määrä pienenee ja häviöt puristus- ja työtahdissa lisääntyvät niin usein meille on käynyt niin että suorituskyky pysyy samana mutta bensaa tarvitaan vain vähemmän. Näin kävi mm. B23E:n (160 hv), Ford OHC:n (172 hv) ja Ford RS2000 16V (175hv) kanssa, joissa puristussuhdetta nostettiin reilu 1 pykälä. Eli ihan ensimmäisenä ei kannata siitä B230K:stä ruveta sorvauttamaan mäntiä ja madaltamaan lohkoa...
-
Jos oikein tavasin niin vanhemmissa taisi olla pakovenat 31.5mm?
-
Yhdyn edelliseen eli 4-1 pakosarja oikein tehdyllä kollektorilla (kartiolla) on monissa kokoonpanoissa hyväksi todettu.
Hannu264 kirjoitti myös:
"Meidän mittausten mukaan puristussuhde vaikuttaa monesti vain polttoaineen kulutukseen, kun kyseessä on miedosti viritetty moottori. Teoreettisesti sen pitäisi nostaa myös vääntöä, mutta kun samalla se poltettavan seoksen määrä pienenee ja häviöt puristus- ja työtahdissa lisääntyvät niin usein meille on käynyt niin että suorituskyky pysyy samana mutta bensaa tarvitaan vain vähemmän. Näin kävi mm. B23E:n (160 hv), Ford OHC:n (172 hv) ja Ford RS2000 16V (175hv) kanssa, joissa puristussuhdetta nostettiin reilu 1 pykälä. Eli ihan ensimmäisenä ei kannata siitä B230K:stä ruveta sorvauttamaan mäntiä ja madaltamaan lohkoa..."
Kulutus pienempi eli hyötysuhde on parantunut. Viritys on siis onnistunut mutta miksi sitten ei saada poltettua samaa määrää seosta eli voimaa ei tule lisää...?
Moottorinvalmistajat muuten suosivat nykyään yhä kovempaa kanttia. Perusauton moottorissa jopa 14 ! Palotapahtumien hallinta täytyy olla hanskassa.
-
Moottorinvalmistajat muuten suosivat nykyään yhä kovempaa kanttia. Perusauton moottorissa jopa 14 ! Palotapahtumien hallinta täytyy olla hanskassa.
Kulutus ja päästöt niillä on mielessä, ei niinkään teho
-
Kulutus ja päästöt niillä on mielessä, ei niinkään teho
Juuri näin.
-
Mulla on ollu nyt reilu 10 000km weber-dg(a)v joka siis alunperin dgav, muutettu käsiryypylliseksi
sellasella muunnossarjalla. Toimii pirun hyvin mutta ei toi mihinkään kulje. Rikkaamalla kulkis paremmin
mut sit taas palaa ainetta. Nyt koko ajan (valehtelematta) keskikulutus alle kympin ja reippaalla ajolla.
Eli hyvä kaasari, ei mikään varsinainen virikaasari mut toimiva.
Kanteen ei oo ollu aikaa tutustua vielä, toinen projekti vaiheessa.
edit: Niin ja ton k:n venttiilit oli 119 ja jotain pitkät, palotilallisissa 112 vai 113mm.
Ja pystykaasarista vielä et se volvon bakeliitti on pienempi kun dgv:n kurkut, samoin
imusarjassa oleva aukko, freetechnisin bakeliitista en tiedä saako niitä pultinreikiä
snurrattua isommiksi tai siis onko varaa kairata.
Itse asensin kaasarin niin päin että toisiokurkku on lähemänä konetta.
Ja putsari on moposportin huuhaa sprintfiltteri.
Parempaa soleksiin verrattuna on mun mielestä mekaanisuus ja helppo säätö/korjaus.
Muistatko minkä kokoset suuttimet sulla tossa dgv:ssä? Mikä bensapumppu? Onko paineensäädintä?
-
Muistatko minkä kokoset suuttimet sulla tossa dgv:ssä? Mikä bensapumppu? Onko paineensäädintä?
Nyt on päät 170/160, tyhmäkäynnit 60/55, lisäilmoja en muista.
Paineensäädintä ei ole ja vakio pumppu, ei tulvi.
-
mikä kokoset kurkut dgv:ssä?
kellään kokemusta tuommosen 200e:n sytkästä? pitäis kiekka rajotin saada mehtään?
-
Nakkaat normaalin pyöriän jakajaan ni loppuu katkominen. Eli pyöriässä rajotin.
-
mikä kokoset kurkut dgv:ssä?
kellään kokemusta tuommosen 200e:n sytkästä? pitäis kiekka rajotin saada mehtään?
26/27 kurkut
-
Paljon toi b230k alakerta mahtaa kestää vakiona? Jos vähän laskee puristuksia ni kestääkö ahtimella n.170-200hp ??
-
Paljon toi b230k alakerta mahtaa kestää vakiona? Jos vähän laskee puristuksia ni kestääkö ahtimella n.170-200hp ??
-9mm veiveillä reilu 200hv
-13mm veiveillä vajaa 400hv
-H-rohiilin veiveillä max 600hv
-
missä vaiheessa kannattaa miettiä sytkävehkeiden parantamista? onko esim. 2.3 tuplilla ja 11,5-12 puristuksilla jo sellanen että tarttee panostaa sytytyspuoleen?
Mikä olisi edullinen ja toimiva ratkaisu näissä? cranecams??
-
Jos tarkoitat vain kipinän vahvistamista, etkä säädettävyyttä niin tuskin ihan heti. Itselläni oli aluksi volvon oma puola ja jakaja eikä siitä megan ohjaamana kipinä loppunut 1.5bar ahdoillakaa. Riippuu paljon ihan sytkävermeiden kunnostakin! Tuskin sinä vaparina saat sitä kipinää loppumaan jos kaikki on kunnossa.
-
missä vaiheessa kannattaa miettiä sytkävehkeiden parantamista?
400hv tuntumassa.
-
Vaparina jos kipinä loppuu kesken niin hyvin on tehot irti saatu ;D
-
Jos tarkoitat vain kipinän vahvistamista, etkä säädettävyyttä niin tuskin ihan heti. Itselläni oli aluksi volvon oma puola ja jakaja eikä siitä megan ohjaamana kipinä loppunut 1.5bar ahdoillakaa. Riippuu paljon ihan sytkävermeiden kunnostakin! Tuskin sinä vaparina saat sitä kipinää loppumaan jos kaikki on kunnossa.
juu siis kipinän vahvistus nimenomaan. Puolan kunnosta ei mitään käsitystä..jakajan kannen, pyörijän ja tulpat uusin n.500km sitten. Vois puolan ja johtojen uusiminen olla aiheellista kun pääsee toista moottoria tekemään.
400hv tuntumassa.
Ok..no enpä lähde sytkä vahvistinta heti ostamaan :) mites..onko crane puolasta yksinään mitään hyötyä??
-
Ainahan voi niin sanotusti ylimitoittaa, mutta en usko ylipäätänsä mistään puolasta olevan hyötyä. Se kipinä kyllä pitäisi vaparissa riittää, eikä puolan parantaminen mitään ylimääräistä tehoa/hyötyä tuo. Laita rahat mielummin johonkin fiksumpaan.
-
Ainahan voi niin sanotusti ylimitoittaa, mutta en usko ylipäätänsä mistään puolasta olevan hyötyä. Se kipinä kyllä pitäisi vaparissa riittää, eikä puolan parantaminen mitään ylimääräistä tehoa/hyötyä tuo. Laita rahat mielummin johonkin fiksumpaan.
juu en tehoa ajatellut. Sitä ajoin takaa että jos puristusten myötä kipinä heikentyy. No, jos uuden, "vakio" puolan ostaa kun toi on oletettavasti alkuperäinen puola tossa.
-
Tiedä sitten mikä hyöty uudesta "vakiosta" puolasta on. Tullut käytettyä esim. 240:ssä pelkästään noin 20v tai vanhempia alkuperäisiä sytkäkamppeita jakajasytkän kanssa, eikä ongelmia ole ehjien osien kanssa. Em. 400hv raja saavutetaan niilläkin.
-
Paineensäädintä ei ole ja vakio pumppu, ei tulvi.
tuli mieleen että kummonen kulutus tossa on kun ei ole paineensäädintä? oma 240 kulutti n.25L/100km ku ei ollut säädintä..laitoin säätimen paikoilleen ni läynti parani, lakkas bensa haisemasta sisällä ja kulutus putosi n.15-17L/100km kaupunki ajossa, ajo on sellasta vaihtelevaa luisuttelua :) samalla säätelin kaasaria hiukan. Suuttimet on tossa nyt Pää 160/160 ja lisäilmat 190/190
-
tuli mieleen että kummonen kulutus tossa on kun ei ole paineensäädintä? oma 240 kulutti n.25L/100km ku ei ollut säädintä..laitoin säätimen paikoilleen ni läynti parani, lakkas bensa haisemasta sisällä ja kulutus putosi n.15-17L/100km kaupunki ajossa, ajo on sellasta vaihtelevaa luisuttelua :) samalla säätelin kaasaria hiukan. Suuttimet on tossa nyt Pää 160/160 ja lisäilmat 190/190
Pienimmillään toi meni reilu 9 litraan reippaassa maantieajossa, 245 a-nokalla ja 140/150 pääsuuttimilla. Saattaa olla että noissa mekaanisten pa-pumppujen paineissa on vanhemmiten eroja ja alkaa toisissa neulaventtiili helpommin kuseen.