Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Takavetoiset => Korjaamo ja yleistekniikka => 700, 900 & S/V90 => Aiheen aloitti: sfrhkki - 18.02.2011, 12:37:45
-
Syksyn / talven mittaan taka-akselin seutuvilta alkanut hiih-hiih-ääni on nyt pakkasten myötä alkanut kuulumaan selvemmin. Ehkä muuttunut sävyltään jo "romisevaksi", mutta tahti kuiten liki sama. Ihan hirvittää jo!
Parhaiten/pahinten kuuluu autoa kääntäessä kaupunkiajossa ( <55 km/h) oikealle. Kuuluu takaa. Ehkä enemmän oikealta. Rytmi ei sovi kardaanin, eikä renkaiden pyörimistahtiin.
Mittarissa vasta 567 tkm. Kyseessä volvon liikkeellelähtölukolla varustettu B230 FD+M47II. Ei siis mikään voimanpesä!
Taka-akselin öljyt olen tunnolliseti vaihdellut, enkä ole öljyn laadussa koskaan pihistellyt. Siis synteettisiä käyttänyt. Nyt siellä Redlinen öljyt.
Mikähän voisi äänen lähde olla? Kokemuksia?
En oikein jaksa/halua uskoa poskilaakerivikaan. Perä ei vongu, eikä äännä normaalivauhdissa. Ainakaan niin, että sen kuulisi sisälle autoon.
Mietin, josko akseli liikahtaisi ulospäin kaarroksen sisäpuolella... :idiot2:
-
Ja nimenomaan Red Linen LS-lisäaineellinen öljy?
-
Mielestäni näin on!
Punaviivan LS-öljy:
"75W90 Hypoidiöljy sopii sekä lukollisiin (LS) että lukottomiin katuperiin (GL-5+). Ei suositella synkronoituihin vaihteistoihin äärimmäisen liukkauden takia. API GL-5, GL-6, MT-1, MIL-L-2105E ja SAE J2360."
LS:ää ei tuo lukko mielestäni kaipaa. Vai kaipaako? Eikös siinä ole enempi mekaaninen lukitus. On päällä vain tuonne 40 km/h seutuville. Näin muistelen...
On toki pelastanut monesta tiukasta paikasta... Eli en sitä pois antaisi...
En toki näistä mitään ymmärrä. Lukoista. Pitäisikö alkaa tähänkin perehtymään.
-
Ja homma etenee...
vkl:na sulattelin vollen ja käytin takajarrut kaikkineen auki.
ainut havainto oli, jotta n. 120 tkm sitten vaihdetussa takapyörän motonet-laakerissa oli aksiaalivälystä oikealla n. 1 mm. Siis akseli ulostuu tuon verran...
tuli mieleen, jotta josko tuo jotenkin liittyisi ääneen... jos vaikka vetari ulostuu niin paljon, että laahaa jarruikeeseen... en tosi jälkiä moisesta huomannut...
jännää on se, että ääni tulee vain kylmällä autolla ajettaessa. kun lämpiää paikat, ääni häviää...
en siis usko perävaurioon -- ainakaan vielä.
nyt kun lämpötila nousi 14 miinusasteeseen, ääntä ei enään kuulunut.
eilen kuului. pakkasta oli päälle 20 miinusastetta.
-
On siellä perässä kitkalevyt. Millin parin päittäisvälys on ok.
-
Veikkaan että tuo ääni voi tulla perän kitkoista kylmänä, jos muuten on ok. En tiiä.. :sundaydriver:
-
Ja homma etenee...
vkl:na sulattelin vollen ja käytin takajarrut kaikkineen auki.
ainut havainto oli, jotta n. 120 tkm sitten vaihdetussa takapyörän motonet-laakerissa oli aksiaalivälystä oikealla n. 1 mm. Siis akseli ulostuu tuon verran...
tuli mieleen, jotta josko tuo jotenkin liittyisi ääneen... jos vaikka vetari ulostuu niin paljon, että laahaa jarruikeeseen... en tosi jälkiä moisesta huomannut...
jännää on se, että ääni tulee vain kylmällä autolla ajettaessa. kun lämpiää paikat, ääni häviää...
en siis usko perävaurioon -- ainakaan vielä.
nyt kun lämpötila nousi 14 miinusasteeseen, ääntä ei enään kuulunut.
eilen kuului. pakkasta oli päälle 20 miinusastetta.
Mistään en mitään tiedä mutta onko tuollainen välys ihan normaalia? Eikö tuo laakeri ole kartiorulla-laakeri? Eli jos välystä on edes hiukan (no jonkinlainen välys täytyy olla kun osat turpoaa lämmetessään) niin kuulat/neulat ei ota oikein kiinni ulkokooliin? Jos näin pääsee käymään, luulis että stefakin rupeis pikkuhiljaa antautuun...
-
Tuo millin luokkaa oleva välys on kyllä liikaa. Perustuu havaintoihin jolloin lähes kaikki autot olivat takavetoisia ja joku ameriikalainen auto salli vielä tuon millin luokkaa olevan välyksen. Jostain syystä noissa Motonetin laakereissa esiintyy noita ylisuuria välyksiä. Joskus vanhan foorumin aikaan kokeilin shimmausta, mutta en enää muista mihin väliin se ohut levy laitettiin. Päättelin sen kuitenkin Volvon taka-akselikuvasta ja päittäisvälys pieneni. Oli ainakin hankala valmistaa :D. Kylmä ilma pyrkii lisäämään välystä, mutta on vaikea sanoa missä se syntyy :-\.
-
No omassa orkkis laakerit aj.295Tkm ja molemmissa akseleissa +1mm päittäisvälys. Vaihtokunnossa? Enpä usko. Ei myöskään kuulu mitään ylimääräisiä ääniä. Hyllyssä on myös uusi "SKF" Timken laakeri (ei Motonetistä) jossa myös noin 1mm välys.
Ps. Volvon perä muuten on amerikkalainen :pomo:
-
Eikös kartiorullalaakerissa se täsmäyslevy laiteta ulkokoolin alle? Silloin se ulkokooli siirtyy laakerirullia kohti... ja välys niinku pienenee...
::)
Pakko on kait mielenrauhan vuoksi (eihän ääntä ennen ole kuulunut!) vetari irti käyttää ja vähä vilasta sitä Timkeniä.
Sitäkin olen pohtinut, että miten tuo tupalastefattu laakeri saa kunnon voitelun...
Sikäli, kun rakennetta muistan.
Sinällään taka-akselin ulommat laakerit on helppo vaihtaa.
Tuntuu hyvältä tietää, että tuo Volle on oikeesti kasattu Ruåtsissa ja siinä on perä Valloista! Siinä on jotain sellaista, joka saa ajajan virneeseen! 8)
-
Kyllä se USA:n suunnittelua tosiaan on. Tosin GLT:ssä vasen puoli oli 0,6 milliä ja shimmasin tuon oikean puolen samaan kun vaihdoin sen, koska olin laakeritkin hankkinut. Vasen puoli jäikin vaihtamatta, vaikka oli itse asiassa huonompi puoli kun välys oli "parempi". Hyvin lievää "pintarikkoa" sinne taisi jäädä toiseen reuna-alueeseen. Tämä "millin välys" jäi mieleen eräästä katsastusepisodista 60-luvulta :D.
Yön yli nukuttuani tuntui siltä että shimmilevy tulisi sisemmän laakerin ja "peräpuolen" väliin - tuntuisi jotenkin todennäkoiseltä, mutta ihan satavarma en uskalla olla ;). Laakeri on käsiteltävä laakerirasvalla, eikä muuta voitelua tule. Jos tulee, sisempi stefa vuotaa.
-
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää miten tuo "shimmaaminen" on toteutettu.... ::)
-
Puoli tuntia selaamalla kuva-arkistoa (Volvo 740) vastaus löytyi :D. Kun laakeri on kaikin puolin asennusvalmis, jää ainoaksi vaihtoehdoksi panna shimmilevy sen ulomman ulkokehän ja taka-akselirakenteen väliin. Silloin laakerikehä siirtyy ulospäin ja välys pienenee. Shimmilevyn ulkomitan saa ulkokehän läpimitasta ja saman laakeriosan sisäläpimitta määrittää sisäläpimitan - on itseasiassa tosin hiukan suurempi jos tarkkoja ollaan. Ilmeisesti sfrhkki tarkoitti juuri samaa kohtaa.
Kuva löytyy jostain Volvo- korjausoppaasta: 9.2 Tvärsnitt av halvaksel, lager och tätningar (ehkä 200-sarjaa?).
Itse jouduin hieman retusoimaan kuvaa, jotta tiivisteleikkaukset selvenivät :). Kuvassa on kaksi katkoviivaa, jotka saattavat olla tuohon käyntivälyksee liittyviä - jäi arvaukseksi, koska sisäkooli on kyllä pohjassa oikein asennettuna. Sinänsä laakerin asennus on ihan vanhan kansan pajahommaa - ahjot ja kaikki :D
-
Sitäkin olen pohtinut, että miten tuo tupalastefattu laakeri saa kunnon voitelun...
Sehän ui vain omassa liemessään... :o
-
Jos laakeripesä on ympärysmitaltaan pahasti kulunut väljäksi niin shimmaalla asiaa voisi korjata siirtämällä laakeria akselin ehjään kohtaan mikäli pesässä on tilaa ja tässä tapauksessa stefojen vastinpinnoilla pelivaraa, mutta ulkokoolin ulospäin säätäminen ei voi pitkittäisvälystä poistaa. Ulkokoolin tuominen ulospäin tuo koko vetaria laakereineen kunnes vastaan tulee mikä...?
-
miten se laakeripesä kuluu? silloinhan (uloimman) laakerikoolin on täytynyt pyöriä laakerin mukana.
tuo on jo astetta vaikeampi sepitettävä! ;)
ettei vaan taas puhuta eriasioista... :pomo:
edelleen mun järki sanoo, että asennuslevyn asentaminen laakerin ulkokoolin alle saa (laakeri)välyksen pienemmäksi.
tässä siis haetaan pitkittäisklappia pois vetoakselilta. tuollainen 0,5 - 1,0 mm säätö ei vielä vaikuta mihinkään muuhun...
en usko, että välys on laakereiden sisäpuolesta johtuvaa. niiden valmistuksessa kun on tietyt toleranssit. ehkäpä ne ovat kokonaisuutena aavistuksen ohuemmat...
olen "pikatraktorin" kanssa samaa mieltä tuosta välyslevyn paikasta.
Tietysti myös rasvakäsittelyn tarpeesta ( muovipussiin rasvaa ja laakeria siihen puristelemaan!) asennuksen yhteydessä.
-
Jos laakeripesä on ympärysmitaltaan pahasti kulunut väljäksi niin shimmaalla asiaa voisi korjata siirtämällä laakeria akselin ehjään kohtaan mikäli pesässä on tilaa ja tässä tapauksessa stefojen vastinpinnoilla pelivaraa, mutta ulkokoolin ulospäin säätäminen ei voi pitkittäisvälystä poistaa. Ulkokoolin tuominen ulospäin tuo koko vetaria laakereineen kunnes vastaan tulee mikä...?
Vastaan tulee laakerin vetoakselissa oleva sisäkehä joka sekin on kartiomainen. Rullalaakerit ovat näiden kehien välissä ja lähestyvät molempia pintoja. Rullat ovat rullakehässä olevissa koloissa. Koko laakeri on "hållplatta" nimikkeellä olevalla osalla muistaakseni neljällä ruuvilla taka-akselin päässä, ettei koko hoito tule ulos sisäkurvissa ;). Laakerin rakenne on "hieman" tavallisesta poikkeava jos sitä vertaa moniin muihin takavetoisiin, mutta nerokas! Noita rakenteita on tehty ihan yksirivisillä kuulalaakereillakin monissa merkeissä. Jos saat jostain tuon kuvan, se helpottaa asian ymmärtämistä. Levyn ei tarvitse olla paksu - välystä pitäisi jäädä n 0,6 - 0,8 mm ja millikään ei haittaa, ellei oireile.
-
en usko, että välys on laakereiden sisäpuolesta johtuvaa. niiden valmistuksessa kun on tietyt toleranssit. ehkäpä ne ovat kokonaisuutena aavistuksen ohuemmat...
olen "pikatraktorin" kanssa samaa mieltä tuosta välyslevyn paikasta.
Tietysti myös rasvakäsittelyn tarpeesta ( muovipussiin rasvaa ja laakeria siihen puristelemaan!) asennuksen yhteydessä.
Olet näemmä rasvannut ennenkin :). Tuo välilevy on tosiaan "trigonometrisistä syistä" hyvin ohut. Itse tein ohuesta muovista (noin 0,10 mm) mallikappaleen sovitusta varten. Noin ohkaisia levyjä voi leikata vain tanakan "apulevyn" päällä jonkinsortin kiekkoleikkurilla ja muoto on ympyrä jonka leveys on noin 3 mm.
-
Tiedän kyllä ihan tarkalleen minkälainen laakeri on kyseessä. Eli eihän se sisäkooli vastaan tule vaan menee karkuun ellei vastassa ole jotain? Ja sen vastinpinnan täytyy pyöriä niin kuin se sisäkoolikin tekee tai muuten siitä tulee sorvi. Ei kannata "shimmailla" laakeria sitä ulompaa stefaa ja peltilevyä vasten! Yksittäisen kartiorullalaakerin välystä ei voi säätää ilman toista laakeria ellei laakeri ole purettavissa. Sen takiahan käytetään yleensä kaksirivisiä/kahta laakeria jos akseli on lyhyt ja halutaan tarkempia toleransseja kuten etunavat tai etuvetoisen etu/takanavat.
-
:)
eli kun ei kuvaa ja muisti heittää, ei kannattaisi kovin alkaa kirjoittelemaan...
olen ne kerran tähän 940:n ja kerran yhteen 240:n vaihtanut, mutta ei muistu rakenne aidosti mieleen....
stefoja taisi olla kaksi, ja yksi laakeri...
nyt tästä hokasin sen , ettei sitä ulkokehää sitten lyödä sinne akseliputkeen lainkaan kiinni...
jos lyötäisiin, tai sille olisi jokin vastinolake, niin sen alle VOI mielestäni kyllä täsmäyslevyn laittaa!
sitäkään en tosin ymmärrä, että miksi molempien koolien tulisi pyöriä mukana. Mihin siinä silloin niitä laakerikuulakartioita tarvii? :pomo:
sisäkooli tietysti kiertää akselin kierroksilla, koska on sovitettu akseliin... mutta että ulkokooli kiertäisi myös...
sitä en ymmärrä... ;)
-
sitäkään en tosin ymmärrä, että miksi molempien koolien tulisi pyöriä mukana. Mihin siinä silloin niitä laakerikuulakartioita tarvii? :pomo:
sisäkooli tietysti kiertää akselin kierroksilla, koska on sovitettu akseliin... mutta että ulkokooli kiertäisi myös...
sitä en ymmärrä... ;)
Juu, ei tarviikkaan, kun se ei pyöri, toivottavasti! ;) Niinkuin asian kiertoteitse ilmaisitkin... :hello:
EVO8 Tuo laakerin sisäkooli ei mene minnekään, koska sen liikkuminen perämutikan suuntaan on estetty lämpökutisterenkaalla, samalla mikä estää vetoakselia karkaamasta kurvissa... :nuhtelu. Yleisemmin meilläpäin puhutaan krymppirenkaasta. Joten ulkokoolin "kiristäminen" sisäänpäin vähentää välystä.
Toivottavasti ymmärsin edes puolet ongelmistanne, mulle tuo laakeri on kyllä täysin selvä rakenteeltaan ja kiinnitykseltään. Niinkuin varmaan pikatraktorillekin.
Muista en osaa sanoa mitään, kun en tunne... :pomo:
-
Juu, ei tarviikkaan, kun se ei pyöri, toivottavasti! ;) Niinkuin asian kiertoteitse ilmaisitkin... :hello:
EVO8 Tuo laakerin sisäkooli ei mene minnekään, koska sen liikkuminen perämutikan suuntaan on estetty lämpökutisterenkaalla, samalla mikä estää vetoakselia karkaamasta kurvissa... :nuhtelu. Yleisemmin meilläpäin puhutaan krymppirenkaasta. Joten ulkokoolin "kiristäminen" sisäänpäin vähentää välystä.
Toivottavasti ymmärsin edes puolet ongelmistanne, mulle tuo laakeri on kyllä täysin selvä rakenteeltaan ja kiinnitykseltään. Niinkuin varmaan pikatraktorillekin.
Muista en osaa sanoa mitään, kun en tunne... :pomo:
:buck2: :buck2: :buck2:
On ilmeisen vaikeasti ymmärrettävä kuvio. Kuvasta olisi helpompi auttaa tajuamaan mutta nyt ei ehdi kaivelemaan. Mutta joo, se krymppi on siellä ja se lukitsee akselin sisäkooliin akseliin tai toisinpäin mutta ei muuta. Jos laakeria tuodaan ulospäin laittamalla simmilevyjä akseliputkeen niin kyllä kaikki muukin romu tietysti (koko laakeri ja akseli) tulee ulospäin kunnes laakerin toinen puoli on vasten jotain. Eli sisäkooli stefaa tai sitä peltilevyä ja sitten vasta alkaa välys pienentyä! Tämä laakeri on tehty kahdella olakkeella varustetulla laakeriradalla juuri sen takia että niiden tehtävä on pitää kaksi toisiinsa nähden pyörivää kappaletta samalla radalla! Rakenteestakin jo voi arvata että ei ole tarkoitettu säädettäväksi!!! Laakerin toiselle puolelle voi laittaa vaikka kuinka paljon tavaraa niin välys pysyy samana kunnes toisellakin puolella on jotain vastassa ! Otat laakerin käteen niin huomaat että välyksen poistaaksesi sun täytyy painaa toiselta puolelta ulkokoolia ja vastakkaiselta puolelta sisäkoolia. Tai vetää näitä erilleen. Valitettavasti siellä akselissa toisella puolella eli jarrun puolella ei ole kuin kiinteää tavaraa mutta sisäkooli pyörii joten mitä teet?
Mutta ei muuta sitten kun laittaa simmejä sinne ja kuvitetut ohjeet sitten tännekin ! ;)
Jatkakaa!
-
Kerrataanpas taas rakennetta ;). Vetoakseli asennetaan laippa maata vasten ja akseliin laitetaan (ja mielellään oikein päin :)) pidätinregas, ulompi stefa ja laakeri, jossa kaksi osaa: sisäkooli ja kartiorullat ohjausrenkaassa. Takistetaan että ovat kaikki oikeinpäin mukana oikeassa järjestyksessä. Viimeisenä otetaan noin vetoakselin mittainen vesijohtoputken pätkä ja kokeillaan meneekö laakeriin asti ja onko läpimitta sopiva. Otetaan pois ja pannaan lähelle valmiiksi. Viimeiseksi otetaan kutisterengas, lämmitetään se punahehkuun ja pudotetaan vetoakseliin. Lopuksi varmistetaan heti perään sillä putkenpätkällä, että meni perille. Pannaan ulkokooli paikalleen ja oikein päin laakeritilan pohjalle:). Loppuasennus on periaattessa helppoa: Työnnetään sisälle ja neljä ruuvia kiinni. Vetoakseli on siellä ja pysyy - sen ulostulon estävät mm pidätinlevy, stefan lieriöosa ja rullalaakerien ohjausrengas. Se missä välys sitten syntyy, on minullekin arvoitus - ei ollut röntgeniä ja teräksen läpi näkee vain Teräsmies. Itse sain välyksen pienenmään panemalla laakeripesään ensin ohuen shimmin ennen ulkokoolia. Se siirtää lakeripesää eteenpäin ja jossain missä välyksiä on ne saa tällä menetelmällä häviämään osittain. Pitää jäädä se 0,6 - 0,7mm välystä jäljelle. Tuo on arvaus, koska toisella puolen oli näin, mutta ei silti huosti arvattu ;D.
Tämä on kokeilu, ei säätöohje. Sain molemmille puolille samasuuruiset käyntivälykset. Älkää tehkö tätä kotona ;D.
-
Juttu menee överiksi, mutta kaikilla ei ole tuota poikkileikkauskuvaa kotona. Helpottaa ehkä jonkin verran jos tietää, että sisäkooli on kartiomainen vetoakseliin päin, mutta loppuosassa on selvä porras ulospäin ja loppuosa vaakatasossa. On mahdollista että välys syntyy juuri pääosin tässä pisteessä, mutta on kyllä selvä este. Kaaviopiirroksesta on vaikea päätellä mitä se rengaskehä tekee siellä toisessa päässä - nojaako se esim stefan lieriöosaan? Viivat ovat piirroksessa liian paksuja. Kuitenkin tuo rengaskehä näyttäisi olevan ikäänkuin avainasemassa myös tuon välyksen suhteen. Yhtäkaikki jos jossain on milli päittäisvälystä ja toisella puolen 0,6 mm, se sopii kyllä minullekin - kärrinakseleihin ;D. Saa joku muu jatkaa :).
-
Joku ei nyt ymmärrä tätä... :)
Ehkä sitten joskus. Neuvokaa pätevämmät. :P
-
:idiot2:
renkaat kuiten (vielä) pyörii!
mutta asiaan palataan!
sen lupaan!
::)
-
Nyt on ihan pakko. Ja siis minähän en sitten tiedä mistään mitään. Se laakerihan nyt on kai sitten samanlainen, kuin 240 akselissa. Ja välyksestä puhutaan. Siellä tosiaan on yhtenä puuna pidätinlevy, stefan runko, laakerin rullien ohjausrenkaan ulkolaidassa oleva ohut rengas ja laakerin ulkokooli. Jos ulkokoolia ulospäin simmaamalla saa välyksen pienentymään, ovat nuo edellämainitut osat olleet jostain syystä erillään (siis niiden välissä on ollut välys, mitä ei mielestäni saisi tapahtua) ja samaan tulokseen välyksen suhteen olisi päässyt jarrukilven poistolla. Jotta laakerin välyksen saisi nollaan, täytyisi ulkokoolin reunasta (siltä puolelta, millä sisähalkaisija on suurempi, siis, mistä laakeri tulee sisään) sorvata siivu pois.
Ja mitä tämä välys sitten tekee? No ainakin rallisprintti Starlettiin tuli Volvon 1030 perällä pumppujarrut. Ja kun joku mainitsi nerokkuuden, niin ai että Hiacen perään on helppo vaihtaa pyöränlaakerit, siinä kun irtoaa laakeripesä vetarin mukana. Eikä oo päittäisvälystä.
-
On viimeaikoina ollut täällä etelässä sellaisia pakkasia että melkein kaikissa "vähän "ajetuissa volvoissakin kuuluu ylimääräisiä vonkuja ja kitinöitä. En katsoisi suureen huoleen olevan aihetta jos nesteet on sisällä ja ei tapahdu tihkumista etenkään mikäli oudot äänet/ilmiöt häviää lämmön myötä ja toimivuus on kohdallaan. Itsellä myös automaatti/kardaanin tukilaakeri pitää omaa ääntänsä yli -25 pakkasessa mutta toimii kuitenkin ja hiljenee kun lämpiävät. Veljet kevättä kohti uusin äänin.
-
En viittin uutta aihetta tehdä niin laitetaan tänne. Ostin uudet kardaanin takimmaisen laipan pultit siniseltä tiskiltä ja sain käteen tilaamalla kuusiokoloruuvit ja nylock mutterit ja vanhat paikallaan olevat on ihan normaalit kuusioruuvit ja mutterit. Tarkastutin asian vielä siellä ja väitti, että noi pitäs käydä. Onko ne vaihtanu mallia noihin kuusiokoloihin jossain välissä vai kämmäskö se myyjä? Onko muilla samanlaisia kokemuksia. Mutta eiköhän noi sinne saa käymään.
-
Luulisin että ovat tehneet sen saman havainnon minkä tein aikanaan kuutisen vuotta takaperin :). Ne ruuvit saa paremmin paikalleen ja kiristettyksi kuusiokoloruuveilla oikeaan momenttiin. Erityisesti noissa etulaipan ruuveissa huomasi eron (oli GLT) - työkalut mahtuivat paremmin. Takalaipan ruuvit taisivat kyllä jäädä kuusioruuveille, koska niihin pääsee hieman paremmin käsiksi. Käytin muuten ruuviliikkeen ruuveja jotka olivat alkuperäisen lujuusluokan mukaisia, muistaakseni 10.9. Ainoa haitta taitaa syntyä siitä kuusiokoloavaimesta jonka joutuu hankkimaan. Kannattaa ehkä hankkia palasarja ::). Minulla palasarjat olivat ennestään kun oli noita volkkareita välillä.
-
Luulisin että ovat tehneet sen saman havainnon minkä tein aikanaan kuutisen vuotta takaperin :). Ne ruuvit saa paremmin paikalleen ja kiristettyksi kuusiokoloruuveilla oikeaan momenttiin. Erityisesti noissa etulaipan ruuveissa huomasi eron (oli GLT) - työkalut mahtuivat paremmin. Takalaipan ruuvit taisivat kyllä jäädä kuusioruuveille, koska niihin pääsee hieman paremmin käsiksi. Käytin muuten ruuviliikkeen ruuveja jotka olivat alkuperäisen lujuusluokan mukaisia, muistaakseni 10.9. Ainoa haitta taitaa syntyä siitä kuusiokoloavaimesta jonka joutuu hankkimaan. Kannattaa ehkä hankkia palasarja ::). Minulla palasarjat olivat ennestään kun oli noita volkkareita välillä.
Mahtaako niillä pulteilla olla muuta väliä kuin että ovat oikealla lujuusluokalla? Itse muistelin kanssa että ovat jotain muuta kuin normi 8.8. :P
-
Nyt en muista kyllä enää takalaippaan soveltuvia, mutta ainakin etulaippaan piti olla kai 15 mm avainvälillä ja niitähän ei saa rautakaupasta, mutta tuo 10.9 lujuusluokka kai pätee :). Taitaisi kyllä olla ne vanhatkin jossain pajan laatikossa jos tarkempaa tietoa tarvitaan - pienempi se normaalia kuitenkin oli :D.
Tuli sattumalta valokuvia katsellessa selville, että aikanaan GLT:säkin oli muuten takalaipassa kuusiokoloruuvit ja paikka sen verran ahtaannäköinen, että saattoivat olla ihan alkuperäisiä. Kaikkea sitä tulee kuvatuksi :D.