Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Takavetoiset => Korjaamo ja yleistekniikka => 700, 900 & S/V90 => Aiheen aloitti: Keno - 11.02.2013, 18:42:08
-
Ostin ennen armeijaan lähtöä vuoden 89 740glt:n johon tehtiin kansiremontti ja katsastettiin syksyn mittaan ja ehdin jopa ajaa 5000 km ennen palvelukseen lähtöä. Auto jäi vuodeksi seisomaan ja nyt kun olisi aika ottaa lankku takaisin ajoon ei kone toimikkaan siten että pääsisi päästöistä läpi. Oireena on että tyhjäkäynnillä ravistaa ja rykii ja vedätettäessä veto loppuu 3000rpm kohdalla. Vikaa on jo pari kuukautta metsästetty ja käyty oikeastaan kaikki läpi.
-bensapumput ja rele ovat vuoden vanhoja
-Lamda vaihdettu uuteen boschilaiseen
-IMM putsattu, mitattu ja kokeiltu vaihtaa
-lämpöanturit mitattu
-Kaasuläppä-anturi mitattu ja putsattu
-Imuvuodot käyty läpi
-huohotin putsattu
-Suuttimet käytetty ultraäänipesussa
-Ruiskurele vaihdettu
-Sytkäkivi vaihdettu
-Polttoainesuodatin vaihdettu
-Ykk-anturi putsattu
-Tulpat ja johdot vaihdettu
-Puolaa kokeiltu vaihtaa
-vanhaa bensaa ei pitäisi olla tankissa koska 50 litraa uutta ainetta on mennyt vikaa metsästäessä.
Viime viikolla ostin uuden (käytetyn) ecun jolla kävi hetken hyvin mutta lämmettyään alkoi taas pätkimään eli ei vaikuttanut asiaan.
Tänään koetin nypätä lamdan johdot irti auton käydessä mutta ei vaikuttanut käyntiin eikä edes sytyttänyt vikakoodia eli onko mahdollista että auto rikkoo ecuja vai onko mahdollista että molemmista ecuista on lamdan piiri hapettunut pilalle?
Jos jollain foorumilaisella on vastaavia kokemuksia tai hyviä ideoita niin otetaan mielellään vastaan sillä omat ideat alkaa olla käytetty.
-
tiistaina mittasin puristuspaineet ja kaikki pytyt näytti tasan 10 joten ainakaan kannessa ja pytyissä ei pitäisi olla vikaa.
-
Missä on jakajan kansi, venakopan päässä vai lohkossa? Onko virran jakajan kansi ja pyörijä missä kunnossa? Kokeile toista ykk-anturia. Tyhjäkäynnin venttiilin voi myös puhdistaa.
-
virranjakaja on kannen päässä ja kansi ja pyörijä on vaihdettu uusiin tänään ilman vaikutusta. Tyhjäkäyntimoottori on puhdistettu ja kokeiltu joten kaippa se pitää seuraavaksi YKK-anturi vaihtaa
-
Onko johtosarjaa tutkittu? Jos ihan vaan on hapettumaa jossain liittimessä?
Jos kerran "ittekseen" seisonnan aikana on vika tullut.
-
tänään vaihdoin uuden ykk anturin joka vaikutti vähän mutta vika ei poistunut kokonaan. Koelenkin jälkeen nyin kaasuläppäanturin ja imm:in johdot irti jolloin käynti muuttui mutta ecu ei anna mitään vikakoodeja vilkuttaa vain 1-1-1 eli ei vikakoodeja.
-
Jako kohdillaan? Oliko virran jakajan kansi suora? Joskus myyvät kieroja kansia ja se vaikuttaa käyntiin.
-
jako pitäisi olla kohdillaan kun se on useampaan kertaan tarkistettu ja jakaja ainakin silmämääräisesti on kunnossa. Tarkistin sytytysennakon strobolla ja tyhjäkäynnillä arviolta 20º eyk joka on vissiin liikaa ja 3000 rpm 15º. Onko ezk-boxissa jotain vikaa vai onko nakutusanturi tullut tiensä päähän vai vaikuttaako mahdollisesti rikkinäinen ruiskun ecu tuohonkin?
-
Sytytysennakot kyll on todella metsässä jostain syystä kun tyhjäkäynnillä ennakkoa tulisi olla 15 astetta ja kierroksilla 3000rpm nurkilla pitäisi olla "ilman kuormaa" 25-35 astetta ennakkoa.
Mutta en kyllä osaa yhtään sanoa mistä tuo johtuu kun tuossa ei ole edes mitenkaan mahdollista mekaanisesti säätää ennakkoa.
Kun kerran ecu ei anna mitään vikakoodeja niin antaakos ezk eli sytytyksenohjain purkki minkäänlaista vikakoodia?
-
Onko jakaja käytetty irti, tulisiko siinä heitto? Jakajan kannen suoruuden näet ottamalla sen irti ja tarkastelemalla sitä pöytää vasten, tullut muutama kiero kansi vastaan.
-
Ezk ei anna vikakoodeja. Vilkuttaa vain 1-1-1
-
Tutkin ajoitusta tarkemmin tänään ja huomasin että on käynyt pieni ajatuskatko ja sytytys onkin tyhjäkäynnillä 20º jälkeen yläkuolokohdan. Eli sytkä on täysin pielessä joka vois ehkä johtua huonosta nakutusanturista
-
Ei tuon pitäisi olla mahdollista tällä ruiskulla. Mitä se näytti kierroksilla? Todennäköisempää olisi hihnapyörän merkkien siirtyminen kumivulkanoinnin luistamisen vuoksi.
-
Kierroksilla siirty 10º aikasemmalle. Nyppäsin nakutusanturin johdon irti eikä vaikuttanut ajotukseen/käyntiin...
-
Mitäs käynti sanoo jos ottaa IMM johdon irti?
Varmaan on jossain liitoksessa nyt hapettumaa kun kaikki alkaa olla käyty läpi + ottaen huomioon miten vika alkoi.
Ecun kun vaihdoit niin kävi hetken hyvin. Voisiko vain olla että sen liittimen irti käyttäminen sai kontaktin paranemaan hetkeksi? CRC:tä ruikkisin liitoksiin ja jumppaisin niitä pari kertaa auki/ kiinni.
-
Kierrokset laskee selvästi kun irrottaa imm:in johdon. ruiskun ecua on vaihdettu alkuperäisen ja vara ecun välillä moneen kertaan ja liittimet on puhdistettu crc:llä ja paineilmalla. Onko suuttimien johtojen järjestyksellä jotain merkitystä kun paikkojen vaihto ei vaikuta käyntiin ja piirikaavion mukaan kaikki johdot haaroittuu samasta pisteestä.
-
Ei väliä suuttimien johdoilla. Kaikki suuttimet ruikkii yhtäaikaa.
-
Niinhän tuo brittien volvofoorumilta selvisi. Pitääpä vielä ottaa suuttimet irti ja viedä ne maanantaina ammattikoululle testattavaksi ja laittaa uusilla o-renkailla paikalleen.
-
Kyllä mun mielestä tuossa voi sytkä olla pielessä, mikä saattais johtua pelkästään jakajan väärästä asennosta. Itsi koittaisin tarkastaa sytkän vanhanaikasesti.
Empä nyt tiedä tätäkään varmaks, mut eihän tässä ecu pysty korjaamaan sytkää kuin sen pyörijän kärjen leveällä alueella, oliskohan se jotain 15 nokka-akselin astetta, eli tuplat kampuralla.
-
Virranjakajassa on "pitkittäiset kiinnitysruuvien lovet", mutta alkuperäisessä asennuksessa niissä on muoviholkit jotka takaavat sen, että virranjakaja menee tumpeloltakin oikeaan asentoon. Ne ovat joko vahingossa tippuneet tai joku on ollut siinä luulossa, että sytytystä voi säätää kääntämällä virranjakajaa. Tästä "käsin säädöstä" voi joskus olla seurauksena se, että yksi tai useampi kipinä menee väärälle tulpalla ja voi siten aiheuttaa häiriöitä. Jos osaa katselee tarkemmin, näkee missä kiinnitysruuvit ovat olleet joskus ja saada vinkkiä mihin asentoon se virranjakaja on tarkoitettu asentaa jos holkit ovat hukassa. Virranjakajassa ei ole "johtoyhteyttä" ECU:un, eikä ECU voi tietää missä asennossa virranjakaja on. Eli lyhyesti: sytytystä ei voi säätää ainakaan tällä tavalla. ;)
-
Laita jakaja "säätöreikien" puoleenväliin ja suuttimia tietääkseni maadoitellaan kahdessa ryhmässä.
Enpä ole kytkikisistä katsonut mutta näillä olen aina mennyt.
Ei tuolla suuttimien toiminnalla sinällään kyllä mitään merkitystä ole että minne ruuttaa kun ei ole suorasuihku, melkein koko ajan tavaraa tulee ja imutahdilla vetää kamaa polttoon. <Kippis>
-
Jos jakopää on kunnossa (ajoitukset oikein), niin sytkäennakko voi heitellä tai olla pielessä vain silloin kun asentotunnistimen signaali on huono (eli se ns. YKK-anturi).
Sen signaalia pitäisi tutkia koneen toimiessa oskiloskoopilla, niin vian näkisi heti.
Koska anturi on ns. VR-anturi, eli toimii magneettisesti, niin sen sisäisen kestomagneetin kunto vaikuttaa toimintaan ja se on samaten pirskatin herkkä etäisyydelle.
Kun et mainitse, millä laatikolla tuo koneesi on, niin mainitaan omista kokemuksista automaagin (AW71L) ja peltikehän ongelmista. Eli pelkkä 2mm soikeus peltikehässä aiheutti sen, ettei EZK enää toiminut oikein ja sytkä pätki. Eli singaali katosi väärässä paikassa, jolloin EZK kuvitteli koneen kiertävän 2* todelliset ja siten sytty ennakkokin oli pielessä.
Tämä johtuu siitä, että koneen kampuran asento tunnistetaan siten, että vauhtipyörässä on ns. 60 reikää, joista kaksi puuttuu peräkkäin. Muuten hyvä ja varma systeemi, paitsi silloin kun VR-anturin signaali on liian heikko ja huojuva, jolloin yläkuolokohdan tunnistus menee poskelleen.
Vähän iltalukemista aiheesta.
http://www.infolytica.com/en/applications/ex0128/
http://en.wikipedia.org/wiki/Variable_reluctance_sensor
Laita jakaja "säätöreikien" puoleenväliin ja suuttimia tietääkseni maadoitellaan kahdessa ryhmässä.
LH2.4 maadoittaa suuttimet kyllä yhdessä ryhmässä, eli pinnillä 18 suuttimia maadoittamalla sitä tarpeen mukaan.... Jos ECU ohjaisi niitä kahdessa ryhmässä, niin kylläpä tuo viinakonttini kävisi ontuen, sillä flexitune on kytketty vain yhteen johtoon. :D
Ja kyllähän ontuen käykin välillä...... :hello: Kovassa pakkasessa käynnistyttyään! ;D
-
Pitääpä harrastaa jakopääjumppaa kunhan kelit hiukan lämpenee. Tällä viikolla olisi tarkoitus hakea b230 väliaikaisautoksi ja samalla kokeilla vaihdella osia päikseen ettei aina tarvitse uusia hakea. Jakaja on säädetty niiden reikien keskikohtaan joten sieltä ei vian pitäisi tulla.
-
Nyt on suuttimet paikallaan uusilla o-renkailla ja hatuilla mutta käynti on yhtä epätasaista kuin ennen suutinhuoltoa. kokeilin sitten vaihtaa varaosarakkineesta painepumpun 5000km ajetun tilalle ja totesin että lähes uudesta pumpusta on takaisku rikki kun laskee paineet jo 10sekunnissa. Varaosa pumpulla tätä ongelmaa ei ilmennyt mutta imee jostain ilmaa pumpun purskutuksesta päätellen eikä käynti parantunut. kokeilin nostaa painetta ennen painepumppua tukkimalla putken ennen painepumppua mutta en löytänyt bensalinjasta märkää kohtaa. Kaippa se 20l bensaa on taas palanut testaillessa ::)
-
Toimimaton siirtopumppu tankissa voisi olla syy painepumpun nopeaan rikkoutumiseen ja "kurluttavaan ääneen" Tarkistappa onko siirtopumppu hengissä esim. kuuntelemalla tankin täyttöaukosta. jos pumppu ei pyöri niin tarkista ensimmäisenä tankkipumpun maadoitus joka on kontin verhoilujen alla.
-
Aikanaan ostin GLT:n opetustarkoituksessa eli oli ensimäinen suihkutusmoottorilla varustettu bensakone. Rekisteröity 1990 vuoden alkupuolella eli "uutta" korimallia. Kun katselin tuota tekstilitaniaa tulin siihen tulokseen että vika on pollttoaineputkistossa. Nykyiset bensiinilaadut ovat varsin haihtuvia ja ainoa vuotopaikka saattaa olla polttoainesäiliön peräpäässä, joka jonkin verran voi näkyä. Eli koko linjasto pitää tutkia ja sopivista kohdista uusia. Eräs paikka on siellä tankin peräpäässä se letkurypäle. Alkaa ihmetyttää mihin bensa häviää ;). Toinen selvä oire on tuo "epäsäännöllinen" käynti. Vuotoja voi siis palulinjassakin - "bensa häviää".
-
Tankkipumppu on todettu toimivaksi kuuntelemalla ja kokeilemalla joten se ainakin toimii. Tankin sisäpuolella oleva lyhyt letku heti pumpun jälkeen on uusittu. Olisiko jotain hyvää konstia paikantaa vuotoja kun en löytänyt ainakaan nopealla tutkimisella märkiä kohtia?
-
Tarkasteleppa sitä vanhaa ja uutta virranjakaja, kun etkös kirjoitellut että on ihan pielessä ajoitus. Ne on nimittäin erilaiset jos ostit 8naulaisen koneen virranjakajan, itse kun vaihdoin tuon venttiilimurheen omaan autoon, niin tuli huomattua että eipä ole samanlainen b200f moottorin kanssa se jakaja.
-
vertailin uutta ja vanhaa jakajaa ennen asennusta ja ainoa ero oli että uusi oli ehjä ja pikkuisen erivärinen
-
LH2.4 maadoittaa suuttimet kyllä yhdessä ryhmässä, eli pinnillä 18 suuttimia maadoittamalla sitä tarpeen mukaan....
Tämä oli uutta. Tarkoitat tuolla tarpeen mukaan sitä että kauanko?
En tosiaan ole perehtynyt aiheeseen, lukenut vaan muiden juttuja jotka sanoo niitä maadoitettavan kahden ryhmissä mutta jos sanot että ne kaikki maadoittuu samalla kertaa, uskon kyllä ja jaan kyseistä oppia jälkipolville.
Toimintaanhan tuo ei vaikuta mitään, jos bensaa tulee tukille ja suuttimia maadoitetaan, kone käy jos on kipinä ja ajoitukset paikoillaan.
Vai oonko ihan metässä taas? Näillä on menty ja Latelaa katottu (seniori meirän huoltomiäs... :D )
-
Tämä oli uutta. Tarkoitat tuolla tarpeen mukaan sitä että kauanko?
Jep, Pulssin leveyttä siinä säädellään ja sitä kautta se sopan määrä määräytyy.
LH ruikkaa kaikilla sumuilla yhtäaikaisesti. Nyt en vain jaksa muistaa sitä, oliko se vakio välein vaiko kierrosluvun mukaisesti.
En tosiaan ole perehtynyt aiheeseen, lukenut vaan muiden juttuja jotka sanoo niitä maadoitettavan kahden ryhmissä mutta jos sanot että ne kaikki maadoittuu samalla kertaa, uskon kyllä ja jaan kyseistä oppia jälkipolville.
Hitusen on tullut tutkittua... ;)
Varmuudella voin sanoa, että LH 2.4 sisältää vain yhden suuttimien ohjauspinnin jota se maadottelee.
Joten tässäkin voit jälkipolvia ojentaa ja opastaa, ettei tuo olisi samanlainen urbaani legenda kuin monet 016/012 IMMua koskevat uskomukset.
Toimintaanhan tuo ei vaikuta mitään, jos bensaa tulee tukille ja suuttimia maadoitetaan, kone käy jos on kipinä ja ajoitukset paikoillaan.
Juu, sama se, onko suuttimet yhdessä vaiko kahdessa ryhmässä. Jokainen suutin erikseen on sitten se sekventaaliruiskiminen ja sitä LH ei todellakaan hanskaa...
Sekventaalit on HIPO-miesten ja bensan pihistäjien juttuja! ;D
-
Tarkasteleppa sitä vanhaa ja uutta virranjakaja, kun etkös kirjoitellut että on ihan pielessä ajoitus. Ne on nimittäin erilaiset jos ostit 8naulaisen koneen virranjakajan, itse kun vaihdoin tuon venttiilimurheen omaan autoon, niin tuli huomattua että eipä ole samanlainen b200f moottorin kanssa se jakaja.
Virranjakaja GLT:ssä on erilainen nilltä "metalliosiltaan" kuin muissa 8-venttiilisissä. Se on ikäänkuin peilikuva 8-venttiilistä jakajista. Kansi sensijaan on sama kuin esim 700-sarjan koneissa. Sitä on ilmoitettu käytetyn GLT:n lisäksi jossakin Porschessa ::).
-
Niin, se jakajan "pohja" on juurikin peilikuva. Mutta onko tuo yksi syy volvon bensankulutus ominaisuuteen, että se ruikkii aina kaikilla suuttimilla?
-
Eipä sillä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Normaaliliikenteessä matka-ajossa GLT kuluttaa noin 8,6 litraa sadalle. Lisäksi on hyvä muistaa, että autot ovat valmistuneet tuossa 1990 luvun taitteessa, eikä kyseessä ole mopoauto ;). Lukema vastaa hyvin muita saman painoluokan autoja tuolta ajalta. Tiedän kyllä että enemmänkin mennee muuttamalla ajotapaa "äksymmäksi" 8).
-
Mutta onko tuo yksi syy volvon bensankulutus ominaisuuteen, että se ruikkii aina kaikilla suuttimilla?
Osaltaan, mutta se on aikakautensa tekniikkaa kaikkinensa. Koko kokonaisuus vaikuttaa. Silti kaikenkaikkiaan se aikas kiitettävä suoritus, että 2,3L moottori kuluttaa noin vähän 70/80-luvun taitteen moottorinohjauksella ja moottoritekniikalla. LH:lla on nimittäin ikää jo reilun 30-vuotta!.
Ylipäätään vinokoneen polttoaineen kulutuksen pienentäminen edellyttäisi kaiken uusiksi pistämistä ja silti sillä ei mitään mahdottomia säästettäisi!
Nuo nykyiset ecoboost yms. kotkotukset ovat ne viimeinen kikka saada moottorista edes siedettävästi tehoa/vääntöä ja pitää silti se polttoaineen kulutus pienenä, kun sen moottorin vajaakuorma hyötysuhde saadaan kohtuullisen ylös.
Tietysti jos laihaseos-moottoreita voisi tehdä, niin sillä saisi kulutusta kuristettua, vaan nykyisillä saastemääräyksillä se ei oikein ole mahdollista.