Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: Brick - 26.02.2013, 13:03:02
-
Jos kuvitellaan, että B230F männät on moottorin heikoinlenkki niin paljonko ne kestää tehoa turbo vinokoneessa?
-
varmaan 400hp ihan mahdollinen ilman laihaa seosta tai nakutusta. Nuo ei kovilla tehoilla väärinkäyttöä siedä ollenkaan.
Kaikki riippuu niin kaikesta. Jos noin 400hp kantturoissa pysytään niin saattaa ne mennä. Eikös puristussuhde ole aika korkea nuilla?
-
Kaikki männät sulaa tai vaurioiutuu jos seokset ei ole kohdallaan kun kierrokset nousee ja paine lisääntyy. Aika turha kommennti vissiin.
-
Mulla on nyt tarkotus kutitella 230A männillä 400-500hevosta.
Luulis että ne tonne 500hepoon ainakin riittää, jos kaikki on kunnossa koneesta.
-
varmaan 400hp ihan mahdollinen ilman laihaa seosta tai nakutusta. Nuo ei kovilla tehoilla väärinkäyttöä siedä ollenkaan.
Kaikki riippuu niin kaikesta. Jos noin 400hp kantturoissa pysytään niin saattaa ne mennä. Eikös puristussuhde ole aika korkea nuilla?
Sitä vähän pelkäsinkin, ettei sietäisi väärinkäyttöä.
Puristukset saa FT/FK koneen tietämille syventämällä männän monttua 2mm.
Heronin männät kestää kuulemma +600hp ja vielä sietää hyvin väärinkäyttöäkin.
-
Tuskin kestää noilla tehoilla väärinkäyttöä ollenkaan!!! Ja ilmaisin asian hieman väärin, kyllä se aito wisecokin paskaksi menee vaikka 200hp koneessa väärinkäytöllä! Saattaahan se vähän enemmän nakua kestää.
Fiksummat saa oikaista jos väärässä.
Itse en 600hp koneesa edes harkitsisi, muuta kuin takosia. 600hp koneeseen saa sitä rahaa jo aika perkeleest upottaa muutenkin.
-
Sitä vähän pelkäsinkin, ettei sietäisi väärinkäyttöä.
Puristukset saa FT/FK koneen tietämille syventämällä männän monttua 2mm.
Heronin männät kestää kuulemma +600hp ja vielä sietää hyvin väärinkäyttöäkin.
ei taida sellasia mäntiä löytyä markkinoilta jotka kestäisi väärintäyttöä ::).
jos on motti säädoissä ja toimii niin eihän se mitään väärinkäyttöä ole ;D
-
ei taida sellasia mäntiä löytyä markkinoilta jotka kestäisi väärintäyttöä ::).
jos on motti säädoissä ja toimii niin eihän se mitään väärinkäyttöä ole ;D
Hetkellistä naulausta Heronin mäntä kestää hyvin.
-
Hetkellistä naulausta Heronin mäntä kestää hyvin.
Sit kun vielä kerrot mikä on "hetkellistä" ja miten määritellään "hyvin"?
Mulla riitti n. sekunti varttimailin lopussa ja männänreunassa reikä ( ei tosin heronin mäntä, B19 ET:n).
Tai onko se vielä "kesti hyvin" jos renkaat ja rengasvälit on ehjät mutta männän reuna on pyöristynyt?
Kaikki saadaan hajalle jos halutaan mutta Ruotsin poijat on saanu vakiomännillä yli 500 tehoja ja takosilla yli 1000 , siitä vaan arvioimaan paljonko se väärinkäyttö alentaa kestoa niin tiedät "omat lukemasi".. :)
-
Sit kun vielä kerrot mikä on "hetkellistä" ja miten määritellään "hyvin"?
Esimerkiksi siellä vartilla huomaat auton nakuttavan ja tästä syystä himmaat eikä mäntiin tule vaurioita tasta lyhyestä naulauksesta.
-
Esimerkiksi siellä vartilla huomaat auton nakuttavan ja tästä syystä himmaat eikä mäntiin tule vaurioita tasta lyhyestä naulauksesta.
Tossa omakohtaisessa kokemuksessa siitä kun kuulin sirinän, meni himmaamiseen se hetki kun päässä kävi ajatus: " V*ttu se nakuttaa, helppaa!!" ja ennenkuin koipi nousi kaasulta oli kone jo taputeltu :'(
Voihan se olla et mulla on vaan hidas järjenjuoksu ja parempi kuski olis reagoinut nopeammin ???
-
Tossa omakohtaisessa kokemuksessa siitä kun kuulin sirinän, meni himmaamiseen se hetki kun päässä kävi ajatus: " V*ttu se nakuttaa, helppaa!!" ja ennenkuin koipi nousi kaasulta oli kone jo taputeltu :'(
Voihan se olla et mulla on vaan hidas järjenjuoksu ja parempi kuski olis reagoinut nopeammin ???
Samallalailla kävi mulla B19 koneessa, vaikka nostin suht nopeasti jalan kaasulta koneen naulatessa oli männänrenkaitten välit jo murtunut.
-
Täällä ilmottautuu kanssa yksi kenen kone naulasi pari kertaa ja se pari kertaa oli liikaa. Kolmesta männästä meni männänrenkaat ja kahdesta männänregasvälit.
Isoilla paineella ei se nakutusta kestä!!! Siinäkin vitullinen ero näkeekö/kuuleeko nakutuksen nakutusanalysaattorilla vai kuuleeko sen kaiken metelin läpi kapiiniin!
Kaverilla nakutusanalysaattori ja sillä kuulee selvästi nakun ennen kuin kapiinissa kuulee mitään.
-
Hyvin kestää :D 2mm pois ja 2,6 bar ahtoja.
http://forums.turbobricks.com/showthread.php?t=286614
673hp koneelta :) ruotsalaiset osaa kyllä nämä hommat
-
Mulla meni pipariks ton yhen moottorin hoonaushommat, eli poraukseen siis.
Tarkotus oli ajaa RE85 ahdettuna siellä ~300hp tietämillä.
Nyt on tilanne se että uusia ylikokomäntiä mietitään. Takomännät ei nyt satu tähän pirkkabudjettiin, joten vakio ylikokomännät oli mielessä.
Tuli vaan mieleen että olisko parempi hommata turbon matalapuristeisemmat männät, vai vaparin kovempiruttuiset?
Toki turbon männillä ruttuja saa taas kovemmaks kantta höyläämällä... RE85 kuitenkin sietää painetta aika paljon ennen kuin naulaa.
-
Itte laittasin turbon männät turbokoneeseen. Molemmat varmasti kuitenkin piisaa tavoiteeseen
-
Samaa rupesin ite arpomaa... Jää vaan puristukset jonki verran pienemmäks turbon männillä RE85:n käyttöä ajatellen.
Ja luulisin kuitenkin että uus orggismäntä - oli se kumpi hyvänsä - kestää helposti enemmän kuin esim. joku 300tkm ajettu turbomäntä?
-
Laen vahvuushan taisi olla sama turbon ja vaparin männässä, eli itse valitsisin sen missä sattuu puristussuhde lähemmäs tavoitetta.
-
Niinpä... Ja FB:ssähän oli samat männät mutta 531-kansi, josta 9,3 rutut. Itellä oli tarkotus ajaa uudelleennokitetulla, pikkusen siistityllä 530-kannella. Eiköhän 530-kannestakin saa palotilaa suurennettua suurinpiirtein vastaavaks ku 531:ssä et puristukset pikkusen putoo?
531:ssä tais vakiona olla 54cm3 ja 530:ssä 51,7cm3. Ei luulis olevan ihme homma pikkusen suurentaa...
-
Laen vahvuushan taisi olla sama turbon ja vaparin männässä, eli itse valitsisin sen missä sattuu puristussuhde lähemmäs tavoitetta.
Ei ainakaan mun mittaamissani ollut, ja rengasurat on selkeästi eri korkeudella, eli männät on kyllä jonkunverran erilaiset. Joskus vertailtiin kun oli F ja FT vierekkäin levällään, laskin jotakin että jos F:n männästä tekee FT:n männän korkusen niin lakipaksuudeks taitais jäädä joku nafti 2mm, jokatapauksessa sillain että ei toivoakaan toteuttaa.
-
Mutta oliko jompikumpi vakiona paksummalla laella? Sitähän 8-pätkä vissiin haki, että jos haluaa korkeampipuristeisen viinakoneen, voi sinne laittaa vaparin männät mitkä on yhtä vahvat(?)
-
Siis tokihan ne männät erilaiset on. Hain tässä nyt juuri sitä että materiaalia on laessa (ohuimmassa kohtaa) alunperin yhtä paljon kummassakin. ;) Tietenkin vaparin mäntä ohenee jos sen koneistaa vastaamaan korkeudeltaan turbon mäntää.
Edelliseen B230 16v setuppiin mittailtiin molempia ja mittausten perusteella ei ollut mitään muuta ongelmaa käyttää vaparin mäntää kuin liian korkea puristussuhde b204 kannella. Siksi laitoin turbon männät kolottuna.
Olisiko oikea termi sanoa että vaparin männässä on korkeampi puristuskorkeus?
-
Niin, voihan männät hyvin olla erilaisilla rengasurilla, renkailla ym. turbon ja vaparin kesken. Mutta jos tarkotus on käyttää mäntää sellaisenaan, niin eihän siinä vakioainevahvuudet ja ominaisuudet mihinkään muutu. Poislukien jos lohkon dekkitasoa oikoo, niin sen verran männän reunasta pois kun on tarpeen, jos on ylipäätään tarpeen.
Tuntuu vaan jotenkin hölmölle kun viinakonetta tekee, niin ensin laittaa matalapuristeiset männät, ja sitte höylää kantta hulluna että saa puristukset korkeammalle?
-
Siis tokihan ne männät erilaiset on. Hain tässä nyt juuri sitä että materiaalia on laessa (ohuimmassa kohtaa) alunperin yhtä paljon kummassakin. ;) Tietenkin vaparin mäntä ohenee jos sen koneistaa vastaamaan korkeudeltaan turbon mäntää.
Tää on vaan muistikuva, mutta mun mielestäni olis suuruusluokkaa 6mm ja 5mm vahvat laet siitä kohden mistä mittasin, eli turbossa ois ei nyt paljoa mutta paksumpi laki kuitenkin. Se, että onko tuolla merkitystä on toinen tarina, olettaisin että laki ei noista lommahda vaan rengasvälit pettää sitten kun pettää. Mutta vahva muistikuva ois jotakin 6.2mm ja 4.7mm tms lakivahvuuksista, muistaakseni mittailtiin aivan halkaisijakeskipisteen kohdalta. Nämä on kuitenkin silkkaa muistikuvaa numeroarvojen osalta, lakipaksuuksissa oli jo vakiona eroa mutta se ero ei ollut suurensuuri.
-
Harvemmin taitaa olla laet pettäny vakio- tai muilla järkevillä lakipaksuuksilla.
Onko mielikuvaa rengasväleistä, oliko niissä vahvuuseroa ts. jommassa kummassa enemmän materiaalia/renkaat etäämmällä toisistaan?
-
Tää on vaan muistikuva, mutta mun mielestäni olis suuruusluokkaa 6mm ja 5mm vahvat laet siitä kohden mistä mittasin, eli turbossa ois ei nyt paljoa mutta paksumpi laki kuitenkin. Se, että onko tuolla merkitystä on toinen tarina, olettaisin että laki ei noista lommahda vaan rengasvälit pettää sitten kun pettää. Mutta vahva muistikuva ois jotakin 6.2mm ja 4.7mm tms lakivahvuuksista, muistaakseni mittailtiin aivan halkaisijakeskipisteen kohdalta. Nämä on kuitenkin silkkaa muistikuvaa numeroarvojen osalta, lakipaksuuksissa oli jo vakiona eroa mutta se ero ei ollut suurensuuri.
Siis tokihan ne männät erilaiset on. Hain tässä nyt juuri sitä että materiaalia on laessa (ohuimmassa kohtaa) alunperin yhtä paljon kummassakin. ;) Tietenkin vaparin mäntä ohenee jos sen koneistaa vastaamaan korkeudeltaan turbon mäntää.
Edelliseen B230 16v setuppiin mittailtiin molempia ja mittausten perusteella ei ollut mitään muuta ongelmaa käyttää vaparin mäntää kuin liian korkea puristussuhde b204 kannella. Siksi laitoin turbon männät kolottuna.
Olisiko oikea termi sanoa että vaparin männässä on korkeampi puristuskorkeus?
Sen verran hämmennän tätä soppaa että ne mun ja Markun mittaamat männät oli B230FT vm.92 ja B230FD vm.95 mäntiä. Hataran muistikuvan mukaan jostain olen lukenut että on olemassa "B230F new model piston" eli juurikin nuo viimeiset vaparin männät mitkä mullakin oli ja jotka ovat sitten ilmeisesti paksummat laealtaan kuin nuo sinun mittaamasi männät.
Harmi kun ei tullut kirjattua ylös, mutta paksuudessa ei ollut juurikaan eroa.
-
Sen verran hämmennän tätä soppaa että ne mun ja Markun mittaamat männät oli B230FT vm.92 ja B230FD vm.95 mäntiä. Hataran muistikuvan mukaan jostain olen lukenut että on olemassa "B230F new model piston" eli juurikin nuo viimeiset vaparin männät mitkä mullakin oli ja jotka ovat sitten ilmeisesti paksummat laealtaan kuin nuo sinun mittaamasi männät.
Harmi kun ei tullut kirjattua ylös, mutta paksuudessa ei ollut juurikaan eroa.
Mun tapauksessa FK männät oli -97 ja F -91, tosiaan absoluuttimittoja ei kannata uskoa mutta eroja oli mittauksissa kun arveltiin millä hiluilla se 230F:n lohko kasataan kun oli yks ylimääränen mäntäsarja...
-
Mäpä huomenna mittaan noista yksistä irrallisista F-männistä, mitkä on 89-vuoden valulla olevasta B230-lohkosta. Ihan vaan vaikka mielenkiinnosta.
Mistäänhän ei tiedä mitä herra Mahle/Knecht nykypäivänä tehtaan tuutista painaa pihalle vaikka alkuperäismäntä olis metrin paksu :D
-
http://m4.i.pbase.com/u48/kdh51/upload/30793604.allthree.jpg
No niin, turpopriksien foorumiltahan jo jotain löytykin. Juurikin tuohon vanha-uusi F-mäntä -asiaan liittyen.
Eli kuvassa on vasemmalta oikealle FT-mäntä, vanha F-mäntä ja uudempi F-mäntä.
Samassa oli myös että lakipaksuuksissa ei ole juurikaan merkittävää eroa.
-
Mäpä huomenna mittaan noista yksistä irrallisista F-männistä, mitkä on 89-vuoden valulla olevasta B230-lohkosta. Ihan vaan vaikka mielenkiinnosta.
Mistäänhän ei tiedä mitä herra Mahle/Knecht nykypäivänä tehtaan tuutista painaa pihalle vaikka alkuperäismäntä olis metrin paksu :D
Ko. moottorin vakiomännän lakipaksuus 6,7mm. Huomasin myös että nuo männät on sitä uudempaa versiota, missä männän laesta ensimmäiseen puristusrenkaaseen etäisyys on 7mm.
Googlettelun perusteella suurinpiirtein kaikissa uusissa vaparivinokoneen männissä on tuo sama 7mm etäisyys laesta 1. renkaaseen. Ja tuota ns. vanhanmallin 10mm etäisyydellä olevaa F-mäntää ei enää saa.
FT/FK-männässä se on edelleen 10mm.
Myöskään hivenen korkempipuristeista ET-mäntääkään ei enää saa
Että tällästä joutavaa... :D