Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Takavetoiset => Korjaamo ja yleistekniikka => 700, 900 & S/V90 => Aiheen aloitti: TVS - 17.05.2013, 15:17:31
-
Mulle kertyy näitä tosi mystisiä riesoja tämän yhen kivan yksilön kanssa, kuten jotkut ehkä muistavat tapauksen kardaanitärinä. Enivei, nyt se riivattu verme on kehittänyt uuden riesan, nakutuksen.
Kokoonpano on B230FT -97 peruskone ahtimineen ahtoputkineen jne jne, eli periaatteessa täysin FT kone, paitsi että A-nokka ja motronic ohjaamassa (tiedetään, ei tartte sanoa). Lastutettu "kunnollisella" lastulla, ei viking. Pelasi viimekesänä noin 0.95 ahdoilla kivasti, puhalsi tommosen 210/350 vailla merkkiäkään mistään nakuoireista. Vaan talven jäljiltä tilanne onkin se, että 0.7bar kohdilla nakuttaa isosti vaikka AFR 12.5-13 kierrosluvusta riippuen, 98 tankissa (tuoretta) ja ahtoja tosiaan laskettu reilusti ja nakuttaa yhä. Niin että mitäs helvettiä nyt taas :buck2:
-
Aina näitä helppoja sulta...
Lämpöanturien mittaus(myös immun) ??
Jos sytkä saa väärää lämpötietoa..
-
Lämpöanturit mitattu, IMM antaa hiukan turhan kuumaa arvoa mutta toisaalta kahdessa immussa tosi tarkasti sama arvo, kannen lämpöanturi on ihan taulukon arvoissa olettaen että kone oikeasti käy siinä 90C huiteissa ajon jälkeen.
Tietääkseni motronic ei käytä erikseen sytkä- ja bensapuolelle niitä anturin lähtöjä, kun kerta molemmat on samassa purkissakin?
-
Missä on jakajan kansi, venakopan päässä?
-
Sielläpä hyvinkin.
Kurkkasinpa uhallani tulpatkin, näyttäävät aivan prikulleen samalta kaikki eli ei liene suutinviastakaan kysymys, vähän kellertävää sävyä sivuelektrodissa on mutta muuten semmonen harmaanruskea on pääväri (mikä ei yllätä tasaisehkolla noin 14afr tasavauhtiseoksilla). Tulpanjohdot 4kohm kahtapuolta lyhimmästä pisimpään, puolanjohto jotakin 3kohm ja risat.
-
Teinpä pieniä mittauksia IMMusta, ja nyt tarvittaisiinkin seuraavanlainen mittaustieto: paljonko jännitettä tulee IMMun nastaan 9 koneen käydessä tai vain virrat päällä?`Mulla tulee 9.55V virrat päällä, ja jostain syystä se vielä hiukan laskee tästä kun immun läppää liikuttaa (suuttimien johdot irti kaiken varalta), voihan tuo toki toimia "reguloidulla" 10V jännitteelläkin, mutta olettaisin että sinne pitäs tulla suora 12 boksilta. Siis mitenkä on?
-
Motukassahan on joku ihmeellinen IMMu?
Joten jos sopat ovat kohdallaan ja lämpötila-anturit antavat oikean tuloksen, on IMMun tieto väärää!
Eli liikaa ennakkoja, koska kuormatieto näyttää pienempää arvoa kuin pitäisi!
-
Juuri tätä edellisen viestin kysymys koskeekin, tahtoisin tietää mikä tuo vastusliuskan ääripäiden jännite-ero pitäisi olla, 9.55V ei tunnu järkevältä jännitearvolta...
-
Juuri tätä edellisen viestin kysymys koskeekin, tahtoisin tietää mikä tuo vastusliuskan ääripäiden jännite-ero pitäisi olla, 9.55V ei tunnu järkevältä jännitearvolta...
Väittäisin, että IMMun syöttöjännitteen ja nollan välinen alue ja kun kone käy, tyhjäkäynti tietysti sitä nostaa.
Vaan senkin kai voisi mitata jotenkin siitä IMMusta? :o
-
Väittäisin, että IMMun syöttöjännitteen ja nollan välinen alue ja kun kone käy, tyhjäkäynti tietysti sitä nostaa.
Vaan senkin kai voisi mitata jotenkin siitä IMMusta? :o
No juuri tuota syöttöjännitettä kysyinkin. Täyskaasun päässä kun ollaan siellä syöttöjännitteen reunamilla. Kyseessähän on siis jännitteenjakopotentiometri...
-
No juuri tuota syöttöjännitettä kysyinkin. Täyskaasun päässä kun ollaan siellä syöttöjännitteen reunamilla. Kyseessähän on siis jännitteenjakopotentiometri...
Syöttöjännitteestä en osaa sanoa juuta tai jaata varmaksi.
Edistynyt arvaus on, että se on joku reguloitu vakiojännite tai sitten suoraan sähköjärjestelmän jännite.
Reguloitu jännite on useamman voltin pienempi kuiin auton järjestelmän jännite. Yleinen jännite on 5V, koska auton järjestelmässä vaikka akku olisi tyhjä saadaan tuo aikaiseksi, eikä startissakaan jännite tipu noin alas semisti terveellä akulla.
-
Syöttöjännitteestä en osaa sanoa juuta tai jaata varmaksi.
Edistynyt arvaus on, että se on joku reguloitu vakiojännite tai sitten suoraan sähköjärjestelmän jännite.
Reguloitu jännite on useamman voltin pienempi kuiin auton järjestelmän jännite. Yleinen jännite on 5V, koska auton järjestelmässä vaikka akku olisi tyhjä saadaan tuo aikaiseksi, eikä startissakaan jännite tipu noin alas semisti terveellä akulla.
Mainitsin tuon jännitteen olevan mulla 9.55V, joten pidän 5V ratkaisua melko epätodennäköisenä.
Kiitokset Sjtv! Mittaus ehjästä autosta ja sama tilanne, nyt tarvii siis tutustua vielä että mitenkä immun signaali käyttäytyy ajaessa, paikallaan olen simulaatiomitannut sen kyllä mutta nyt tarvii vissiin virittää skooppi kiinni ja lähteä ajelemaan, tarttishan tuohon nyt lopulta syy löytyä. Parani jo immun laaharia mitattu määrä rikkaammalle kääntämällä.
Bensanpaineenmittaus on seuraava listalla jossei immun signaalista löydy vajavaisuutta...
-
Mitattuna boksin nastoista IMMun signaali pohjaa kyllä reilusti ennen nakutustilanteen alkamista, eli savuttaa skoopin lukutarkkuuden puitteissa saman arvon kuin käsin kääntämällä läppä toppariin asti auki. Eli oletettavasti vika löytyy siis bensanpaineesta eli bensapumpusta, toivottavasti se tankkipumppu olis nyt luovuttanu ni pääsis toteamaan että tankkivaruste ei kestä enää irrotusta vaan sirpaloituu tuhannen p....un päreiks heti kun letkuihin koskee.
Kun katsoo vielä toista topiccia koskien LH-koneista versiota aiheesta, voisin todeta että v...u mie työnnän nää kaikki romut ladontaa häpeämään ja ajelen tuolla rentun ruusulla kun -84 esi-isä-LH vaan toimii. Plaah.
-
Jos AFR-arvot pysyvät tuolla, missä alkuviestissäsi mainitsit, niin kyllä siellä bensanpaineitakin on...
Tutkisin enneminkin sitä sytyn ajoitusta sillä skoopilla puolanjohdosta ja VR-anturilta.
Tai sitten pytyissä/tulpissa on jotain mätää...
Kumpaa se on oikeasti? Esisytytystä vaiko nakutusta (kipunan jälkeen)?
-
No siis 13 huiteista se alkaa rapistamaan, IMMun laaharia siirtämällä bluffaten seosta sakeammalle kesti pitemmälle vetoa ennenkon alko nakuttamaan. Mystiseks asian tekee se, että talven aikana en muuttanut mitään, mutta talven ajan oli ahtopaineensäädin hanskalokerossa ettei tuolla kitkalukkoperällä tultasi joka ainoota ramppia kylki edellä, rajapainevena tekee ahtojen noususta vähän terävän talvikeliin ainakin kun on "ikuinen" lukko. Ja keväällä säädin asetuksiin koskematta paikalleen -> nakuttaa jo paljon ennen täyskaasua.
Tulpat näytti kovinkin hienolta, tosin ehkä tuo käy osakuormakiihdytyksissä vähän tarpeettoman laihalla (+-0 tilanteessa joku 15-15.4), en tiä voisko se olla tehny esim venttaaleihin karstaköttejä mitkä tekis esisytytystä... Vaikee sanoa kummasta kyse mutta krapina käy.
Joskohan sitä hakis bp7es tulpat tuohon ja testais viä, bensanpainemittauksen kanssa.
Mekaanisesti koneessa tuskin (vielä) on vikaa kun pata ei edelleenkään huohota ollenkaan, ts. se imusarjaan menevä 3m letku virtaa kaiken huohotuksen jonka lisäksi pata vielä imee isosta letkusta lisää ilmaa.
-
Eihän vaan ole jostain tiiviste rapistunut ja yksi sylinteri käy laihemmalla. En ymmärrä miksi näet vaivaa niin paljon sen immun ihmettelyyn. Jos auto käy täyskaasuvedossa, missä rapinakin ilmenee sopivasti paksulla saa se immu olla vaikka kolmessa osassa ilman rapinan aiheuttamista. Jos seokset on ok älä ihmettele niin hirveästi sitä bensapuolta, asia erikseen jos suuttimien tuotoissa erioa.
Suosittelen tosiaan tavalla tai toisella sitä sytkäpuolta ihmttelemään, tai sitä vuotoa jossain sylinterissä.
Toivotaan ettei mitään kerkeä hajoamaan :)
-
Eihän vaan ole jostain tiiviste rapistunut ja yksi sylinteri käy laihemmalla. En ymmärrä miksi näet vaivaa niin paljon sen immun ihmettelyyn. Jos auto käy täyskaasuvedossa, missä rapinakin ilmenee sopivasti paksulla saa se immu olla vaikka kolmessa osassa ilman rapinan aiheuttamista. Jos seokset on ok älä ihmettele niin hirveästi sitä bensapuolta, asia erikseen jos suuttimien tuotoissa erioa.
Suosittelen tosiaan tavalla tai toisella sitä sytkäpuolta ihmttelemään, tai sitä vuotoa jossain sylinterissä.
Toivotaan ettei mitään kerkeä hajoamaan :)
Vaikkapa sen takia että sen ropaaminen vaikutti nakutukseen? Ja kun en ihan tarkasti muista seoskäytöstä, mutta mun nähdäkseni se on aikasemmin käynyt hitusen rikkaammalla täysvedolla. Lisäksi jos immun signaali ei saavuta täyttä arvoaan, myös sytkäkartta on pielessä.
Sytkäpuolella jakajan hilut ja johdot on OK, tulpat näytti fiksuilta mutta tars saada aikaseks hakea tähän toiset kynttilät, jos kokeilis numeron kylmempiä.
Tää taitaa olla taas perinteinen 9kk remontti eli vehkeet taas telakalle ja kattellaan ens keväällä taas, ihan niinku tän vehkeen kanssa jo usein ennenkin. Mie en van jaksa tajuta mikä tää vehje vihaa mua :-\
-
Mistä päästiikin taas takaisin siihen sytkän seurantaan. Tosin jos ahtoakin olet noin paljon tiputtanut ja silti ropisee, niin luulisin kyllä ennakon olevan aika pahasti aikaisella.
-
Mistä päästiikin taas takaisin siihen sytkän seurantaan. Tosin jos ahtoakin olet noin paljon tiputtanut ja silti ropisee, niin luulisin kyllä ennakon olevan aika pahasti aikaisella.
Syttyä minäkin epäilisin, ellei joku suutin sitten jumittele.
Kerran Skooppi löytyy, niin nakuanturia tirkistelemään toisella kanavalla ja toinen sitten asentoanturiin, jotta saa selville mikä pytty ropisee.
Ja mitä siihen skoopilla suutinten vahtimiseen tulee, niin pyttykohtaisia eroja mitatessa suutinten aukioloajoissa, pitää pyyhkäisynopeus asettaa siten, että ruudulla näkyy korkeintaan kaksi suuttimen aukioloa ja silti pienien erojen erottaminen on vaikeaa. Vasta sitten kun käyttää kursoreita ja ruudulla on vain yksi aukiolo, voi niitä eroja erottaa selvästi.
-
nakuanturia
Jaaniinettämitä? ;D
Eikä asentoanturinkaan seuraaminen niin helppoa ole, kun motikassa on tappi toiselle anturille ja toinen seuraa starttikehää. No tapista saisi periaatteessa nollatiedon 90 asteen heitolla, mutta ei se auta seuraamaan että missä pytyssä rapisee.
Ja mitä siihen skoopilla suutinten vahtimiseen tulee, niin pyttykohtaisia eroja mitatessa suutinten aukioloajoissa, pitää pyyhkäisynopeus asettaa siten, että ruudulla näkyy korkeintaan kaksi suuttimen aukioloa ja silti pienien erojen erottaminen on vaikeaa. Vasta sitten kun käyttää kursoreita ja ruudulla on vain yksi aukiolo, voi niitä eroja erottaa selvästi.
En minä yksittäisi suuttimia edes yritä mitata, kunhan mittasin että ohjaus näyttä järkevältä ts. aukiolot kasvaa koko ajan "tasaisesti" vedon kasvaessa, ykskanavasella aika turha mittailla mitään vertailua.
Sytkäennakon seuraaminen livenä onkin sitten aikas raakalti haastava homma, tällähaavaa en keksi olemassaolevilla vermeillä tapaa jolla kyseinen talkoo onnistuisi.
-
Yhdyn edelliseen ja lisään tuohon suuttimien mittaamiseen, että jos suuttimissa heittoa. Tulee heitto toden näköisemmin suuttimesta itsestään, kun ohjauksen heitosta! Mielummin mittaisin kaikkiin suuttimiin samaa pulssileveyttä syöttämällä paljonko suuttimet jossain tietyssä ajassa tuottvat.
-
Yhdyn edelliseen ja lisään tuohon suuttimien mittaamiseen, että jos suuttimissa heittoa. Tulee heitto toden näköisemmin suuttimesta itsestään, kun ohjauksen heitosta! Mielummin mittaisin kaikkiin suuttimiin samaa pulssileveyttä syöttämällä paljonko suuttimet jossain tietyssä ajassa tuottvat.
Tämä on ihan hyvä pointti, eksoottista kyllä kaikki tulpat on silti aivan samanväriset keskenään.
Siirtopumppu taitaa olla luovuttanut, tuli tossa painepumppua 400km ajetulla tankillisella kuunneltua että nyt pitää pientä ääntä. No, tuo tankkivaruste oli jo kuutisen vuotta sitten niin laho että letkut ei varmasti lähde irti ilman että tankkivaruste hajoaa... Tutkitaan kun pihalla tarkenee olla sulamatta.
-
Tämä on ihan hyvä pointti, eksoottista kyllä kaikki tulpat on silti aivan samanväriset keskenään.
Ne tulpat kertoo nykybensoilla hyvin vähän asioista.
Wiinalla vielä vähemmän! Vaikka menisi tolkuttoman paksulle, niin tulpat ovat bensa ihmisten mielestä oikein hyvä vielä... :hello:
Tarkkanäköinen wiinamäen mies erottaa hitusen harmautta porsliinissa ja se on sitten siinä. :D
-
Tein tuossa lisähavaintoja, tälle eio nyt jaksanu tehä mitään kun laite pelaa normiajossa/vakioahdoilla, mutta josakin välissä ruuvasin inasen tuosta "puuha-IMMusta" seoksia laihemmalle nätimmän kulutuksen toivossa. Testasin sitten myös täysin räpeltämättömällä alkuperäisellä, ja päädyin kahteenkin loogisuuteen käytöksessä: Noin 0.7-0.8 ahtopaineilla kestää ottaa vaikka 2000rpm ja polkasta lossi lattiaan, jolloinka näillä ahdoilla seos on 13.5 huiteilla, ei nakuta, kunnes 3500rpm nurkilla seos lähtee rikastumaan ja samalla alkaa kuulumaan tuttu mäntäpistiäisen rapina. Siispä voikohan kyseessä olla väsynyt Puola, jolloinka yli 3500rpm seos jäisi syttymättä kipinästä ja sitten jossakin kohtaa spontaanisti syttyy, vai onko tässä haettava vikaa jossakin suuttimessa? Imuvuodot testattu bräkleenillä, ei vuoda ainakaan imusarjan tiivisteeltä. Lisäksi havaitsin että veto hiukan "aaltoilee" molemmilla IMMuilla pintakaasulla, samalla seosmittari nykii nopeasti muutamia desimaaleja edestakasin....
-
vuotaako virranjakaja öljyä?