Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Takavetoiset => Korjaamo ja yleistekniikka => 200 => Aiheen aloitti: VahuJ - 19.10.2013, 14:38:11
-
Mikä olisi hyvä sytytysennakko B200K:hon? Tai siis millaista muut käyttää? Tehtaan säätö taitaa olla 7-astetta mutta monet käyttää kai 15:kin?
Vaihdoin tänään virranjakajan yhteen yksilöön joka on minulla korjauksessa ja kävin eräällä korjaamolla itse säätämässä sytkän.
Alkulähtökohta oli se että strobo näytti perusennakoksi tasan 0 ja tyhjäkäynti oli +1000rpm. Ennakkoa säätäessä oli alipaineletku kellosta irti. Säädin perusennakon 11 jolloin tyhjäkäynti oli 800rpm luokkaa. Löin pellin kiinni mutta kotiinpäin ajellessani huomasin että moottori toimii ylhäällä hyvin mutta alhaalla on pientä nykytystä. Tasakaasulla menee ok mutta siittä kun lähtee painamaan kaasua niin nykyttää.
Nyt säädin kotosalla sytytystä aivan niin pienen napauksen kuin vain pystyi myöhäsemmälle jolloin tyhjäkäynti nousi johonkin 950rpm ja mun mielestä nykiminen alakierroksilla pieneni huomattavasti. Perus ennakko siis nyt ilmeisesti jotain alle 10 mutta päälle 0 kuitenkin...
Millä perusennakolla teidän muiden B200K moottoriset Volvot toimii parhaiten? Mitä vaikutuksia ilmenee "liian isolla" ennakolla verrattuna "liian pieneen" ennakkoon? Vai onko tuollainen pieni kakoilu alakierroksilla näille tyypillistä? Kilsojakin jo 523tkm..
Oma kokemus sanoisi että ennakkoa pienentämällä tulee alas enemmän voimaa mutta kenties samalla ylhäältä vähän uupuu? Miten mahtaa vaikuttaa kylmäkäynnistyksiin jne?
-
Mikä olisi hyvä sytytysennakko B200K:hon? Tai siis millaista muut käyttää? Tehtaan säätö taitaa olla 7-astetta mutta monet käyttää kai 15:kin?
Vaihdoin tänään virranjakajan yhteen yksilöön joka on minulla korjauksessa ja kävin eräällä korjaamolla itse säätämässä sytkän.
Alkulähtökohta oli se että strobo näytti perusennakoksi tasan 0 ja tyhjäkäynti oli +1000rpm. Ennakkoa säätäessä oli alipaineletku kellosta irti. Säädin perusennakon 11 jolloin tyhjäkäynti oli 800rpm luokkaa. Löin pellin kiinni mutta kotiinpäin ajellessani huomasin että moottori toimii ylhäällä hyvin mutta alhaalla on pientä nykytystä. Tasakaasulla menee ok mutta siittä kun lähtee painamaan kaasua niin nykyttää.
Nyt säädin kotosalla sytytystä aivan niin pienen napauksen kuin vain pystyi myöhäsemmälle jolloin tyhjäkäynti nousi johonkin 950rpm ja mun mielestä nykiminen alakierroksilla pieneni huomattavasti. Perus ennakko siis nyt ilmeisesti jotain alle 10 mutta päälle 0 kuitenkin...
Millä perusennakolla teidän muiden B200K moottoriset Volvot toimii parhaiten? Mitä vaikutuksia ilmenee "liian isolla" ennakolla verrattuna "liian pieneen" ennakkoon? Vai onko tuollainen pieni kakoilu alakierroksilla näille tyypillistä? Kilsojakin jo 523tkm..
Oma kokemus sanoisi että ennakkoa pienentämällä tulee alas enemmän voimaa mutta kenties samalla ylhäältä vähän uupuu? Miten mahtaa vaikuttaa kylmäkäynnistyksiin jne?
Itse en ole käyttänyt lamppua ollenkaan säätäessä, aina vain seurannut tyhjäkäynnistä että milloin ollaan lähellä oikeaa ja sitten lähtenyt siitä kokeilemaan, joskus ajoin pitkän lenkin työkalut mukana ja kokeilin käännellä jakajaa ja loppujen lopuksi löyty kohta missä veti yläkierroksille asti.
Moottori tosin oli b19e porattuna 2,2l ja jyrkällä nokalla niin ei vakio säätö olis ollut kuitenkaan hyvä
-
Tein virranjakaja rempan viime kesänä tuohon allekirjoituksen -87 240 B200K autoon.
Ennen remppaa merkkasin jakajan rungon ja pyörijän kärjen asennon lohkoon nähden.
Laitoin aluksi ohjeen mukaiset 7 asetta ennakkoa mutta sillä auto kulki hiton huonosti.
Seuraavaksi kokeilin 12 astetta ja muuttui paljon paremmaksi, mutta vielä oli satasen vauhdissa kiihdytettäessä outo nykäisy havaittavissa, eikä kulkenut niin kuin pitäisi.
Se ei ole vieläkään siinä tekemässäni merkissä. Jos laitan sen siihen niin perusennakko menee jo 20 asteeseen.
Kysymys kuuluukin että tekeekö tuolla ajoituslampulla ylipäätään mitään ja voiko perusennakko tosiaan olla noin paljon?
Koneella ajettu 440tkm ja jakopäänhihna on myös juuri äskettäin vaihdettu.
Ei tullut silloin ennen virranjakaja remppaa katsottua ajoitusta kun en omistanut silloin vielä lamppua.
Nyt kuumottaa laittaa se siihen merkkiin takaisin kun menee niin hurjaksi ennakkolukemat versus ohjearvot.
-
Tein virranjakaja rempan viime kesänä tuohon allekirjoituksen -87 240 B200K autoon.
Ennen remppaa merkkasin jakajan rungon ja pyörijän kärjen asennon lohkoon nähden.
Laitoin aluksi ohjeen mukaiset 7 asetta ennakkoa mutta sillä auto kulki hiton huonosti.
Seuraavaksi kokeilin 12 astetta ja muuttui paljon paremmaksi, mutta vielä oli satasen vauhdissa kiihdytettäessä outo nykäisy havaittavissa, eikä kulkenut niin kuin pitäisi.
Se ei ole vieläkään siinä tekemässäni merkissä. Jos laitan sen siihen niin perusennakko menee jo 20 asteeseen.
Kysymys kuuluukin että tekeekö tuolla ajoituslampulla ylipäätään mitään ja voiko perusennakko tosiaan olla noin paljon?
Koneella ajettu 440tkm ja jakopäänhihna on myös juuri äskettäin vaihdettu.
Ei tullut silloin ennen virranjakaja remppaa katsottua ajoitusta kun en omistanut silloin vielä lamppua.
Nyt kuumottaa laittaa se siihen merkkiin takaisin kun menee niin hurjaksi ennakkolukemat versus ohjearvot.
Olihan jakajan alipaineletku irti ku säädit ennakkoa?
-
Oli se irti. Ei kyllä ollut mitään vaikutusta kun kokeilin sekä irti että kiinni sitä letkua.
Itse alipainesysteemi kyllä toimii.
-
Tein virranjakaja rempan viime kesänä tuohon allekirjoituksen -87 240 B200K autoon.
Ennen remppaa merkkasin jakajan rungon ja pyörijän kärjen asennon lohkoon nähden.
Laitoin aluksi ohjeen mukaiset 7 asetta ennakkoa mutta sillä auto kulki hiton huonosti.
Seuraavaksi kokeilin 12 astetta ja muuttui paljon paremmaksi, mutta vielä oli satasen vauhdissa kiihdytettäessä outo nykäisy havaittavissa, eikä kulkenut niin kuin pitäisi.
Se ei ole vieläkään siinä tekemässäni merkissä. Jos laitan sen siihen niin perusennakko menee jo 20 asteeseen.
Kysymys kuuluukin että tekeekö tuolla ajoituslampulla ylipäätään mitään ja voiko perusennakko tosiaan olla noin paljon?
Koneella ajettu 440tkm ja jakopäänhihna on myös juuri äskettäin vaihdettu.
Ei tullut silloin ennen virranjakaja remppaa katsottua ajoitusta kun en omistanut silloin vielä lamppua.
Nyt kuumottaa laittaa se siihen merkkiin takaisin kun menee niin hurjaksi ennakkolukemat versus ohjearvot.
Käytitkö jakajan alapään rattaan irti tai tuliko samaan asentoon?
-
Käytitkö jakajan alapään rattaan irti tai tuliko samaan asentoon?
Ratasta en irrottanut.
Sanottakoon vielä että jos haluan saada ennakkomerkit ohjekirjan mukaisiksi niin joudun nostamaan jakajaa ja siirtämään hampaan verran. Auto on tällöin ihan saakelin laiska eikä liiku ollenkaan kuten ennen.
Kuitenkin 20 vuotta tuolla ajanut niin tiedän kohtuu hyvin miten se liikkuu. Ennen otti ainakin mittarinopeuttakin sen 160 helposti.
-
Tehtaan asetuksissa lähtenyt tehtaalta ja samoilla mennään. Mutta tuosta ennakosta sellainen tuli mieleen, että mitä enemmän ennakkoa säädetään, sitä korkeammaksi muuttuu moottorin oktaanitarve, ja kun nämä korkeapuristeiset mieluiten kaipaisivat 99, mutta nykyään pitää tyytyä 98. Niin jos kovin paljon enakkoa lisätään, niin jo ennestään korkea oktaanitarve senkun kohoaa, en tiedä miten 98 sitten enää riittää. Kun tehtaan säädöilläkin juuri ja juuri tuntuu riittävän 98. Kiihdytyksessä ilmenevät nykäykset voivat johtua väsyneestä kiihdytyspumpun kalvosta, väsyneestä mekaanisesta polttoainepumpusta, tulpista, ilmansuodattimen likaisuudesta. Toisaalta, kyllähän se nykäisee kun ajaa tasanopeutta ja äkkiä tuuppaa kaasua lisää. Näillä perusasetuksilla käynnistyy ihan hyvin, ja ajaminenkin ihan hyvää minusta. Yksi mahdollisuus nykäisyyn kiihdytyksessä on, että kaasuttimen toinen kurkku aukeaa. Minulla joskus aiheutti nykimistä huono kytkin/paineasetelma, joka päästi heijjaamaan kun päästi kaasulta jalan pois, ja kun painoi uudestaan kaasua. Niin minun B200k siis asuu harraste 740 Volvossa.
-
Tuo minunkin sytkä oli vielä tehtaan säädöissä, ainakaan minun aikanani 20 vuoteen siihen ei ole kukaan kajonnut. Jakajaa oli myös vaikea aluksi saada liikkeelle kun oli niin ryytynyt kiinni.
Ongelmat alkoivat siitä kun kaasuttimen tyhjäkäyntisolenoidi alkoi temppuilemaan ja auto sammui milloin mihinkin.
Luulin aluksi että vika on jakajan sisällä olevassa hall-anturissa ja vaihdoin sen isolla työllä turhaan. Osakin oli hankala metsästää kun halusin sinne alkuperäisen.
Harmittaa niin vietävästi kun en omistanut ajoituslamppua aikaisemmin että olisin voinut katsoa että mikä se ennakko oli alkujaan.
Autoon on vaihdettu viime kesänä uusi mekaaninen bensapumppu.
Kaasuttimessa on kaikki uudet tiivisteet, neulaventtiili, koho ja se tyhjäkäyntisolenoidi. On säädetty liikkeessä päästötesterin ollessa kiinni. Liikkeessä myös vaihdatettu uusi jakopään hihna ja kiristin.
Auto käynnistyy ihan hiton hyvin.
Käytetty aina vain 98 oktaanista bensaa.
On siis harrastekäytössä ja ainoastaan kesäajossa. Kytkinkin tuohon on minun aikanani vaihdettu Keskusautohallissa OEM-osin. Ei ole siitäkään kiinni.
Öljyt ja kaikki suodattimet tietysti kerran vuodessa vaihdettu.
Tulpat ovat miltei uudet
Auto siis käynnistyy ja kulkee tällä hetkellä hyvin, ei ole mitään nykäisyjä kiihdytyksessä, mutta lampulla katsottaessa ennakko on 17 luokkaa. Se on vielä hieman pois viilaamastani kohdistusmerkistä (ajoin Dremelillä jakajan rungon alaosaan ja lohkoon merkin.
Jos nyt laitan sen siihen merkin kohdalle niin perusennakot menee 20 asteeseen ja se minua askarruttaa että voiko se tosiaan olla näin paljon.
Jos jollain on oma b200k kone takuuvarmasti tehtaan säädöissä niin voisi ajoituslampulla katsoa että mitä se näyttää.
En ole ennen tällaisten kanssa joutunut tappelemaan, eikä minun korvani sano että missä kohtaa olisi hyvä sytkä. Tai että miten se nakutus ilmenee. En haluaisi hajottaa mitään. Mielestäni tämä b200k on toiminut hyvin ja kulkupuolikin on ollut minulle ihan riittävä. Harmittavaisesti joutunut nyt tätä säätämään vaikka alunperin koko ongelma olikin ihan toisaalla.
-
Minulla on Bilteman säädettävä ajoituslamppu, mutta samoja arvoja se näyttää kuin kaverilta lainaamani kalliimpikin lamppu.
Voisin käydä autoa keväällä näyttämässä jollekin joka ymmärtää vanhanliiton tekniikan päälle enemmän kuin minä.
Voi vinkata jos tietää Turun alueella jonkun asiallisen pajan tai harrastajan joka voisi tätä vilkaista.
-
Onhan varmistettu, ettei hihnapyörän kehä ole liikahtanut? Eli ykkösen tulppa pois, pyörittää koneen yläkuolonkohtaan ja katsoo ajoitusmerkin.
-
Nakutus on asia jota en itsekkään ihan täysin tunne, mutta jotain käsityksiä minulla on siitä. Eli jos tulet vaikka jyrkkään mäkeen isolla vaihteella, matalilla kierroksilla, ja painat kaasua lisää, että vauhti ei putoaisi liikaa, niin moottorista voi kuulua selvä sellainen tasainen nak nak nak...joka lakkaa välittömästi jos hellität kaasua, mutta jatkuu kun painat kaasua uudestaan. Kannattaa ajoissa liikkua sopivalla vaihteella ja kierroksilla, että ei jouduta nakutukseen asti, joka muuten rasittaa suuresti moottorin laakereita ja palotilassa räjähdys tapahtuu hallitsemattomasti. Itse ääni, naknak, tulee painevaihteluista joka saa sylinterin seinämät värisemään, ja ihmiskorva kuulee tämän nakutuksena. Nakutusta voi ilmetä korkeillakin kierroksilla ja silloin ongelmana on se, että ihmiskorva ei erota nakutusta koneen äänestä, mutta yleisempää taitaa olla pienten kierrosten aikana tapahtuva nakutus. Nakutus alkaa siitä, että polttoaine syttyy palotilassa ennen aikojaan, puristuskuumuuden johdosta, eli, polttoaineen oktaaniluku ei ole riittävällä tasolla. Yritän aina välttää liiallista vedätystä, ja vaihdan tilanteen mukaan jo ennen jyrkempää nousua pienempään. Viimeistään silloin on kiire pienempään vaihteeseen, jos tuon nakutuksen kuulee, samalla pitäisi pystyä keventämään moottorin kuormitusta että nakutus lakkaisi. Nyt sitten tosiaan on tilanne se, että minkä enemmän asetetaan ennakkoa sytytykseen, sitä helpommin moottori nakuttaa.
Alipainevuotokin voi aiheuttaa nakutusherkkyyttä, esim imusarjan tiivisteen vuoto sotkee seoksen liian laihaksi ja taas nakuttaa. Tärkeintä on muistaa, että nakutus on moottorille vaarallinen tila, ja kun nakuttaa, on asialle tehtävä jotain kiireesti ja heti. Uudemmassa kalustossa nakutustunnistimet reagoivat nakutukseen ja säätävät sytytystä myöhäisemmälle.