Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Aiheen aloitti: Kojontti - 12.08.2014, 15:05:16
-
Onko näitä tinakoneita kukaan kokeillutkaan ilman turboa virittää? Lähinnä neloset mielessä mutta mikä ettei pienemmät vitosetkin... Turboa en halua ainakaan ensi vaiheissa laittaa, hitaamman kaasuunvastaavuuden takia.
Jos tässä vähitellen alkaa veteraanikoppaan suunnittelemaan tekniikkaa.
-
Tässä alkuun yksi tarina: http://forums.turbobricks.com/showthread.php?t=179112
Toinen: http://forums.swedespeed.com/showthread.php?147787-My-N-A-240-quot-BTCC-quot
Jälkimmäisestä 320hp/300Nm vauhtipyörältä. Vanhempaan malliin tuollanen piristetty vaparivitonen olis oikeen hieno ratkaisu äänineen kaikkineen.
-
Sitten taas että mikä on korkeasti viritetyn vaparin kaasunvastaavuus normi ajossa.
-
kotimainen lähestymistapa aiheeseen --> http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=5765 (http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=5765)
-
Sitten taas että mikä on korkeasti viritetyn vaparin kaasunvastaavuus normi ajossa.
Normi ajoa ei kannata tässä edes miettiä, mutta vapari vastaa mutkasta lähtiessä nopeammin. Varmaan samaan päästään turbollakin mutta se vaatii jo kehitystä ja säätöä paljon.
-
Hmm... Menisköhän B5204 kaasarikoneena 140-sarjan teho/painorajoihin... S* Jos vaikka yrittäisi ihan kilvellistä...
-
Hmm... Menisköhän B5204 kaasarikoneena 140-sarjan teho/painorajoihin... S* Jos vaikka yrittäisi ihan kilvellistä...
Matalin mahdollinen teho on lohkon alkuperäinen teho. B5202 on nuhaisin tina vitonen 126hv.
Nuhasin tina nelonen on B4164S 105hv, jota turbomiehetkin kierrättävät 90mm iskulla (1.9L) 10000rpm.
Luulisi niitä vapari hevosiakin irtoavan.
-
Matalin mahdollinen teho on lohkon alkuperäinen teho. B5202 on nuhaisin tina vitonen 126hv.
Nuhasin tina nelonen on B4164S 105hv, jota turbomiehetkin kierrättävät 90mm iskulla (1.9L) 10000rpm.
Luulisi niitä vapari hevosiakin irtoavan.
Onko tuosta jotain (kirjallista) faktaa jossain että lohko määrää mitä voi hyväksyä dynossa mitatuksi tehoksi?
Eli 10V lohko ja T5:sen koneesta kaikki loput, sitten vaan hanska imuputkeen dynovedon ajaksi ja pyörittelemään silmiä konttorille kuinka surkea alakerta tuollainen 10V on... :2funny:
Ei vaan, kyllä pitää katsastusasemalta kysyä mielipide, kun tuossa ruiskuversiossa olisi vain muutama heppa liikaa ja kaasareille muutos ei ainakaan pitäisi suoraan niitä lisätä...
-
Ei vaan, kyllä pitää katsastusasemalta kysyä mielipide, kun tuossa ruiskuversiossa olisi vain muutama heppa liikaa ja kaasareille muutos ei ainakaan pitäisi suoraan niitä lisätä...
Tämä on se kaikista helpoin ja varmin tapa saada (toivottavasti) oikeaa tietoa. Monenlaista "tietäjää" kun täältä foorumeilta löytyy.
-
Onko tuosta jotain (kirjallista) faktaa jossain että lohko määrää mitä voi hyväksyä dynossa mitatuksi tehoksi?
Ei ole faktaa esittää, mutta tuntuu olevan monen konttorin kanta. Ja niinkuin joku tietäjä sanoi niin konttorilta ne asiat helpoiten selviää.
-
Minkälaisia virtauslukemia neliventtiilisistä tinakoneen kansista on saatu vakiona/portattuna? Onko eroja eri versioiden välillä paljonkin?
Varmaan täältä jostain löytyisikin tietoa kun osaisi hakea...
-
Minkälaisia virtauslukemia neliventtiilisistä tinakoneen kansista on saatu vakiona/portattuna? Onko eroja eri versioiden välillä paljonkin?
Kunnolla portattuina 65hp/ putki ei kauas heitä...vakiona vissiin jossain 30...40hp/ putki versioista riippuen. Viisaammat kertokoon lisää
-
Vakiota kantta ei ole tullut mittautettua, mutta tuommosia (http://img.photobucket.com/albums/v629/244x2/245%20GL%20-90/Koneenrakennus/B6284virtaus.jpg) lukemia tuli kevyesti käsitellystä kutosesta pari vuotta sitten. Lähinnä venttiilimaljan ympärykset, seeti ja imuventtiilin muotoilu.
Virtauksen kasvu pysähtyy, koska enempää ei vaan mahtunut menemään läpi, kanavan muoto oli kuulemma kohillaan.
-
Täysin koskematon tinakoneen kansi virtaa 8.75mm nostolla 266-270hv, noston lisääminen ei muuta tilannetta 11.5mm noston jälkeen kanava sekoaa ja virtaus pinenee..
Mulla esim. omassa kannessa 34.5mm imuvena niin virtaus oma porttaamana 370hv 11mm ja 390hv 12mm.
Kannen kanavan kattoa olen korottanut noin 3-4mm ja ympäriinsä pyöräytetty kanavaa isommaksi paitsi lattiaan ei ole koskettu juuri ollenkaan. Sisäkurvi pitää työstää.
Itsellä on tinakoneen kansi pilkottuna ja kanavat porattu reikiä täyteen että näki missä on minkäkin verran tavaraa. Ohuin kohta kanavassa on 5mm.
Pakopuolelle ei kummosia tarvii tehdä. Mulla imuvena siirretty pakopuolelle eli 31mm nykyisin, virtaus muuttui niin radikaalisesti että kanavaa ei ole portattu ollenkaan, suukappale on pirrattu tiivisteen mukaan ei muuta, pakokanavan virtaus hieman yli 80% imusta.
Tässä mun kannessa siis kaikki seetirenkaat vaihdettu että iso vena mahtuu. Ison venttiilin hyöty ei hirveen hyvä loppupeleissä ole koska poraus koneessa on pieni. Jos tuon vetäisi 83 poraukselle kannen hyöty tulisi paremmin esille.
Tämä kansi siis käytössä 6sy koneessa ja turbolla.
Vapaastihengittävää tehoa noin 270-280hv
-
Toinen kansi mulla on tehty vakio venoilla. Virtaus kevyemmällä porttaamisella 11mm ja 320hv, 12mm ja 330hv kanavakokoa ei ole kasvatettu.
Seetinä näissä pitopintana 0.8-1.0mm r seeti.
Pakopuolella jäähtymisen takia pitopinta lähemmäs 1.5mm.
-
Ei vaan, kyllä pitää katsastusasemalta kysyä mielipide, kun tuossa ruiskuversiossa olisi vain muutama heppa liikaa ja kaasareille muutos ei ainakaan pitäisi suoraan niitä lisätä...
Katsastusinssi sanoi että polttoaineen syöttötavan muutos on niin merkittävä tekijä että teholappu dynosta pitää olla. Ja jos ruiskukoneen haluaa niin kannattaa ottaa turbokone aihioksi ja tehdä se vaparina.