Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Takavetoiset => Korjaamo ja yleistekniikka => 700, 900 & S/V90 => Aiheen aloitti: mikan - 04.05.2011, 12:32:11
-
Vaihdoin tuossa 2500km sitten bosch nelikärki tulpat.
Vaihdon jälkeen huomasin kotteron nykivän silloin tällöin.
Pari päivää sitten ongelma muuttui sellaiseksi, että nykimistä tapahtui joka kerta, kun mentiin ahdoille. Tankki oli tosin suhteellisen kuiva. Tankkasin taas piripintaan, joten bensa ongelmaksi en sitä mieltäisi.
Vaihdoin tavalliset tulpat tilalle mutta tilanne ei palautunut entiseksi, vaan nykimistä tapahtuu ahdoille mentäessä, tosin jonkin verran lievemmin kuin nelikärkisillä ja ei päästele paukkuja putkeen.
Vikakoodeja ei tule kummaltakaan puolelta. Virranjakaja, pyörijä, piuhat on vaihdettu noin 15tKm sitten. Orkkis osia ovat enää puola ja sytkäpääte.
Puolako lauennut? Sytkäpääte ottanut siipeensä?
Jos puola on viallinen, niin mitä vaatimuksia korvaavalle on? Käykö B230FB:n puola tilalle vai onko turbossa erilainen puola?
Vai täytyykö tässä mennä siniselle tiskille?
-
Mittaa vaikka se bensanpaine ensin, kun taidat sen jo hallita. :) Suodatin ok? Resetoi boksi.
Voisko nyt olla se imm? Tässä näitä vaihtoehtoja, mitkä tiiätkin kyllä.
Se sytkäkivihän on halpa ja ihan hyvä vaihtaa jos sillä ikää jo on.
Onko sun nostettu jännite yhä elossa? Ettei siis latausjännite ole alhainen, sellainen teki joskus vastaavia temppuja ahdetussa. Oli kait b-pumpun jännite liian alhaalla ja tuotto ei riittänyt...
Ps. Kokeilin kerran noita tulppia ja eivät sopineet ft:n, tuppas nykiin.
-
Puola käy FB koneista ja kaikista äffäläisistä ainakin, kokeilepa sen vaihtoa jos ei jaksa työntää kipinää ahdoilla..
-
Mittaa vaikka se bensanpaine ensin, kun taidat sen jo hallita. :) Suodatin ok? Resetoi boksi.
Ohjelmassa. Vaikuttaa kuitenkin sähköiselle vialle.
Resettiä en tehnyt. Polttoaineen suodatin on vaihdettu 10tKm sitten.
Vajaa tankeilla ei ole talvella ajettu, vaan aina on tankattu piripintaan. Eli todennäköisesti vettä ei ole systeemissä. Ja se olisi oireillut varmasti aikaisemmin.
Voisko nyt olla se imm? Tässä näitä vaihtoehtoja, mitkä tiiätkin kyllä.
Se sytkäkivihän on halpa ja ihan hyvä vaihtaa jos sillä ikää jo on.
Onko sun nostettu jännite yhä elossa? Ettei siis latausjännite ole alhainen, sellainen teki joskus vastaavia temppuja ahdetussa. Oli kait b-pumpun jännite liian alhaalla ja tuotto ei riittänyt...
En usko, että on vaahteramäen eemeli, voin tosin tehdä testin, kun varaosakin on sopivasti olemassa.
Sytkäpäätteen ajattelin vaihtaa joka tapauksessa, koska sillä tosiaan on ikää.
Latausjännite on ok.
Kiekkamittari ei varsinaisesti ny'i kun sen verran mitä kierrokset jää nousematta.
Kohdistan omat epäilykseni puolaan tai sytkäpäätteeseen, jotka ovat jo murkkuiässä. ::)
Ps. Kokeilin kerran noita tulppia ja eivät sopineet ft:n, tuppas nykiin.
Juu, samaan lopputulemaan tulin minäkin. ;)
Puola käy FB koneista ja kaikista äffäläisistä ainakin, kokeilepa sen vaihtoa jos ei jaksa työntää kipinää ahdoilla..
Tämä piipahti mieleeni ensimmäisenä, sillä ensimmäiset nykäisyt tulivat heti tulppien vaihdon jälkeen. Siksipä tuli haettua uusien tulppien keralla sytkäpääte ja FB:n puola löytyy suoraan omista nurkista.
Tasakaasulla ja tyhjäkäynnillä käy kuin Buick ;)
Millaisia kokemuksia muilla on aihepiiristä tulpat/puolat?
-
Oma kottero alkoi tuossa keväällä käydä hieman ontuen, ja syyksi selvisi ykkös sylinterin jakajan puoleisen johdon pään vihreys. Päälisin puolin kaikki näytti hyvältä, mutta kun johdon nappasi irti jakajan kannesta, sielu oli vihreä. Johdot ja kansi oli uusittu n. 20tkm aikaisemmin.
Eli olisiko tuossa tulppien vaihdon aikana johdot heiluneet sen verran että kontakti ei ole enää ihan parhaimmillaan ? Vai oletko jo ehtinyt tehdä okulaaris polaarisen tarkastuksen johdoille ?
Tuntuu hiukan oudolta että esim sytkäpääte antautuisi tulppien vaihdon jälkeen (tosin on se kuuluisa herra Murphy vieraillut minunkin tallissa...) :tickedoff:
-
Piuhat vaihdettu (kaikki, mitatessa yksi piuha hitusen epämääräinen), jakajan kansi ja pyörijä ne aikaisemmat (en edes avannut). Tulpat nyt NKG BP7ES, edelliset epähuomiossa R-versiot. Suurin rele vaihdettu testaamiseksi. Puola mitattu (ensiö 0,8 ohmia, toisio 8600ohmia). Sytkäpääte vaihdetu varmuuden vuoksi, joten nyt niitä on kolme varastossa.
Toista (ehjää) IMM kokeiltu. Bensapaineet ajossa mitattu, 4 bar täysillä ahdoilla (0,8 bar).
Otin 2 pytyn piuhan irti tulpasta ja nelikärki kiinni. Visuaalisesti kipinä oli jotenkin heikohko.
Sytkäpäätteen vaihto, ei vaikutusta. Johtojen ja tulppien vaihto vaikutti positiivisesti. Millään muulla muutoksella ei mitään vaikutusta. Nyt nykiminen esiintyy siellä 0,4 baarin yläpuolla.
Epäilyt ovat puolassa, ellei jollakin ole edistynyttä arvausta viasta tai tietoa. :o
Sinisellä tiskillä pyytävät tilaustuotteesta €85.60,-
Toimitusaika on jotain xxx....
Varastoissani ollut Vollen puola oli erilainen ja puolan johdoltaan, en kokeillut tästä syystä.
Joten jos jollakin olisi ylimääräinen soveltuva puola, voisi olla kiinnostunut ostamaan sen. Läheltä haen, pidemmältä matkahuolto toimittakoot. YV:llä tavoittaa.
Lisätään vielä, boxit resetoitu. Ei vaikutusta...
-
Mulla on pari - kolme ylim. puolaa, missä päin vaikutat?
-
Mulla on pari - kolme ylim. puolaa, missä päin vaikutat?
Vastattu YV:llä.
-
Tulpat nyt NKG BP7ES, edelliset epähuomiossa R-versiot.
Mikä vika niissä R versioissa on? Juu tiedän että niissä on vastusta jopa 5 kOhm mutta...
http://www.ngksparkplugs.com/techinfo/spark_plugs/faq/faqresistor.asp
-
Mikä vika niissä R versioissa on? Juu tiedän että niissä on vastusta jopa 5 kOhm mutta...
http://www.ngksparkplugs.com/techinfo/spark_plugs/faq/faqresistor.asp
Kipunavirta jää pienemmäksi, joten otin ilman R:ää... Tänään sillä oli merkitystä kliinisissä eläinkokeissa, kun johdot ovat jo vastusjohdot valmiiksi, niin turhaa niitä on tuplata.
Mitattu vastus 4,8kOhm.
-
Joo, ymmärrän kyllä pointtisi, aattelin vaan kun ne on sinne suunniteltu ja onhan niissä puolensakin, niinkuin tuosta ngk:n sivulta saattaa lukea.
Tai sitten ne vaan sepittää että menis ärriä kaupaksi. :D
Omissa f turboissa on pikkuvirillä, n. 220hp toimineet seiskaset ärrät ihan ok.
Joskus kokeilin ilman ärrää, tulpanjohdoissa oli vastus n. 4 kOhm, ei ollut muuta vaikutusta kuin naapurin ukko huuteli klasista jotta telkkarista ei nää mitään kun tuut autollas pihaan.
No, ei se äijä muutenkaan paljon mitään nähnyt niin ei sillä niin väliä kai ollut. 8)
-
Joo, ymmärrän kyllä pointtisi, aattelin vaan kun ne on sinne suunniteltu ja onhan niissä puolensakin, niinkuin tuosta ngk:n sivulta saattaa lukea.
Tai sitten ne vaan sepittää että menis ärriä kaupaksi. :D
Omissa f turboissa on pikkuvirillä, n. 220hp toimineet seiskaset ärrät ihan ok.
NGK pyrkii toimillaan RF-häiriöiden pienentämiseen, jotka ovat taatusti massiiviset jos on vastuksettomat johdot&tulpat ja suurenergiainen sytkäsysteemi. (RF = Radio taajuiset).
Ja pienentäähän se myös kipinävirtaa, jolloin tulpat kuluvat vähemmän.
Minun tapauksessani kyseessä oli €11,20,- hintainen kliininen eläinkoe, jolla pystyin määrittelemään mahdollisia vikapaikkoja.
Ja koska se nosti käyntihäiriöihin tarvittavaa painetta, johtaa se liittimeen... Eikun johtopäätökseen, että puola on todennäköisin ongelmakohde, koska kipinän energia kasvaa vastusta vähentämällä pienemmällä jänniteellä.
Ja saahan R:stä paremman katteen... ;)
Joskus kokeilin ilman ärrää, tulpanjohdoissa oli vastus n. 4 kOhm, ei ollut muuta vaikutusta kuin naapurin ukko huuteli klasista jotta telkkarista ei nää mitään kun tuut autollas pihaan.
No, ei se äijä muutenkaan paljon mitään nähnyt niin ei sillä niin väliä kai ollut. 8)
Minulle kun sillä on merkitystä, niin täytyypä piruuttaan mitata nuo RFI (http://en.wikipedia.org/wiki/Radio_frequency_interference)-asiat ja katsoa mille näyttää. Kun se käy ihan luonnostaan... :pomo:
-
Ajattelin välillä kokeilla Bosch Platinum Plus tulppia, astetta kylmempitä WR6DP+, jota löytyy 700 turboista ja 16v vapareista.
Platinum Plug, 14mm Thread Size, 19mm (3/4") Reach, 13/16" (20.8mm) Hex Size, Gasket Seat, Interference Suppression Resistor, Heat Fused Platinum Center Electrode, Tapered Ytrrium Enhanced Ground Electrode, Removable Terminal Nut, .027" (0.7mm) Gap, Heat Range 6
Bosch uses a platinum center electrode that's heat fused into the extended ceramic insulator. Bosch platinum series spark plugs reach self cleaning temperature faster for quicker starts, smoother acceleration and increased fuel efficiency. The tapered, v-profile nickel ground electrode provides improved starting in cold weather and increased fuel ignitibility. The metal glass fused resistor allows for maximum interference suppression while the ribbed insulator design prevents misfires due to current leakage.
-
Kiitokset Tonille toimivasta puolasta! P> P>
Vaihdoin puolan ja alussa testilenkin alussa vedossa tuntui suht pientä ja harvaa nykimistä 3/4 kaasun kiihdytyksissä. Ei mitään alkuperäisen veroista.
Kun tuo 150km testilenkki eteni ensimmäisiltä kilometreiltään konetielle, kaasua sai antaa oikein kunnolla ennenkuin tuli pienintäkään oiretta (siis nykäystä tms.)
Jokaisen kiihdytyksen jälkeen oireet vähenivät
Antelin täysruntua tuonne 5t rpm lukemiin asti pari kertaa ja pätkiminen katosi.
Tosin hitusen pelkäsin, mäntäpistiäistä mutta päätin silti kokeilla. ;)
Lopppumatkasta tein täyskaasu kiihdytyksen paikaltaan. Ei nykäyksen nykäystä. :o
Eikä tullut seuraavassakaan.
Olisi pitänyt resetoida boxi heti puolan vaihdon yhteydessä (vaan ei tullu silloin mieleen) ja todennäköisesti oireet olisivat kadonneet samantein. Koska epäilen LH:n säädelleen seoksia pätkimisen vuoksi metsään.
Joten katson oireiden kadonneen ja potilaan olevan terve. Taudin aiheuttajaksi katson sytytyspuolan. ???
-
Hyvä että toimii :) !
Tuossa vähän vertailua Bosch Platinum <-> NGK. Vaikuttais tuo NGK jonkin verran heppoisemmalta.
(http://www.lintsi.info/wx/volvo/LH_2.4/Ostrich/06052011103.jpg)
-
Joo, onkos toi kuvassa oleva ngk tavallinen ja bosch on platinum. Jos on niin eihän niitä voi verrata. Enkä tiedä auttaako paksumpi rauta kipinän vahvuuteen ilmaraossa.
Tossa on ngk platinum
(http://ecx.images-amazon.com/images/I/417fMBuGeAL._SL500_.jpg)
-
Ero on siis edellenkin selkeä.
-
Onhan niissä vähän erimallinen eriste, eihän ne samoja tulppia ole. Miksi tuosta boschista pitää väkisin tehdä parempi, mikä siinä on parempaa?
-
Pelkkää hypetystä näin perjantain kunniaksi :) . En ole edes kokeillut vielä noita Boschin tulppia. Veikkaan, ettei näillä tehoilla ole väliä kumman merkkistä laittaa.
-
Enkä tiedä auttaako paksumpi rauta kipinän vahvuuteen ilmaraossa.
Mitä kapeampi elektrodi, sitä parempi kipuna. Purkaus keskittyy mielellään teräviin kärkiin yms. kulmiin tai nurkkiin.
Tosin se tuo mukanaan sitten lämmönjohtavuuden, mekaanisen lujuuden, sulamispisteen, eroosiokorroosion keston yms. metallurgisia ominaisuuksia, joita elektrodilta vaaditaan kun se käy ohueksi. Sellaista runtua tuo ohut elektrodi saa, ettei kateeksi käy.
Mutta takaisin alkuperäiseen aiheeseen.
Nyt ei kottero enää pätki, vaan selvästi rapistelee (nakuttaa lievästi) tietyissä kuormitustilanteissa ja EZK myöhästelee sytkää yms. temppuja.
Tässä tulee väistämättä mieleen, että soppa olisi hitusen laihalla jostakin syystä. Joten täytyy mittailla bensanpaineet uudelleen kuormituksessa.
Kokeilin täällä mökin pihalla mittailla lamda-anturia (kolme johtoinen) mutta en saanut mitään järkevää tulosta. Kaksi kolmesta johdosta on valkeita ja yksi musta.
Ja samalla käytin konetta lamdan piuhat irti. Vikakoodeja se ei tuottanut. :o
Kuuluko sen tehdä noin? Siis ei vikakoodeja,vaikka lamdan piuhat on irti?
Ja kuinka todennäköisesti lamda ottaa siipeensä jos kone aivastelee soppaa putkeen kipunan ajoittaisista pätkimisistä?
Samalla tarkistin bensapumpun releen kunnon (hyvä) ja muutaman muunkin sulakkeen ja releen. Ei havaittuja/mitattuja vikoja. Latausjännite oli tyhjäkäynnillä tasan 14,05V. Mittasin laturin ahterin ja akun miinuksen välistä 220mV (0,22V) jännitehäviön. Josta suurin osa tuli laturin ahterin ja imusarjan välisestä piuhasta. Tuumasin, että täytyy tarkistaa laturista lähtevä maapiuhan kunto ja kontaktipinnat.
-
Kyllä vikavalon pitäisi syttyä heti, jos lambdan signaali on "väärä" tai se puuttuu kokonaan. Tämän huomasin omakohtaisesti, kun vedin painavaa kärryä pitkää kovilla ahdoilla, ja imusarjan tiiviste petti ykkösen kohdalta. Hetki ontuvaa joutokäyntiä, ja vikavalo syttyi !
Eli joku tuossa mättää, jos ei valo syty vaikka töpseli on irti. En usko että tunnistin olisi tuosta pätkimisestä vielä kipeää saanut, vaikka voihan olla että se on antanut hiukan heikkoa signaalia jo aiemmin. Kolmejohtoisessa tunnistimessa on kaksi johtoa lämmitykselle, ja yksi signaali (musta). Töpseli kiinni, auto käynnissä signaalijohtoa maata vasten mitattaessa pitää jännite vaihdella tasaisesti välillä 0,1-0,9 V(DC). Jos vaihteluhaarukka on vaikka 0,3-0,7 V, alkaa tunnistin olla ehtoopuolella, eikä ehkä toimi enää kierroksilla/ahdoilla/ suuremmalla pakokaasuvirtauksella. Eli suomeksi, on liian hidas !
Ja pikku vinkki, jos vaan mahdollista, niin mittaa tuo signaali skoopilla. Halvat yleismittarit ei ehdi mittaamaan ja näyttämään tuota signaalia oikein, jolloin herkästi tulee tuomittua tunnistin vialliseksi kun jänniteskaala on tuo 0,3-0,7V. Skoopilla myös näkee helpommin viiveet säätöalueen reunoilla sekä "aallonkorkeuden" erot.
-
Ei kai rouva oo tankannu... 95E10:ä. :buck2: Tai asemalla väärä laatu.
Putsaile nakuanturin liitin.
-
Kyllä vikavalon pitäisi syttyä heti, jos lambdan signaali on "väärä" tai se puuttuu kokonaan. Tämän huomasin omakohtaisesti, kun vedin painavaa kärryä pitkää kovilla ahdoilla, ja imusarjan tiiviste petti ykkösen kohdalta. Hetki ontuvaa joutokäyntiä, ja vikavalo syttyi !
Tätä minäkin ihmettelin. Mutta täytyy testata uudelleen.
Prosessi meni niin, että virrat päällä, ensin tarkistin vikakoodit. Nykäisin lamdan liittimen auki. Käynnistin koneen (ilman lamdaa) ja yritin mittailla, josko tuosta saisi mitään yleismittarilla. Jotain epämääräistä sieltä tuli. Sitten yritin mittailla, josko downpipen ja auton korin välillä olisi jotain jännitettä havaittavissa. Vaikeuksia saada putkesta kunnon kontaktia, joten tulos epäselvä.
Ja tietysti milliohmimittaria ei pakissa just mökkireisulla sattunut olemaan... :D
Kone sammuksiin ja lamdan liitin kiinni ja virrat uudelleen päälle ja vikakoodien luku. Ei koodeja. Joskaan en pysty 100% varmaksi sanomaan, paloiko lamda-valo ennen sammutusta. Uudelleen käynnistäessä ei palanut.
Eli joku tuossa mättää, jos ei valo syty vaikka töpseli on irti. En usko että tunnistin olisi tuosta pätkimisestä vielä kipeää saanut, vaikka voihan olla että se on antanut hiukan heikkoa signaalia jo aiemmin. Kolmejohtoisessa tunnistimessa on kaksi johtoa lämmitykselle, ja yksi signaali (musta). Töpseli kiinni, auto käynnissä signaalijohtoa maata vasten mitattaessa pitää jännite vaihdella tasaisesti välillä 0,1-0,9 V(DC). Jos vaihteluhaarukka on vaikka 0,3-0,7 V, alkaa tunnistin olla ehtoopuolella, eikä ehkä toimi enää kierroksilla/ahdoilla/ suuremmalla pakokaasuvirtauksella. Eli suomeksi, on liian hidas !
Hyvin se pata sinne putkeen aivasteli, siksi mietin, josko lamda olisi saanut kipeää.
Eli jos oikein ymmärsin, niin lamda-anturi on maadoitettu vain putken ja moottorin kautta, eikä minkään piuhan kautta? Ja ikää sillä on reilusti, ellei jopa alkuperäinen.
Ja pikku vinkki, jos vaan mahdollista, niin mittaa tuo signaali skoopilla. Halvat yleismittarit ei ehdi mittaamaan ja näyttämään tuota signaalia oikein, jolloin herkästi tulee tuomittua tunnistin vialliseksi kun jänniteskaala on tuo 0,3-0,7V. Skoopilla myös näkee helpommin viiveet säätöalueen reunoilla sekä "aallonkorkeuden" erot.
Onnistuu skoopilla mittaaminen. Sen tiedän, etteivät tavalliset yleismittarit näytteistä riittävän nopeasti lamdan signaalia riittävän nopeasti. Itsellä mastech 8215, eli halpis, joskaan ei halvin. Joku Fluken TRUE RMS mittari voi jo jotain järkevää näyttääkin, mutta kunhan kokeilin josko jotain saisi irti.
Tärkein juttu mitä tuolla mittauksella hain, oli pakoputken maadoitus. Koska joskus vanhempieni 440:ssa oli mystisiä nykimisiä ja käyntiongelmia. Vikoja etsittiin sinisellä tiskillä hartaasti (5000,- edestä) mitään löytämättä. Niiden syyksi löytyi omatoimisesti bensanpaineen säädin ja lamdan huono maadoitus. Tuolloin opin, ettei lamdan signaalia voi mittailla kunnolla yleismittarilla, ellei scopemeteriä sellaiseksi lasketa. ;)
Mitä sen jännitteen tulisi olla piikistä piikkiin? Vaihteluväli? Entä RMS ?
Tai mistä löydän taulukon, jossa on tuon nimenomaisen anturin AFR arvot jännitteen funktiona?
Ei kai rouva oo tankannu... 95E10:ä. :buck2: Tai asemalla väärä laatu.
Putsaile nakuanturin liitin.
Ei ole rouva tankannut väärää laatua tai ainakaan tietääkseni tai bensakuittien mukaan.
Enkä sen puoleen minäkään, sillä pidän kirjaa tankkauksista ja merkitsen sinne aina litrahinnan ja polttoainelaadun.
Jos asemalla on käynyt täyttömoka, niin siitä en tiedä, enkä pysty sitä toteamaan. Tosin tankkasin tuolla 150km testilenkin lopulla 98 (?) tankin täyteen.
Joskus syksyllä kokeilin 95:sta ja ähky puuttuu tai oikeammin sen terävin kärki. Joten tankkaan kiltisti 98. :-\
Liittimiä putsailinkin ja tarkistelin. Nimenomaisesti nakuanturin liitintä en putsannut, vaikka muut lämpötila-anturit yms. kävin lävitse ja joka jokaisen suuttimen liittimen. Ja vähän tsekkailin samalla silmämääräisesti maadoituksia.
Ärsytää! :knuppel2:
Kun tietää, että jokin mättää mutta ei suoraan pääse kiinni missä vika on. Kaikkea en viitsi vaihtaa uudeksi laiskuuttani, vaan haluan löytää ongelman ja sen aiheuttajan.
-
Lisää tutkimuksia vajaalla välineistöllä.
Kyllähän se vikavalo syttyy, kunhan malttaa odottaa niin kauan, että kone on normilämmöissä. Kylmänä tai vajaa lämpöisenä ei sytytä vikavaloa.
Lämpöisenä tulee nätisti vikakoodi 2-1-2.
Tyhjäkäynnillä ja lämpöisellä koneella mittailin sieltä sellaisia 770mV jännitteitä, joka jossain määrin vaelteli mittarin näytön mukaan 100 - 800mV välillä mutta yllättävän nätisti istui tuossa 700mV nurkassa. Ja kun kierroksia nosti, niin tippui tuonne 100mV nurkkiin. Tosin noihin yleistysmittarilla mittauksiin en hirvittävästi luota, koska skooppi kertoo vasta totuuden.
-
Täytyi käväistä kaupungissa ja samalla tein viimeisen kliinisen eläinkokeen.
Pähkäilin pitkään, mikä voi vielä mättää ja tuumasin, ettei tuo mitään rakettitiedettä ole.
Koska nyt puola toimii varmuudella oikein ja ennen puolan pimahtamista kone ei rapistellut lainkaan, edes lappu lattiassa.
Puolan vaihdon jälkeen kone toimi testilenkin suht normaalisti ja silmämääräisestikkin kipuna oli täysin toiselta planeetalta. Lamdakin antoi mökkivarusteilla ihan siedettäviä tuloksia, niin ajellessani tuumailin, ettei vikapaikkoja voi enää montaa olla.
No, kiihdytettäessä lamda ei tee tuon taivaallista, vaan konetta ohjataan ns. avoimessa silmukassa lamdan osalta, joten sillä ei ole tekoja kiihdytyksissä rapistelun kanssa. Tosin voihan se viallinen lamda hilata korjausarvoja kartoista metsään mutta en silti luottanut siihen.
Tuumasin, että ainoat ohjaus komponentit, jotka voivat kiihdytyksessä aiheuttaa rapistelua, ovat sytkän VR-anturin sekoilu tai sopan määrä, eli vaahteramäen eemeli (IMM). Varmuuden vuoksi mittasin bensanpaineita huolella japitkällä lenkillä. Nätisti pysyivät koko ajan riittävinä.
Koska kone kävi muutoin niin tasaisesti tasakaasulla kuin vinokone voi, en uskonut, että VR-anturi sekoilee/on rikki, koska mikään ei siihen viitannut, että ennakot vaihtelisivat niin paljon, että kone rapistelisi epäsäännöllisesti kiihdytyksissä.
Joten kohdistin epäilykseni IMMuun ja päätin, ettei siinä menetetä kuin muutama kymmenen minuuttia, kun vaihtaa sen ja kokeilee uudestaan. Vaihdoin IMMun ja lähdin testilenkille minuutin tyhmäkäynnin jälkeen. Kas kummaa, pannu toimii kuten pitääkin! :o
Kumpi aiheutti kumman, on kysymys johon en tiedä vastausta. Tulipahan vaihdettua sitten varmuuden vuoksi, kaikki sytkäpiuhat, tulpat, sytkäpääte ja suutinrele. Lopulta puola ja IMM olivat vialla ja kummatkin vain osittain. Puola ei antanut kunnon kipinää ja IMM mittasi liian pieniä arvoja. :o
Paljonkojan tuo olisi maksanut korjauttaa sinisellä tiskillä? ;)
Ja olisikohan edes vika löytynyt ilman koko konehuoneen uudelleen kalustusta? :(
Notta, tulipahan kokemusta! :D
-
Jaa... että immussa vika.
Voisko nyt olla se imm? Tässä näitä vaihtoehtoja, mitkä tiiätkin kyllä.
Ei kai se eemeli niin tarkka ole? V:> ;)
-
Tuntuu tuo immu olevan sen verran kuuma peruna, että mikan voisi joutessaan (kun muilta kiireiltään ehtii) tutkia ko. kapineen sielunelämää vähän syvällisemmin. Ihmetyttää kovasti, että valmistajien ja toimittajien puolesta on monenkirjavaa tarkastus sekä mittausohjetta kaikille muille komponenteille, paitsi tuolle viheliäiselle tuulitunnelille. Sen toiminnan pystyy kyllä mittaamaan, skooppi ja virtausmittari näin aluksi sekä simppeli jännite/virta yhdistelmä.
Tuntuu hullulta, että lähes kaikkiin käyntihäiriöihin tarjotaan ratkaisuksi immua, mutta tutkimus keinona on ainoastaan vaihtaa se ! Vianhaku ohjeita, pliis ! -H-
Toivottavasti palataan asiaan :knuppel2:
-
Aika pitkällehän pääsee kun kaikki nuo mittaukset tekee, tai pitää sitä varmasti ehjää kappaletta hyllyssä, mikä on melko välttämätöntä mikäli näitä museoita harrastaa.
-
Jaa... että immussa vika.Ei kai se eemeli niin tarkka ole? V:> ;)
Arvasin, että sanot noin! :2funny: :2funny:
Ja olit toisessa viassa oikeassa.
Juu, ei vaikuttanut ennen puolan vaihtoa. Joten pirun vaikeaa selvittää missä vika on.
Kun ajattelen tuota puolanvaihdon jälkeistä testilenkkiä, niin silloin tapahtui huomattavan nopeaa lämpötilan laskua, jolloin imuilmakin on kylmempää koneeseen mennessään. Matkan alussa rapsahti muutaman kerran ja matkan edetessä rapina katosi nopeasti, samaten tippui lämpötilakin.
IMMuha on voinut mittailla mitä sattuu koko talven, mutta kone ei rapistele kunhan on tarpeeksi kylmää. Ja nyt rapinat ilmestyivät kunhan lämpötila on yli +10C (tänään +18C).
Joten kyse voi olla viasta IMMussa sen omassa lämpötilamittarissa tai sitten sylinteriin johtuvasta ilmanlämpötilasta tai molemmista, joka estää rapinat kylmillä keleillä.
Puolan posahtaminen sitten oli se niitti, mikä aiheutti koko sopan havaitsemisen. Todennäköisesti pelkkä IMMu se ei ollut, koska kokeilin nyt kiinni olevaa IMMua jo aikaisemmin. Nuo nelikärkitulpat ehtivät olla kiinni tasan kaksiviikkoa, ennenkuin ongelmat ilmenivät, joten niiden mahdollisesti tarvitsema korkeampi läpilyöntijännite saattoi olla liikaa murkku-ikäselle puolalle, joka on kipunan jos toisenkin päästänyt elinkaarensa aikana. Koska en niele ihan kokonaan sitä, että kyse oli pelkästä sopasta, sillä sen verran sekoilevalle sytkälle homma vaikutti (aivasteli putkeen yms.), tosin vinokoneesta ei ole ihan niin paljon kokemusta, että saako nuo aikaiseksi pelkällä sopan säätelyllä. Ja käynti parani kuitenkin vaihtelemalla sytkäpiuhat ja tulpat (kesti enemmän kierroksia ilman ongelmia kaasupolkimen asennosta riippumatta, jolloi ilmamassakin oli erilainen).
Tulipa mieleen vielä tämä, että tuossa parisen kuukautta sitten öljynvaihdon yhteydessä ruikkasin IMMuun sen puhdistamiseen tarkoitettua sprayta. :o Liekö sillä vaikutusta?
Tuntuu tuo immu olevan sen verran kuuma peruna, että mikan voisi joutessaan (kun muilta kiireiltään ehtii) tutkia ko. kapineen sielunelämää vähän syvällisemmin. Ihmetyttää kovasti, että valmistajien ja toimittajien puolesta on monenkirjavaa tarkastus sekä mittausohjetta kaikille muille komponenteille, paitsi tuolle viheliäiselle tuulitunnelille. Sen toiminnan pystyy kyllä mittaamaan, skooppi ja virtausmittari näin aluksi sekä simppeli jännite/virta yhdistelmä.
Tuollaisen mittausproseduurin ehdin tehdä vasta joskus kesällä, sillä pari seuraavaa kuukautta on ankarasti nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä. Kun joudun tuohon testisettiin hankkimaan kalustoa. Ja jostakin pitää kaivella lainaksi vertailu-IMMuja muutama.
Samaa minäkin ihmettelen, sillä tuosta pitäisi olla saatavilla dataa, millä massallavirtauksella se antaa mitäkin arvoja.
Massavirtauksen (kg/s) laskemiseen tarvitaan tietää vain kaasun nopeus ja tiheys (eli lämpötila), niin massavirtaus saadaan laskemalla. Ja tulosta voi verrata mitattuun.
Tuntuu hullulta, että lähes kaikkiin käyntihäiriöihin tarjotaan ratkaisuksi immua, mutta tutkimus keinona on ainoastaan vaihtaa se ! Vianhaku ohjeita, pliis ! -H-
Toivottavasti palataan asiaan :knuppel2:
Ei IMMu ihan aina ole vikapää, vaikka osasyyllinen se minulla olikin.
Eemeliä ryhdyin epäilemään vasta tänään, kun tyhjäkäynnillä ja tasakaasulla sopat olivat ok. Ja kiihdytettäessä eivät. Ja koska B230FK ei pysty millään muulla tietämään, mitä pannuun menee (ei kaasuläpän asentotunnistinta), niin avoimen silmukan säädään suorittaa vain ja ainoastaan eemeli, eikä mikään muu.
Jos sopat ovat pielessä tasakaasulla, täytyy katsella toiselle suunnalle, eli lamdan suuntaan...
Ja niin, mainitakseni, sytkä ei täysin viaton ollut, koska stobokin näki sen pomppimista selvästi kun pikaisesti vilkaisin ennen sytkäosien vaihtoa ja siksi kävin mm. syttypäätteen ja piuhojen kimppuun.
-
Joutokäynnillä ja tasaisessa ajossa lambda lienee korjaa IMM:n mittavirheen.
Kiihdyttäessä hapantunut IMM antaa lienee liian pientä signaalia ja
tämä taasen johtaa siihen että laitteisto käyttää liian suurta sytkäennakkoa.
Tästäkös vinokin kone innostuu nakuttelemaan.
Olisiko tuon IMM:n mahdollisessa empiirisessä tutkimuksessa syytä käyttää ihan normaalilämpöistä huoneilmaa (+21...+23) niin saattaisi olla muillakin testaajilla helpompaa toistaa moinen mittailu.
Helpointa lienee toteuttaa laitteisto jossa olisi kaksi Immua sarjassa ja näiden antamia arvoja verrattaisiin keskenään.
Ehkäpä...
-
Olisiko tuon IMM:n mahdollisessa empiirisessä tutkimuksessa syytä käyttää ihan normaalilämpöistä huoneilmaa (+21...+23) niin saattaisi olla muillakin testaajilla helpompaa toistaa moinen mittailu.
Helpointa lienee toteuttaa laitteisto jossa olisi kaksi Immua sarjassa ja näiden antamia arvoja verrattaisiin keskenään.
Ehkäpä...
Samaa mietin, että kaasun lämpötila pitää olla sellainen, että prosessi on helposti toistettavissa.
Tässä pähkäilen, millä mitata tarkasti ilman nopeus ja millä kehittää se virtaus (jokin yksinkertainen menetelmä).
Niitä IMMujahan voi laittaa sarjaksi läjän. :)
-
Virtausta voi emuloida esim. hiustenkuivaajan puhaltimen kylmälllä asennolla 1, 2 tai jopa 3.
-
Ajattelin jotain tämän tyylistä, koska se on kaikkien hankittavissa ja helposti säädettävissä.
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=25832.htm&tuote=25832&ryhmaid=193
Ja sen virtaaman voisi olettaa olevan suhteellisen stabiili eri yksilöiden välillä ja myös eri jännitteillä.
Jolloin muutkin mittaajat voisivat toimia minimi välineistöllä.
-
Mätänetistäkin löytyy moisia puhaltimia.
http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=38-6443
Ja kohtuu riittävissä virtausluokissakin (ihan maksimiin ei päästä 230l/s).
http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=38-6445
-
Lainataan topicia. Itselläni alkanut samanlaisia ongelmia kuin aloittajalla.
Autossa oli puolan johto rispaantunut ja löi läpi. Nyt uus johto ja edelleen pätkii.
Oireet ovat siis että kun päästään 0 bar pintaa ja siitä ylöspäin niin alkaa rykiminen.
Onko se nyt sitte puola? edellisessä volvossa meni pääteaste mutta sillon se hyyty aina kun yritti painaa kaasua.
Liekö rikkinäinen puolan johto rikkonut jotaiN?
Tallissa on kyllä puola, pitää huomenna kokeilla vaihtaa
-
Risa puolanjohto voi aiheuttaa puolan rikkoutumisen. Joten testaappas sen vaihdolla saatavaa hyötyä.