Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: wh - 16.11.2014, 21:47:21
-
Tämä voisi olla yleinen keskustelu nitrauksen hyödystä, kokemuksista, hinnoista ja paikoista joissa nitraus onnistuu jne.
Nippelitietoa typetyksestä: http://www.karkaisu.fi/index.phtml/art/10328/t/articles1
Itseä lähinnä kiinnostaisi onko B2x(x) koneissa vakiona nitrattua kanpiakselia?
Ajattelin nitrauttaa ainakin omasta projektista kampiakselin. Vanhempi autoharrastaja tuttu puhui, että rata-autoissa on monta kampiakselia säästynyt kun täydestä laulusta alakerran laakerit porsinut. Tajunnut vain lopettaa siihen niin on usein selvitty pelkällä laakerien vaihdolla ja kampiakselin kaula pysynyt hyvänä.
Täatä syystä ajattelin omankin typettää, jotta KUN alakerran laakerit porsivat niin voisi säästyä kampiakselin vaihdolta.
Onko nitrauksesta haittoja? Kannattavuus? Missä ihmiset nitraavat kampiakseleitansa?
Vai onko tämä turhuutta.
-
Eiköhän se ole yksi missä autotehtaat säästää, eikä nitraa akseleita jos ei välttämättä tarvitse...
Haittoina tuossa operaatiossa lienee lähinnä mittojen muutokset.
-
Volvon vinokoneethan ovat tunnettuja heikoista kampiakseleistaan...
Ja kalliita...
Ja vaikeasti löydettäviä...
Etenkin kampiakselit...
Sarkasmi sikseen, saat kyllä melkoisen läjän B200:sia nitrausprosessin hinnalla, niistä voit sitten poimia virheettömiä kampuroita niiden tilalle jotka ovat menneet pilalle.
-
Tuo hintapuoli lähinnä kiinnostaisi, onko kellään siitä mitään käryä?
-
(http://www.josh.org/wp-content/uploads/telephone.jpg)
-
Hinnoista en tiedä, mutta kun olin eräässä konepajassa harjoittelussa joku vuosi sitten, niin sieltä ison kuorman lähtiessä nitraukseen saattoi joukkoon eksyä muutama auton osa yksityiseltä henkilöltä pientä korvausta vastaan.
Toki vaatimuksena oli, että esim. kampiakseli vastaa lähelle muitakin nitrattavia osia kooltaan. Lähinnä pari nokka-akselia näin siellä kasassa mukana.
Eli eikun kyselemään! Nitrauksen jälkeen käsittääkseni osat pitää kevyesti hioa. Itse hioin hydr.letkuliittimiä kärkisorvissa hienolla hiomanauhalla.
Yksi pikkufiatin nokka-akseli on kellarissa, hiottu ja nitrattu. Ohjeeksi sain, että ennen asennusta esim. sorviin pyörimään ja hienolla "hiomatyynyllä" (vaahtomuovityyny jossa hiomapaperi liimattu siihen päälle) kevyesti hioa pinnat läpi. Ja reilusti paksua öljyä laakereiden väliin yms. kasausvaiheessa ennen käynnistystä. Ja toki mielellään porakoneella öljynpaineet hetkeksi koholle, mikäli mahdollista, ennen käynnistystä.
Mutta tuommonen nitrattu pinta on öljyttynä aivan perkeleen liukas ja sileä. Luulisi että nykyään autotehtaan jo nitraisi, varmasti pienenee moottorin sisäiset vastukset ko. toimenpiteellä. :)
-
Onhan noita tehty jo vuosikymmeniä, Pekka Leino kun aikoinaan rakenteli corvettea Ruotsissa niin siinä taidettiin nitrata myös jousia. On niin pitkä aika ettei voi muistaa, löytyy varmaan juttua silloisesta V8 magazinessa. Mukava kaveri, oltiin samassa tallihelvetissä Tukholman nurkilla. Ehkä hiukan overkill rakentelija :) Oli tallitkin kuin leikkaussaleja :D Hienoja oli kyllä autotkin!
Jos alunperin nitrattua osaa työstetään, se pitääkin nitrata uudestaan.
Viimeisimmät hinnat jotka pyörii mielessä, ovat olleet 100-200 nurkilla kampiakselin kohdalla.
Kyllä ne koneistamossa tietää, soittaa useampaan paikkaan, niin saa käsityksen? Jos ei hinnastoa ole näkyvissä
-
Tuo hintapuoli lähinnä kiinnostaisi, onko kellään siitä mitään käryä?
Onhan noita tehty jo vuosikymmeniä, Pekka Leino kun aikoinaan rakenteli corvettea Ruotsissa niin siinä taidettiin nitrata myös jousia. On niin pitkä aika ettei voi muistaa, löytyy varmaan juttua silloisesta V8 magazinessa. Mukava kaveri, oltiin samassa tallihelvetissä Tukholman nurkilla. Ehkä hiukan overkill rakentelija :) Oli tallitkin kuin leikkaussaleja :D Hienoja oli kyllä autotkin!
Jos alunperin nitrattua osaa työstetään, se pitääkin nitrata uudestaan.
Viimeisimmät hinnat jotka pyörii mielessä, ovat olleet 100-200 nurkilla kampiakselin kohdalla.
Kyllä ne koneistamossa tietää, soittaa useampaan paikkaan, niin saa käsityksen? Jos ei hinnastoa ole näkyvissä
Minä voin hintaa selvitellä tässä nyt kun tämän keskustelunkin avasin..
Volvon vinokoneethan ovat tunnettuja heikoista kampiakseleistaan...
Ja kalliita...
Ja vaikeasti löydettäviä...
Etenkin kampiakselit...
Sarkasmi sikseen, saat kyllä melkoisen läjän B200:sia nitrausprosessin hinnalla, niistä voit sitten poimia virheettömiä kampuroita niiden tilalle jotka ovat menneet pilalle.
toiset haluaa vaihtaa osaa ja toiset haluaa tehdä kerralla kunnolla..
-
Toiset haluaa tehdä turhaa työtä ja tuhlata rahaa turhaan.
Kun laakerit ilmeisesti menee vinokoneista yhtenään, niin kampurahan on helppo vaihtaa siinä samalla.
Jokkisjuttuja...
-
Nitraus sinänsä ihan kiinnostava, esim. nokat voi tehdä pehmeästä materiaalista ja nitrata, saadaan (ainakin lähes) karkaistun pinnan kesto.
Ja alkaa vinokoneen kampeenkin kiinnostaa jos sattuu olemaan esim. pitkäiskuakseli joka ei ole ihan ilmainen, eikä edes edullinen ko. menetelmään verrattuna.
-
Mulla on Pyhimyksessä nitrattu kampiakseli. Homma tehtiin aikanaan R-Koneistuksessa ja perusteltiin sillä, että epäkeskosti hiotun akselin laakeripintaan tulee ajan saatossa mikroskooppisia halkeamia. Nimenomaan sinne puolelle, mistä on tavaraa hiottu enemmän pois. Olisiko akseleissa yleensä alunperin jonkinlainen nitraus joka hionnan yhteydessä lähtisi pois.
En tiedä koskeeko tämä säröytyminen Volvon akseleita, mutta tulipahan tuo operaatio ainkaan kuitenkin teetettyä. Hintaa en muista.
-
Toiset haluaa tehdä turhaa työtä ja tuhlata rahaa turhaan.
Kun laakerit ilmeisesti menee vinokoneista yhtenään, niin kampurahan on helppo vaihtaa siinä samalla.
Jokkisjuttuja...
Muutakin kuin mutuja ? Turhaan sitä esim. pitkäiskuakselia sinne vaihtaa aina kun laakerit vaihtaa. nitrattu akseli tosiaan niin kova että kestää enempi.
En ole kyllä paljoa kuullut että laakereita menisi yhtenään.
Mulla on Pyhimyksessä nitrattu kampiakseli. Homma tehtiin aikanaan R-Koneistuksessa ja perusteltiin sillä, että epäkeskosti hiotun akselin laakeripintaan tulee ajan saatossa mikroskooppisia halkeamia. Nimenomaan sinne puolelle, mistä on tavaraa hiottu enemmän pois. Olisiko akseleissa yleensä alunperin jonkinlainen nitraus joka hionnan yhteydessä lähtisi pois.
En tiedä koskeeko tämä säröytyminen Volvon akseleita, mutta tulipahan tuo operaatio ainkaan kuitenkin teetettyä. Hintaa en muista.
Ainakin noissa italialaisissa/bemareissa vakionakin useassa nitrattu kampiakseli ja kun tämän nitrauksen näistä rikkoo niin ainakin kampiakselin rikkoutuminen varmistettu.
olisi kiva tietää onko volvon kampia nitrattu alunperin ?
Jokatapauksessa oman akselini nitraan, rahaa kun on. ;D :idiot2: haittaa siitä ei ainakaan ole.
-
Sivuun hiottu kampiakseli tai perusympyrästä hiottu nokka kannattaa ehkä nitrata, mutta ei varmaan maksa vaivaa stanu kampikepille.
Meillä töissä tehdään puristintyökaluja ja niitä joskus nitrautetaan parempien liukuominaisuuksien ja keston toivossa jos ei oo vara tehdä liukupintoja kunnon aineista.
-
Pari akselia nitroittanut ja pojille kahvikassaan 30€/kpl ;D ja nykyinen akseli kokenut yhden koneen täystuhon ja silti hoitaa hommansa edelleen... eli suosittelen ja olen nitroituttanu myös muita erikoisosia koneeseen mitä olen omin pikkukätösin valmistanu :pomo:
-
Missä sit menee raja et kannattaa alkaa miettiin tuota nitrausta? Vakiokamoilla suuri osa menee ilman ongelmia kuitenkin. Nokkakepin nitrauksen kyl ymmärrän koska se painelee kuppeja koko ajan.
Alakerran tuhoon on lähes poikkeuksetta syynä voitelun loppuminen. Liukulaakeri kun vaatii öljykalvon koko ajan.
-
Missä sit menee raja et kannattaa alkaa miettiin tuota nitrausta? Vakiokamoilla suuri osa menee ilman ongelmia kuitenkin. Nokkakepin nitrauksen kyl ymmärrän koska se painelee kuppeja koko ajan.
Alakerran tuhoon on lähes poikkeuksetta syynä voitelun loppuminen. Liukulaakeri kun vaatii öljykalvon koko ajan.
Raja lienee lähinnä että mihin hintaan saat teetettyä nitrauksen. Liukulaakeri tosiaan vaatii sen öljykalvon mutta nitrattu akseli todennäköisesti kestää sen öljykalvon loppumisen ainakin hetkellisesti. Huomattavasti pidempään kuin nitraamaton kuitenkin.
-
Liukulaakeri tosiaan vaatii sen öljykalvon mutta nitrattu akseli todennäköisesti kestää sen öljykalvon loppumisen ainakin hetkellisesti.
Liukulaakeri vaatii sen öljykalvon riippumatta siitä, onko "nitraamaton" vai "nitrattu" osa.
Huomattavasti pidempään kuin nitraamaton kuitenkin.
Montako sekuntia pidempään?
-
Liukulaakeri vaatii sen öljykalvon riippumatta siitä, onko "nitraamaton" vai "nitrattu" osa.
Montako sekuntia pidempään?
Mutuna, kunnes pehmeä laakerimetalli loppuu ja teräksinen liuskan selkäosa tulee vastaan. Sekuntilukuun vaikuttaa aika monta muuttujaa...
Siis laakerit menee joka tapauksessa mutta kampi voi säilyä vaikka öljynpaineet katoaa täyskaasuvedossa. Ei nitrattuun alkaa tulla uraa heti kun öljykalvo pettää
-
Siis laakerit menee joka tapauksessa mutta kampi voi säilyä vaikka öljynpaineet katoaa täyskaasuvedossa. Ei nitrattuun alkaa tulla uraa heti kun öljykalvo pettää
En ymmärrä ajatusta siitä, että suunnittelun lähtökohta on se, että ÖP katoaa.
Öljynpaine ei katoa. Piste.
Kisavehkeissä, joita availlaan monta kertaa vuodessa, niin ehkä ihan jees, koska sieltä sen sitten konkreettisesti näkee, että onko laakerissa fibaa vai ei.
Perus-Jonne leivottaa sen siitä huolimatta, koska ei se sitä huomaa, ennen kuin kampurakin on sökö.
-
On se ihan sama on se kampura nitrattu tai ei jos laakerimetalli menee pois ja laakerissa on itse runkopinta esillä niin kampura on paskana 99% tapauksista.
Sitten sen sileän pinnan liukuominaisuus???? kampiakseli ei koske laakeriin missään tilanteessa, siellä on öljy välissä ja tuo öljykalvo ottaa vastaan kaiken rasituksen, sen takia sitä öljyä halutaan pumpun avustuksella vaihtaa ja kierrättää.
Mutta jokainen tekee miten haluaa, nitraa vaan jos siltä tuntuu kun kerta rahaa on. Mutta jos sitä rahaa olisi oikeasti ei moottorin rakentaja ottaisi aihioksi vinokonetta :D
-
Mutta jokainen tekee miten haluaa, nitraa vaan jos siltä tuntuu kun kerta rahaa on.
Just näin :)
Päivän mietelause,
"Akselia ei tarvitse nitrata, kun ei kukaan muukaan niin tee ja ahtimeksi voi valita Holsetin, kun kaikki muutkin tekee niin"
-
En ymmärrä ajatusta siitä, että suunnittelun lähtökohta on se, että ÖP katoaa.
Öljynpaine ei katoa. Piste.
Ja turvavyöhän on samalla logiikalla myös täysin turha, koska eihän ajamaan lähdettäessä ennalta päätetä että nytpä ajetaankin kolari, laitetaanpas siksi vyö kiinni. Kolaria ei vaan ajeta, piste.
-
Mutta jokainen tekee miten haluaa, nitraa vaan jos siltä tuntuu kun kerta rahaa on. Mutta jos sitä rahaa olisi oikeasti ei moottorin rakentaja ottaisi aihioksi vinokonetta :D
Niin, varsinkin jos kyseessä on noinkin äärikallis toimenpide mitä esimerkiksi tuossa...
Pari akselia nitroittanut ja pojille kahvikassaan 30€/kpl ;D ja nykyinen akseli kokenut yhden koneen täystuhon ja silti hoitaa hommansa edelleen... eli suosittelen ja olen nitroituttanu myös muita erikoisosia koneeseen mitä olen omin pikkukätösin valmistanu :pomo:
-
Laitappa yv viestiä mulle missä nitrataan noin halvalla pääkaupunkiseudulla.
-
Lupasin selvitellä hintoja ja ensimmäiseen paikkaan sain yhteyden.
70e minimiveloitus ja puhui että nokka ja kampi yhdessä menis minimivelotuksella.
Paikka: http://www.karkaisu.fi/index.phtml/t/articles1/art/10307/p/13873
Soittelen vielä muihinkin firmoihin..
Toisille kaikki on kallista.
-
En tiedä pitäisikö näitä minimivelotuksia alotusviestiin muokata. Jokatapauksessa:
http://www.hilamet.fi/23
Tuossa firmassa minimiveloitus 60e taisi olla 30kg asti että siinä menee jo monta nokkaa tuohon hintaan.
-
Tuossa firmassa minimiveloitus 60e taisi olla 30kg asti että siinä menee jo monta nokkaa tuohon hintaan.
No ei tuo omasta mielestä kyllä paha hinta ole ???
-
No on kyllä yllättävän halpaa. Hitsattuihin nokkiin olis ehkä ihan hyvä.
-
No on kyllä yllättävän halpaa. Hitsattuihin nokkiin olis ehkä ihan hyvä.
Minulla se tuolla kellarissa oleva pikkufiatin nokka on hitsattu + hiottu ja tosiaan nitrattu.
Pari kertaa pyöritellyt "paikallaan" tuommoista nitrattua nokkaa ja kyllä se on liukkaampi kuin ihan perus teräksinen. Jos sormenpäilläkin.
-
hilametis olen asioinut ja hyvää palvelua on... osan vieny sinne, ne paiskaa johonkin sopivaan rakoon muiden nitrattavien osien kans... 1-3 päivää yleensä kestäny, niin on saanu hakea pois ja 30€ ovat pyytäneet kahvikassaan näistä mitä olen vienyt... niin tämä on pieni hinta siihen että jos esim veivinlaakeri menee kammesta syystä tai toisesta niin on selvinny kaulan kiillottamisella.
-
Ootteko mitannu osien suoruutta nitrauksen jälkeen? Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että saattaa mennä kieroksi? Onko näin?
-
Ootteko mitannu osien suoruutta nitrauksen jälkeen? Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että saattaa mennä kieroksi? Onko näin?
Mahdollista, mutta nykyään ovat saaneet lämpöjä alas niin mittaheitot ovat vähentyneet.
-
No tämähän kuulosti taas he.vetin hyvältä. Vien tonnin kampuran käsittelyyn, okei ei maksa kuin 30€ ja se on kiero sen jälkeen.
Mites sit 24v nokat, nehän ei varmaan ole kovin herkät vääntymään kun pituutta on reilusti.
-
Jos se vääntyminen olisi oikeasti ongelmaa, ei niitä nitrattaisi.
Lämpeneehän se akseli koneessakin. Ei muoviämpäri, se menee kieroksi. Parempi kun ei käynnistä ollenkaan... ::)
-
Ootteko mitannu osien suoruutta nitrauksen jälkeen? Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että saattaa mennä kieroksi? Onko näin?
Vaikka nitrauslämpötila jääkin teräksen austeniittinormalisointilämpötilasta muutama sata astetta vajaaksi, tasoittavat nitrauksen pitkät käsittelyajat raerakennetta. Tämä korostuu etenkin kappaleilla, joita on esimerkiksi hitsattu tai niihin on muulla tavalla tehty keinotekoisia raerajoja tai kidemuutoksia.
Entisellä työpaikalla tuli vastaan useitakin tapauksia, joissa nitraus oli vetänyt paksujakin (D=300) (D=200) akseleita kieroon. Näitä sentään tehtiin suuressa sveitsiläisessä konepajassa, eikä missään jokkismiesten nyrkkipajassa, jossa metodit perustuvat tässäkin keskustelussa tutuksi tulleeksi "ei v1ttu varmasti menee kieroon" -ajatukseen.
Edittiä sen verran, että kyseessä oli siis 200 mm eikä 300 mm paksut kepit. Näitä käytetään muovisuulakepuristimen ruuveina. Näiden on oltava suoria.
-
100-sarja vinokoneissa on valurauta kampurat, ei taida olla ihan varma nakki että sitä voi nitrata. Lisäksi akseli on imenut vähintään 20 vuotta jäteöljyä, joten sitä tuskin saa raudasta pois. Nitraus on kai parasta karkaistuille teräksille.
-
Vaikka nitrauslämpötila jääkin teräksen austeniittinormalisointilämpötilasta muutama sata astetta vajaaksi, tasoittavat nitrauksen pitkät käsittelyajat raerakennetta. Tämä korostuu etenkin kappaleilla, joita on esimerkiksi hitsattu tai niihin on muulla tavalla tehty keinotekoisia raerajoja tai kidemuutoksia.
Entisellä työpaikalla tuli vastaan useitakin tapauksia, joissa nitraus oli vetänyt paksujakin (D=300) (D=200) akseleita kieroon. Näitä sentään tehtiin suuressa sveitsiläisessä konepajassa, eikä missään jokkismiesten nyrkkipajassa, jossa metodit perustuvat tässäkin keskustelussa tutuksi tulleeksi "ei v1ttu varmasti menee kieroon" -ajatukseen.
Edittiä sen verran, että kyseessä oli siis 200 mm eikä 300 mm paksut kepit. Näitä käytetään muovisuulakepuristimen ruuveina. Näiden on oltava suoria.
Niin, jos kappaleessa on esim. työstöjännityksiä niin voi vetää kieroon. Sekin on estettävissä.
-
joo eli nitrauksessa keppi tai kampi vääntyy aina x määrän, sitten koneistamo sen oikaisee... toki mulla koneistamo katkaisi yhden kampiakselin mutta hommasi uuden tilalle ja käytin sen uudestaan nitrauksessa ja taas homma jatkuu... ainahan siinä on riskinsä mutta jos se nitrauksen jälkeen kestää laakeri rikkoutumisen ettei aina ole kampi paskana.
-
Niin tää on nyt se firma mikä hoiti kolmellakympillä nitrauksen?
-
Ensin meinasin jotta en puutu kun ei ole paljon kokemusta, eli vain yhdestä akselista mutta tässä nyt sit tuloo miun mielipiteeni tällä vankalla kokemuksella:
- IMHO vakioakseli ei nitrauksesta tuu sen vitummaks, ja uusia ehjiä on melkein joka jampalla, ja pikkuvikasen voi hioa
- sivuunhiottu pitkäisku menee "puhki" siitä muotti/tako tms.pintakarkaisusta(koneistaja sanoi jotta sen näkee/kuulee jäljessäkin)
-eli sivuunhiottu kampura (sama kuin hiottu nokka) tarvii jonkin karkaisun jota se kestää käyttöä muutakin kuin sen jokkiksen 3 erää ja finaalin ;)
- myö ei tingitty sillon abaut 5 v sitten, eka paikka mikä sano ok oli 100€ ja se maksettiin
-tieto oli jotta kampi voi ehkä mennä jonkun satkun mutkalle, nitrauksen jälkeen kampi koneistajalle->akseli oli mitoissaan, ei tarvinnut kuin kaulojen kiillotuksen
-kampiakseli ei ollu syy miksi sen motin tarina päättyi...
-
Jos Jollain olisi nyt siis omakohtaista kokemusta tuosta kieroon menemisestä nykyään eikä 20-vuotta sitten. Mahdollisuushan on aina, vaikka kuolla tätä tekstiä kirjottaessa, mutta miten sitten käytännössä??
Eli ne kellä tullu suoria kampia tai nokkia, Kertokaa kokemuksenne ja myös te joilla mennyt kieroksi. ::)
-
Sama homma nitrauksen suhteen kuin Masa71:llä. Käytin epäkeskohiotun kymppisarjan vinokoneen kampuran nitrauksessa noin 6 vuotta sitten ja sen jälkeen koneistamolla tarkastuksessa. Ei tarvinnut kuin kiillottaa pinnat ja sillä hyvä. Silloin hinta lähimmällä firmalla oli 70e.
Viime keväänä mäntävaurion jäljiltä irrotin veivit ensimmäisen kerran kasauksen jälkeen(~35-40tkm sis. ratailut), eikä siellä näkynyt mitään poikkeavaa. Mutta mistä sitä tietää mikä ois tilanne samanlaisella käytöllä olleella nitraamattomalla. Ei välttämättä sen kummempi mikäli voitelu toimii.
-
Onko kenelläkään tullut koskaan vastaan esim. sylinterin nitraaminen?
-
Onko kenelläkään tullut koskaan vastaan esim. sylinterin nitraaminen?
Ei. Ne on valurautaa. Voitelu-, sisäänajo ja sitäkautta tiiveysominaisuudet menee reisille jos pytty on jotain ylikovaa tavaraa. Myös leikkautumisriski on suuri.
-
Eikös rossipyörissä ja kelkoissa ole kovakromi pinnoite sylintereissä.
-
Kromipytyissä ajetaan sitten valu renkailla.
No oikeesti piti vaan kertoman omakohtainen tarina kun omasta hölmöilystä unohtu tohon varttimaililaitteeseen vaihtaa öljyt viikonlopun ajojen jälkeen ni seuraava viikonloppu ajettiin samoilla öljyillä ja ku sitä ohivuotoo kuitenkin on vähän kun viileällä koneella revitään ja ei tule tarpeeksi pitkää ajoo et haihtuis öljyn joukosta bensa tai etanoli.. No kuitenkin varttimailiveto kympissä samoilla öljyillä kun burniksesta laski kierroksia ni kuuli kalkatuksen ja samoin tein sammutin ni laakeri oli käytännössä kadonnut rypistetyn tinapaperin näkösiks silpuiks sumpun pohjalle ja kanki oli sinertynyt kohtuu reilusti ja kangen pultitkin oli siniset toiselta puolelta ja niin kierot etteivät meinanneet pois tulla. Siltikin normi nitraamattoman kammen sai oikaistua ja hiottua ekaan alikokoon joka kaulalta ja sai vielä huimasti sikaa ja käsittääkseni on vieläkin hengissä. En usko että nitraus tuollaisessa tapauksessa pelastaa mitään, mutta ehkä jossain määrin pienemmissä kaputeissa pois auttaakkin...
-
Tulivaan mieleen että voisko tuota nitrausta käyttää esim kuluneeseen kelkan sylinteriin koska se kromaaminen on kuulema aika hintava operaatio. Kestääkö sitten samallatavalla kulutusta?
-
Tulivaan mieleen että voisko tuota nitrausta käyttää esim kuluneeseen kelkan sylinteriin koska se kromaaminen on kuulema aika hintava operaatio. Kestääkö sitten samallatavalla kulutusta?
kelkan pytyssä ei ole putkea, vaan suoraan alumiiniin tehty nicasil-pinnoitus. Eikä sille ole oikeastaan vaihtoehtoa, paitsi putkitus valurautaputkella (ainakin LA-sleeveltä löytyy useimpiin korvausputki.)
-
tulin vaan mieleen että eikös a ryhmän 240:ssä ollut laatikoitten rattaitakin nitrattu että saatu kestämään.
ihan mielenkiinnosta. paljonkohan paranee kestävyys?
tuohon hintaan nähden ei varmaan paljon korkeampi olisi ratassarjan nitraus vrt. kampikaseliin.
ja kun esim. vertaa ison(53) ja pikku(37) 6-v zf keskimääräisiä hintoja (ebay.de:ssä pikkuset tais olla n.300e ja isot n.700e) niin jäisi vielä jopa rahaa käteenkin, tosin laatikon purku ja kasaus olis hommana. Tämä tuli mieleen siis jos henkilöllä X ois laite, joka hipoo pikku zf:n maksimirajaa, niitä kun on enemmän saatavilla...
...Tiestysti voihan olla että nuo laatikot on jo valmiiksi nitrattu.
-
tulin vaan mieleen että eikös a ryhmän 240:ssä ollut laatikoitten rattaitakin nitrattu että saatu kestämään.
ihan mielenkiinnosta. paljonkohan paranee kestävyys?
tuohon hintaan nähden ei varmaan paljon korkeampi olisi ratassarjan nitraus vrt. kampikaseliin.
Huonot ja huolimattomat vaihdot ne askit taitaa pääsääntöisesti rikkoa eikä koneen tuottaman voiman määrä. Eli noinkohan askin nitraamisesta olisi mitään käytännön hyötyä kuitenkaan.
-
tulin vaan mieleen että eikös a ryhmän 240:ssä ollut laatikoitten rattaitakin nitrattu että saatu kestämään.
Asiaa tuntematta tarkemmin luulen että tuossa tapauksessa on haettu kulutuskestävää pintaa ilman karkaisua. Joko esim. mittatarkkuuden tai muun syyn takia.
Siviililaatikoissa on yleensä pintakarkaistut osat, joskus vanhemmissa ja itävehkeissä jopa läpikarkaistut.
-
En lähtis paljoo ZF poikia neuvomaan miten laatikon saa kestämään. Minun kautta on menny jokunen zf laatikko ja tietääkseni Suomessa noita on saatu rikki vain repimällä, täys kaasuvaihdoissa ilman sytkakatkoa ja synkat siinä menee rikki.
Yhtäkään GS6-37 tai GS6-53 ratas vikasta laatikkoa en ole nähnyt. 320z laatikoita on väsähtänyt noin 900-1000hv drifting vehkeissä...
-
Kaikkia kannataa opettaa ja ohjeistaa paitsi isäänsä nu..imaan.. Ovathan noi zf laatikotkin aika nuukia öljymäärille :-[
-
No olisit nitrannut rattaat niin olis kestäny, mutta milläs se muovinen häkki apuakselin rullalaakerissa olis saatu pysymään sulamatta :D
-
Red line synthetic oil vain tippa riittää ;)
-
Vaihdelaatikon suunnittelussa on aika paljon parametreja joista rattaiden lujuus on ensiarvoisen tärkeä. Lujat rattaat voidaan tehdä pienemmiksi, jolloin saadaan kompaktimpi laatikko ja taas kaikki säästöt kertautuvat. Laatikosta saadaan lyhyempi, jolloin akseleiden taipuma ei ole niin suurta. Akselit saadaan lähemmäksi toisiaan. Pyörivät osat kevenevät, jolloin synkronointi toimii paremmin. Eli eiköhän ne siellä ZF:llä, Getragilla ja Köpingissä ole tehneet niistä rattaista juuri niin hyviä kuin niistä pystyy tekemään.