Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Turbo- ja remmiahtaminen => Aiheen aloitti: Vikakoodi - 07.11.2016, 21:08:21
-
http://picclick.co.uk/Kinugawa-Billet-Turbocharger-Upgrade-VOLVO-740-940-TD04HL-20T-131703915612.html
Toimiiko?
Rahat hukkaan?
-
Kinugawan tuotteet ovat olleet ihan ok kamaa:
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=62387.msg1018854#msg1018854
13c:n tilalle varmasti ihan järkevä vaihtoehto max 300hv setuppiin. Kannattaa huomioida, että tossa on bypass/dumppi kombo joka saattaa sekoittaa vakio moottorinohjausta. Kartiomallinen pakopesä ei ole parhaiten virtaava, mutta toisaalta sopii suoraan vakioputkeen.
-
Ok. Miten tuo mahdollinen moottorinohjauksen ongelma ilmenee? Eli tekee mitä? Ja miten eliminoitavissa?
-
Ok. Miten tuo mahdollinen moottorinohjauksen ongelma ilmenee? Eli tekee mitä? Ja miten eliminoitavissa?
Esim. vedättäessä kun tempaiset kytkimen pohjaan niin sammuu (jos edes pääset kierroksille asti koneen naulaamatta)
Säätämällä eliminoitavissa ja tietenkin bypässin laittamalla
-
Jos tuossa on tuo bypass sekä ulos puhaltava niin menisköhän volvon alkuperänen pässi laittaa siihen et kierrättäis vain. Miten se alkaa siitä nakuttaan jos turbon vaihtaa?
-
Ainakin mitsun ja kinugawan bypassit tuntuvat sopivan ristiin, niin eiköhän tota voi korvata alkuperäisellä. Ei se nakuta jos muut asiat ovat kunnossa.
-
Mites tämä http://www.kkdmotorsport.com/product_info.php?products_id=1391101003
mahtaisi käyttäytyä vinokoneessa?
Tai mikä olisi hyvä ja ainakin melkein bolt on -ahdin 230ft koneeseen ja 700 sarjaan? Tehotavoite jossakin 300 hp luokissa, ehkä vähempikin riittää..
-
Mites tämä http://www.kkdmotorsport.com/product_info.php?products_id=1391101003
mahtaisi käyttäytyä vinokoneessa?
Tai mikä olisi hyvä ja ainakin melkein bolt on -ahdin 230ft koneeseen ja 700 sarjaan? Tehotavoite jossakin 300 hp luokissa, ehkä vähempikin riittää..
TD04-20T/G taitaa olla vastaava. "Mitsuhan" tuokin on, luulisin että tuo 7# pakopesä rajaa enemmän tehoa kuin siipien koko varsinkin 8v moottorissa.
16G ahtimellakin saavuttaa lähes sen mitä 19T.
-
Miten se alkaa siitä nakuttaan jos turbon vaihtaa?
Jos vaihtaa pienemmästä isompaan niin isompi tuottaa aika paljon enempi ilmaa koneeseen kuin pienempi ahdin. Tämä näkyy seoksen laihenemisena, joka taas kasvattaa nakutusherkkyyttä.
Jos konetta ei säädetä niin on isommalla ahtimella ajettava pienemmillä ahdoilla, kuin mitä edellisellä ahtimella, sillä isompi ahdin tuottaa samoilla paineilla enemmän ilmaa.
-
Isompi ahdin tuottaa samoilla paineilla enemmän ilmaa.
Nyt kyllä kuulostaa vähän mutuilulta.
Jos paine pysyy samana niin joko
A: imuilman on tiivistyttävä aka. Jäähdyttävä. Tätä ei turbon vaihto aiheuta, ainakaan välijäähdytetyssä
B:moottorin VE nousee pakopaineen laskun johdosta, ja vetää sitäkautta laihalle.
Veikkaan jälkimmäistä, enkä usko että vinokoneen pakopuolen virtauksessa tapahtuu mitään kovin radikaalia jos pakopesän kokoa kasvatetaan kuutosesta seiskaan. Havainnollistava esimerkki vielä perään :)
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e4/Charles_and_Gay-Lussac's_Law_animated.gif/260px-Charles_and_Gay-Lussac's_Law_animated.gif)
-
Jos ja kun pikku ahtimen kompura menee hyötysuhteeltaan huonoksi niin silloin isompi tuottaa sen paremmalla hyötysuhteella = vähemmän lämpöä.
Samoiten isompi pakopesä pienentää pakopainetta.
Näistä se ero mun käsityksen mukaan tulee.
Eli kyllä, ahtimen suurentaminen tuottaa enemmän tehoa lähes aina verrattuna pikku/vakio ahtimeen vakiosta nostetuilla paineilla.
7# pesä tiputtaa pakopaineita huomattavasti 6# pesään verrattuna. Se 7# on myös aika pienehkö, tuntuu jopa TD05 8# pesä ahdistavan, mutta se pitäisi vielä mitata ja varmistaa se kuitenkin.
TD05 pesä kuitenkin lähes 2x leveämpi kuin TD04 pesä. Eri pakopesiä eri ahdin sarjoista tai ahdinvalmistajien kesken ei voi suoranaisesti päätellä mun käsityksen mukaan.
-
Nyt kyllä kuulostaa vähän mutuilulta.
Tarkastellaan sitten kompurakarttoja, 1bar ahtoa mahdollisimman lähellä ahtimen parasta hyötysuhdetta.
Garrett GT20
(https://www.rbracing-rsr.com/turbo/TurboMaps/GT20compress.jpg)
Ja huomattavasti suurempi Garrett GT3582r
(http://www.himni-racing.com/images/gt3582rcomp_e.jpg)
Eihän tuossa ole eroa kuin tuplat samoilla paineilla ::)
-
Voihan sinne tunkea vaikka kuin ison kompuran, mutta kyllä se pakopesä vaan vaikuttaa kuin paljon sitä ilmaa menee koneen läpi. Maffillinen ruutta ei mene hämilleen isommasta ahtimesta niin helposti, ilmamassaa kun mittaa. Mutta mapillinen tosiaan pitää säätää, koska Ve muuttuu: vähemmän pakopainetta, enemmän ilmaa pienemmällä paineella.
Mitsusta puhuttaessa taitaa naulata vaan, jos ahtoja innostuu ruuvaamaan enemmän mitä suuttimien puolesta kärsii tai ajelemalla pakopaineet taivaissa. Kaveriksi riittää melkein mikävaan bulkki virilastu.
Tuo dumppi aiheuttaa vaan pirun rikkaan seoksen kaasusta päästettäessä maffillisessa, se kun päästää mitatun ilman pellolle. Kaasuläppää suuremmalle tai bypass tilalle.
-
Mitsubishin Evo 10 ahdin on hyvä. Ostin aikoinaan semmoisen alkuperäisen, uudenveroisen, huolletun ja tasapainoitetun rallikuski Juha Salon käytöstä olleesta kartturiautosta. Maksoi 600 euroa ja meni käyttöön nelisynteriseen tinakoneeseen. Riittää ~360 heppaan kun kansi virtaa moniventtiilimoottorissa.
-
Tarkastellaan sitten kompurakarttoja
Eihän tuossa ole eroa kuin tuplat samoilla paineilla ::)
Onhan noita kiva tarkastella, mutta ei se moottori sen enempää ime samalla paineella, oli se kompressorin tuotto mikä tahansa. Se isompi ahdin vaan mahdollistaa isomman ahtopaineen/pienemmän pakopaineen. Se kone ei kuitenkaan koskaan ime enempää kun map*tilavuus*ve
-
Onhan noita kiva tarkastella, mutta ei se moottori sen enempää ime samalla paineella, oli se kompressorin tuotto mikä tahansa.
En minä tätä koskaan väittänytkään vaan
isompi ahdin tuottaa samoilla paineilla enemmän ilmaa.
Johonka sinä väitit toista. Kuulostaa aika villille, että hyrrä jossa on 50mm kompressori, tuottaa saman verran ilmaa kuin hyrrä jossa on 100mm kompressori. Tällä logiikalla vakio 13c mitsulla pitäisi saada samoja teholukemia kuin jollakin mörkö HX60:pillä :D sama pätisi ihan kaikkeen. Vaikka tavan paineilmakompura, miksi hommata iso teollisuuskäyttöön sopiva mäntäkompressori, jos sillä perus halpahallin 3hp mäntäkompressorilla saa aikaiseksi saman tuoton?
-
Kuulostaa aika villille, että hyrrä jossa on 50mm kompressori, tuottaa saman verran ilmaa kuin hyrrä jossa on 100mm kompressori. Tällä logiikalla vakio 13c mitsulla pitäisi saada samoja teholukemia kuin jollakin mörkö HX60:pillä :D
niin sillä 13c:llä pitäisikin saada samoja lukemia kun vaikka holsetilla jos paine ja pakopaine on samat.
Jos konetta ei säädetä niin on isommalla ahtimella ajettava pienemmillä ahdoilla, kuin mitä edellisellä ahtimella, sillä isompi ahdin tuottaa samoilla paineilla enemmän ilmaa.
Tämä tässä nyt tuotti epäselvyyksiä. Jos ahtopaine, eikä VE huomattavasti muutu, niin ei sen pitäisi sekaisin mennä.
Ja en minä sitä väitä että tuotolla ei ole merkitystä. Tuotto vaan määrää sen mihinkä paineeseen voidaan milläkin moottorin hengityksellä päästä. Ei oma 13c enää painetta nostanut 1.2 bar jälkeen. Isommalla ahtimella sitten enemmän :)
-
Ymmärrä nyt hyvä mies että ahtopaine on ihan yhdentekevä asia kun ajatellaan paljonko moottorista saadaan tehoa. Juurikin se kompressorin tuottama ilmamäärä ratkaisee sen kuinka paljon polttoainetta voidaan suihkuttaa ja lopulta paljonko seosta moottorissa pystytään polttamaan.
Vai millä selität sen että tyyliin GT35 Garrettilla vino puhaltaa barin paineella yli 300hv ja 13c Mitsulla hädin tuskin 200hv?
-
Juurikin sen pakopesän ahtauden perusteella.
Sama ahdin tuottaa aivan eri numerot eri pakopesällä.
Pikkumitsun pakopesähän on punasena noilla paineilla ja tuossa garretissa pakopaine on vielä nimellinen.
Sylinterin täytös vaan kärsii pakopaineesta. VE laskee.
-
Kuka lie väittäny mitä, mutta voisin väittää ahtopaineen syntyvän kun ilmaa työnnetään enemmän mitä turbosta tulee ulos, isommasta ahtimesta tätä polttoaineen ja ilman palamistuotosta, jota pakokaasuksi kutsutaan, virtaa enemmän pihalle. Laittakaas isoon ahtimeen pikkunen kompura, ahdot tippuu, kun tuotto loppuu, mutta teho ei jos vertaillaan samaa ahtopainetta. Mutta jos pikkupilleriin laittaa tuon isomman kompuran, ei taatusti samalla ahtopaineella tule tuon isomman pakopesän tehoja.
Toki vaikuttaa myös, kuinka kansi hengittää, mutta ei mennä nyt siihen
-
niin sillä 13c:llä pitäisikin saada samoja lukemia kun vaikka holsetilla jos paine ja pakopaine on samat
Kuvitellaan tilanne, että molemmissa (13c ja hx40) yliahtoa 1bar verran ja pakopainetta 0.5bar. Oletko ihan 100% varma että tulee saman verran jerkkua?
-
Juu tällainen teoria ainakin minulla on. Puuttuu vaan todistusaineisto ::)
-
Lämpöhän tässä nyt on se pointti kuten puliukk0 tuolla jo totesi. Pienempi kompressori tarvitsee enemmän kierroksia kuin iso kompressori tuottaakseen tilavuuden x verran ilmaa ja silloin mennään valitettavasti kauemmas parhaan hyötysuhteen kierrosalueelta. Tämä johtaa siihen että se tilavuus x siellä imuputkistossa on paineistettu molemmilla ahtimilla samaan paineeseen, mutta pienemmän ahtimen kohdalla ilma on kuumempaa ja mitenkäs sille ilmalle käy lämmetessään? Aivan, se laajenee jolloin happea onkin samassa tilavuudessa vähemmän. Happi kuitenkin minun käsittääkseni on se tekijä seoksessa joka mahdollistaa polttoaineen polttamisen ja mitä enemmän happea on, sitä enemmän voidaan polttaa myös polttoainetta.
Jos paine olisi se yksi ja ainoa ratkaiseva tekijä niin eihän välijäähdyttimelläkään mitään virkaa olisi... ::)
-
Hauska seurata näin parin jäykän paukun avustuksella, miten keskustelu rönsyilee ja laajenee alkuperäisestä kysymyksestä! Hienoa! Aihe kuitenkin liippaa läheltä, niin heitän tähän väliin lisää kommentoitavaa:
Minulla on haussa mahdollisimman alhaalta vääntävä vinokone, missä olisi kuitenkin tehoa yli 300 hp tai niin paljon, kuin on kustannustehokkaasti otettavissa. Tällä hetkellä on kiinni 19T TD04 vakio pakopesällä, 630 Dekat, 012 Imm, vakio T-nokka ja compoon sovitetut lastut. Ahtopaine on n. 1.8 bar. Enempää ei tule!
Kaikki muuten ok, mutta kuten arvata saattaa, pakopaineet tulee vastaan. Heitänkin tähän kysymyksen: Toimiiko, jos pakopaineita rajoittamaan laittaa vakion hukkaportin lisäksi toisen, ulkoisen hukkaportin, mitä ohjataan pakopaineella? Ulkoinen hukkaportti aukeaisi siinä vaiheessa, kun max. ahdot on saavutettu. Ylimääräinen pakokaasujen tilavuusvirta ohjattaisiin turbon ohi, mikä mahdollistaisi (teoriassa ainakin?) korkeilla kierroksilla moottorin paremman täytöksen, koska pakopaine ei enää kasva. Vai seuraako tästä jotakin muuta?
-
Mitsubishin 19T ja 1.8 bar ahtoja. Peli on jo pelattu. Isompaa ahdinta vaatii välittömästi. Heitän lonkalta että 1.2 bar enempää ei tarvii 19T:llä ahtaa järkevästi.
-
Pakopesältään isompaa ahdinta en ihan helposti vaihda, alavääntö on se mitä tarvitsen. Sovellus on vähän erikoinen kts. http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=74182.msg1061136318#msg1061136318
Ongelma on laitteen välitys: Liikkeellelähtövaihteen ja varsinaisen vetovaihteen väli on niin harva, että kierrokset käyvät aika alhaalla! Yksi keino parantaa alavääntöä on nostaa puristussuhdetta ja estää naulaaminen boosterilla, tolueenilla tms. lisäaineilla.
Mutta toimisiko tuo pakopaineella ohjattu hukkaportti?
-
Pakopesältään isompaa ahdinta en ihan helposti vaihda, alavääntö on se mitä tarvitsen. Sovellus on vähän erikoinen kts. http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=74182.msg1061136318#msg1061136318
Ongelma on laitteen välitys: Liikkeellelähtövaihteen ja varsinaisen vetovaihteen väli on niin harva, että kierrokset käyvät aika alhaalla! Yksi keino parantaa alavääntöä on nostaa puristussuhdetta ja estää naulaaminen boosterilla, tolueenilla tms. lisäaineilla.
Mutta toimisiko tuo pakopaineella ohjattu hukkaportti?
Sähköinen laadukas ahtopaineen ohjaus. Ei anna yhtään löysiä. Hyvä tuosta tulee.
-
Ihme ettei 1.8bar 19T ole sulattanut koko moottoria saati ahdin yskässyt itseään mutkalle... :o :buck2:
Aiheseen: pikku ahtimella pikku tehot, isommalla isommat tehot, tietenkin mitä isompi sitä ylempää teho tulee.
Sitten lähes aina 2v kansi vaatii isomman pakopesän kuin 4v kansi.
4v kansi, nokkien ajotukset jne toisi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia edes saada enemmän maamoottorimaista käytöstä.
Tai isompi iskutilavuus.
Ei sillä etteikö vinokone sitä tuottaisi pikkuvireisenä, mutta 19T alkaa olemaan aika pitkälle se mitä voi tunkea ilman että käytös muuttuu ylempi vireiseksi.
Jos kriteerinä siis maksimaalinen alavääntö, kuten ymmärsin?