Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Voimansiirto (kytkin, vaihteisto ja peräkeskustelut) => Aiheen aloitti: Roopeh - 03.01.2017, 10:11:11
-
Tässä pohdiskelen edeltämainittujen väliltä kun olisi mahdollisuus tilata kumpi vain 240mm koossa tinakoneen, SRE -765:sen ja M90:sen kaveriksi.
Minkälaisia ovat erot katukäytössä? Entä ratakäytössä?
Ruotsiksi löytyi keskustelua mutta ei minulta oikein taivu kyseinen kieli, ja Googlen kääntäjä kääntää miten kääntää...
Tuntuu että aika itsestäänselvä kysymys mutta sintterit on ollut minulle tähän mennessä pelkkää utopiaa :D
EDIT: Ja jousittamattomasta kyse
-
En ota eroihin kantaa, kun kokemusta on vain 6 lapaisesta jousittamattomasta sintteristä M90 kanssa. Sen verran tiedän sanoa, että osta jousitettu levy. Laatikko pitää minulla moottorijarrulla melkoista meteliä.
-
Miksei laittaisi tavallista 240mm massalevyä, kun silläkin tuo -765 pitää 900+Nm?
https://fi-fi.facebook.com/rewonmotors/posts/668654493293892
-
Miksei laittaisi tavallista 240mm massalevyä, kun silläkin tuo -765 pitää 900+Nm?
https://fi-fi.facebook.com/rewonmotors/posts/668654493293892
Kyllä mulla oli luistojälkiä nelilapaisella sintterillä 950-1000Nm tuntumassa 240 korissa. Ja on hieman tiukaksi shimmattukin. "Kadulla", ei penkissä.
Massalevy riittää kyllä -765:llä yli sen mitä keskiverto M90.
Luulen, ettei merkittävää eroa ole neli- tai kuuslapaisen sintterin käytöksessä. Suuremman eron tekee onko jäykkä vai jousitettu.
-
.... Ja on hieman tiukaksi shimmattukin....
Mitä tuo tarkoittaa käytännössä?
-
Massalevy riittää kyllä -765:llä yli sen mitä keskiverto M90.
Sanotaan näin että koitan nyt opintotuella (lue: volvotuella) saada ns. stage 1:senä kasaan. Stage 2 olisi sitten astetta tehokkaampi mutta vaatii jo (ainakin) takomännät, kestävämmän laatikon ja ison tilinauhan. Ei tarvitsisi sitten tulevaisuudessa enään kytkinpuolta päivittää (ellen tähtää liian isoihin numeroihin ::)). En olisi muuten M90:stä ostanutkaan mutta se tuli tavallaan kaupanpäälisenä tuon varaosa-960:sen mukana :D
Eli tämä stage 1 olisi M90:sen ja tinamäntien kipurajojen alapuolella.
Luulen, ettei merkittävää eroa ole neli- tai kuuslapaisen sintterin käytöksessä. Suuremman eron tekee onko jäykkä vai jousitettu.
Jos oikein käänsin niin KL-Racing näytti kauppaavan myös 4- sekä 6-lapaista jousitettuna.
-
Liekkö ois tuolla stagella massalevy kuitenkin se fiksumpi
-
En ota eroihin kantaa, kun kokemusta on vain 6 lapaisesta jousittamattomasta sintteristä M90 kanssa. Sen verran tiedän sanoa, että osta jousitettu levy. Laatikko pitää minulla moottorijarrulla melkoista meteliä.
On se jousitetullakin melkoinen helistin. Hiljaisempi ehkä, mutta aika isosti äänekäs. Ei oo yks eikä kaks kyydissä ollutta ketkä on kyselly askin ehjyydestä äänen takia.
Miksei laittaisi tavallista 240mm massalevyä, kun silläkin tuo -765 pitää 900+Nm?
https://fi-fi.facebook.com/rewonmotors/posts/668654493293892
Siipiveikolla on omassaan jotain ~700nm vääntöä ja hällä muistaakseen luistelee massalevy + SRE765. Tosin kyseessä aika alavetonen kone.
Liekkö ois tuolla stagella massalevy kuitenkin se fiksumpi
Tämä tai sitten vaihtoehtosesti pikkuasetelma ja se sintteri. T-5 vakiokytkinasetelma ja sille kaveriksi 6-lapanen jousitettu.
SRE ja sintteri on ihan omanlaisensa ajonautinto, mutta normi turbon kytkinasetelmilla tuota koko sintteriä ei edes erota massalevystä käytökseltään.
-
Mitä tuo tarkoittaa käytännössä?
Joko hieman paksumpaa levyä kuin asetelmalle on alunperin tarkoitettu tai vastaavasti asetelman upottamista hieman syvemmälle vauhtipyörään. Tässä tapauksessa levy on 0,2-0,3mm ohjearvoa paksumpi. Toimii kuluneemmallakin levyllä hyvin ja antaa uutena vähän ekstrapitoa. Näin ainakin -618 ja -765 SRE asetelmilla.
-
On se jousitetullakin melkoinen helistin. Hiljaisempi ehkä, mutta aika isosti äänekäs. Ei oo yks eikä kaks kyydissä ollutta ketkä on kyselly askin ehjyydestä äänen takia.
Mulla on ysissä SRE-asetelma ja D24:n jousitettu massalevy. Moottorijarrulla ei pidä mitään ylimääräsiä ääniä mutta matalilla kierroksilla kiihdyttäessä kuuluu selkeä resonanssiääni. En olisi ysiin laittanut kiinteää vauhtipyörää, jos olisin tiennyt että voimansiirron jyrinä tuli kardaanista eikä kaksoismassapyörästä.
242:n tulee seuraavaksi jousitettu levy, jos sillä vähän säästäisi laatikkoa.
-
Mulla on ysissä SRE-asetelma ja D24:n jousitettu massalevy.
Mulla on ysissä myös sama kombo ja ei pidä ääntä. Siinä deekun levyssä on "pehmeämmät" jouset ja siten huomattavasti hiljaisempi kuin jousitettu sintteri. :)
-
Joko hieman paksumpaa levyä kuin asetelmalle on alunperin tarkoitettu tai vastaavasti asetelman upottamista hieman syvemmälle vauhtipyörään. Tässä tapauksessa levy on 0,2-0,3mm ohjearvoa paksumpi. Toimii kuluneemmallakin levyllä hyvin ja antaa uutena vähän ekstrapitoa. Näin ainakin -618 ja -765 SRE asetelmilla.
Paksummalla levyllä (kuin tarkoitettu) tai muuten lisää puristamalla kytkimen puristusvoima pienenee.
Käppyröitä muutamista 240mm kytkimistä (https://get.google.com/albumarchive/106058819169295752360/album/AF1QipMpzA08ku9lFPZV09JImCvkcpxrvzIrScigjwZ5/AF1QipP2IQArPsERRJDu5clJFcHYuhCJkpuAmTtYyDzl)
-
Käppyröitä muutamista 240mm kytkimistä (https://get.google.com/albumarchive/106058819169295752360/album/AF1QipMpzA08ku9lFPZV09JImCvkcpxrvzIrScigjwZ5/AF1QipP2IQArPsERRJDu5clJFcHYuhCJkpuAmTtYyDzl)
Mitä nuo X- ja Y-akselin arvot ovat?
-
X = painelevyn etäisyys asetelman kiinnityspinnasta ( millimetriä )
Y = "voimayksiköitä" (ei skaalattu mihinkään)
-
Paksummalla levyllä (kuin tarkoitettu) tai muuten lisää puristamalla kytkimen puristusvoima pienenee.
Käppyröitä muutamista 240mm kytkimistä (https://get.google.com/albumarchive/106058819169295752360/album/AF1QipMpzA08ku9lFPZV09JImCvkcpxrvzIrScigjwZ5/AF1QipP2IQArPsERRJDu5clJFcHYuhCJkpuAmTtYyDzl)
Aikanaan omissa mittauksissa pysyi vähintään samana. Tuolla parin kymmenyksen erolla.
-
Käytännössä kaikki mittaamani kytkimet (mistä mitta tiedossa) on olleet oikeassa "korossa", siis jonkun matkaa maksimipuristuksen yli. Varsinkin SRE:t.
Nyt pitää kysyä, kuinka mitattu?
(https://lh3.googleusercontent.com/gwWP4YHVCCWtH_sY5npVezqNwBtb5QzD34nRvpXcxvsB5NXXfU4VUzzi7ud_9K472lCcCbWI16z05A=w1920-h1200-no)
-
Silloin taidettiin käyttää hydraulista yksipilari autonosturia, jonka linjaan laitettiin painemittari sopivalla asteikolla. Vastapuolena katossa ollut I-palkki. En muista oliko mittaus digitönärillä vai heittokellolla.
Mutta nuo parin kymmenyksen erot asennussyvyydessä voinee kyllä osin mennä normaalin vaihtelunkin piikkiin. Jos ajatellaan sitä mikä asetelman parhaaksi toiminta-alueeksi on ajateltu. Annetaanhan esim. Volvon takavetojen ja vanhempien etuvetojen levyille ohjepaksuudeksi 7,5mm plusmiinus 0,3mm.
-
Vielä OT:tä.
Vaihtelua on varmastikin "kymppejä", mutta kuitenkin ollaan purisusvoimamaksimin yli. Eli lisää puristamalla voima pienenee.
Vähän huono mallikäyrä (AP hiilikuitu) peltikytkinkeskusteluun, mutta oli ensimmäinen valmiiksi selitetty mikä muistu mieleen. Omia käppyröitä ei viitsi käyttää, kun ei niitä yleensä uskota ::) .
Oikealla napilla "View Image" näyttää isompana.
(https://lh3.googleusercontent.com/LytttwvezLja3CD-C9LMFaZraeM988gQR2opIYzijNQhYs72BJRkL8ChuZ22fXCItPYzk7KtRgQOMw=w1920-h1200-no)