Volvo Racing Club Finland - Koko Suomen Volvofoorumi
Tekniikka, Viritys, Veteraanit ja Projektit => Viritys => Mekaaninen moottorin viritys => Aiheen aloitti: v4 - 21.08.2011, 14:48:58
-
Minkälaisia tehoja olette ottaneet v70 83mm männillä?
-
Männät eivät itsessään ole ongelma, vaan moottorin poraus, eli 83mm porauksella olevassa lohkossa on 1mm ohuemmat sylinterinseinämät kun 81mm porauksella olevassa. Ja kovilla tehoilla sylinterinseinämät saattavat haljeta.
Männät siis itsessään kestävät varmasti vaikka 6-700hv JOS sylinterinseinämät kestäisivät.
400-450hv on kuulemma otettu ja 600hv myös 83mm porauksella... tosin itse en lähtisi yli 500hv leikkiin, tulee varmasti romua ennemmin tai myöhemmin. 81mm on sitten otettu jo 1000hv+, tosin näistä iso osa D5 lohkolla.
-
Tiedätkö sjs onko t6 ja B5244t3 moottoreissa samat männät?Ainakin poraus ja tappi samat.
-
83mm porauksella ei ole mitään ongelmia kun shimmaa lohkon.
-
83mm porauksella ei ole mitään ongelmia kun shimmaa lohkon.
Tais tulla shimmaukselle taas uusi merkitys. Voitko valaista hieman lisää?
-
Jos tarkoitat niitä rakotulkkeja sylinterin väliin niin aika turhaa on kuulemma..
Ja saahan näistä jotain tehoakin kait, kun täällä numero 11 on vahvistamattomalla lohkolla ja vakiomännillä..
http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=490.0
-
83mm porauksella ei ole mitään ongelmia kun shimmaa lohkon.
:o
hm... nooh en lähtis poraamaan mitään 81mm lohkoa noin isoksi enkä shimmamaan ylipäätänsä.
Tai ainakin moottoria joka on tarkoitus saada kestäväksi. Kun shimmaus poistaa yhden "jäähdytyskanavan".
raceauto on sitten eri asia.
jos etsit hyviä 83mm mäntiä niin s60R männät on vakiona 83mm!
Ja ne kestää hienosti tehoa... (huhut jopa kehuu niitä takomänniksi, mutta en ole saannut varmistusta)
Ja s60R lohko on vakiona tuo 83mm ja siinä on riittävät paksut cylinterintseinät että sietäisi vähän tehoa.
Ja offtopicin puoleen.
hyvät 81.4mm (ylikoko männät) on t-5 vuodesta 2005->.
niillä TMR otti 700hv.
ja ne on käytännössä kopiot S60R männistä.
-
Hannes streetpowerista sanoi että rakotulkeilla shimmatulla +700hv autolla kaverinsa ajellut kauppa/työmatkoja vuosia,ja antaa kyllä happee koneelle säälimättä sillon tällön.Toki shimmauksen jälkeen porattu eli on kai 83.40mm,Olisin laittanut R männät mutta kun minulla on H kanget 21mm tapilla ja r,ässä on 23mm tappi,mutta päädyin t6 orkkis määntiin.Kyllä ne minun tehot kestää,Löysin t6 männät todella halvalla siksi ne.
-
Selittäiskö joku nyt mulle tuon shimmauksen? Ymmärrän merkityksen mutta lähinnä muissa yhteyksissä kuin sylintereissä. (laakerit, asetelmat...)
Tungetaan jotain liuskamittoja sylinterien tilkkeeksi??? :))
-
Sylinteriputkien väliin shimmilevytt tukemaan toisiaan,laakeri shimmataan sadasosa millilleen oikeeseen kohtaan,perässä rattaiden kosketuskulmat kodalleen jne.Eli yleensä tarkoitus on saada väljyys oikeaksi.
-
Sylinteriputkien väliin shimmilevytt tukemaan toisiaan,laakeri shimmataan sadasosa millilleen oikeeseen kohtaan
Eli haetaanko kiertokangen alapään siainti kampuralla kohdilleen simmaamalla sylinteri putket suoraan kampuran kanssa?
-
Siinä kohtaa tarkotus tukea ohuita sylinteriputkia.Tuppaavat halkeemaan yläpäästä.
-
Siinä kohtaa tarkotus tukea ohuita sylinteriputkia.Tuppaavat halkeemaan yläpäästä.
Tässä kuva tuosta tinakoneen rakenteesta.
(http://i307.photobucket.com/albums/nn312/JuHaU/Tinakone/B4164S/P9020011.jpg)
Lopetetaan viisastelu ja jatketaan aiheesta.
-
Kertokaa nyt joku mitä tuo hyödyttää 1 ja 5 sylintedeiren ulkoreunoja? Miksi ne ei hajoaisi enää tuon rakotulkkipatentin jälkeen?
-
Jos tuolla raolla ei ole mitään merkitystä, miksi siinä sellainen on? Mitenkäs lämpölaajeneminen, kun tuo rako tukitaan?
Puristaako sylinteriä soikeaksi yläpäästä? Paljon kysymyksiä...
-
Sen verran voisin tätä soppaa hämmentää...
Tinakoneen 83mm männät eivät kestä mitään yli 100hp tehoja per muki. R:n männistä en osaa sanoa, koska niissäkin pullahtaa putket ennen mäntää ja näissäkin tämä tapahtuu n. 90hp per putki tehoissa (kuten kaikissa muissakin 83mm tinakoneissa).
Koskaan ei ole päästy koittamaan 83mm männän kestoa, kun on lohko rivahtanut ekaks, mutta noi 81mm männät on selvästi järeämmät männänrengas alueelta. Joitain noita 83mm mäntiä on pettänyt jo ihan pikkuvireilläkin, katkee kannas renkaiden välistä.
jos etsit hyviä 83mm mäntiä niin s60R männät on vakiona 83mm!
Ja ne kestää hienosti tehoa... (huhut jopa kehuu niitä takomänniksi, mutta en ole saannut varmistusta)
Ja s60R lohko on vakiona tuo 83mm ja siinä on riittävät paksut cylinterintseinät että sietäisi vähän tehoa.
Ei muuten kestä ko. lohko yhtään mitään. Huhut on huhuja. Tai no voi siis kestää ton ym. 90 hp per putki. Männistä ei faktaa, mutta kestävän näköiset ovat kylläkin.
Jollakin oli vissiin joku kaverin kaveri kaverin kaveri jolla +700hp 83.40mm VAKIOPUTKISESSA volvon tinakoneessa joka saa kunnolla kaasuakin...
Pyytäkääpäs sitä tulemaan ensi kesänä johonkin standing mile/ huippunopeustapahtumaan, TARJOAN näillä puheilla täyden ravintolaillan paikanpäällä+ maksan osallistumiskustannukset jos vetää edes yhden täyden mailin kaasu pohjassa konetta rikkomatta YM. TEHOILLA...
Itse pidän silloin konetta kestävänä jos esim. vetää tuommoisen mailin vedon, varttimaili on mielestäni vielä liian lyhyt, jotta voisi sanoa konetta todella kestäväksi. Toki jos kestää vetää useita kymmeniä vartteja niin sit eri tilanne mullakin suhtautumisessa koneen kestoon.
En ole tätä sitten tarkoittanut kenellekkään suunsoittamiseksi, eikä tarkoitus ole loukata ketään, mutta on taas niin paljon olettamuksia/ bs. ilmassa
Käypi vaan pian turhaan kalliiksi jos näitä satuja lukee.
Usein olen törmännyt näihin kestämisjuttuihin, mutta kertaakaan ei vaan ole näkynyt sitä auton omistajaa/ tai mitään muutakaan faktaa tehoista... kyseessä nyt siis nämä 83mm:n porauksella olevat tinakoneet joko rakotulkeilla tai ilman.
Anteeksi vaan kaikille jos loukkasin, se ei ole tarkoitus.
Olikos sulla V4 mikä teholuokka hakusessa? Toi Juhan postaama kuva lienee siis 81mm porauksella olevasta ja siitä voinee päätellä sylinteriputkien kestävyydestä jotakin kun ohennetaan varsinaista sylinteriputkea 1mm
-
Sen verran voisin tätä soppaa hämmentää...
Tinakoneen 83mm männät eivät kestä mitään yli 100hp tehoja per muki. R:n männistä en osaa sanoa, koska niissäkin pullahtaa putket ennen mäntää ja näissäkin tämä tapahtuu n. 90hp per putki tehoissa (kuten kaikissa muissakin 83mm tinakoneissa).
Koskaan ei ole päästy koittamaan 83mm männän kestoa, kun on lohko rivahtanut ekaks, mutta noi 81mm männät on selvästi järeämmät männänrengas alueelta. Joitain noita 83mm mäntiä on pettänyt jo ihan pikkuvireilläkin, katkee kannas renkaiden välistä.
Ei muuten kestä ko. lohko yhtään mitään. Huhut on huhuja. Tai no voi siis kestää ton ym. 90 hp per putki. Männistä ei faktaa, mutta kestävän näköiset ovat kylläkin.
Jollakin oli vissiin joku kaverin kaveri kaverin kaveri jolla +700hp 83.40mm VAKIOPUTKISESSA volvon tinakoneessa joka saa kunnolla kaasuakin...
Pyytäkääpäs sitä tulemaan ensi kesänä johonkin standing mile/ huippunopeustapahtumaan, TARJOAN näillä puheilla täyden ravintolaillan paikanpäällä+ maksan osallistumiskustannukset jos vetää edes yhden täyden mailin kaasu pohjassa konetta rikkomatta YM. TEHOILLA...
Itse pidän silloin konetta kestävänä jos esim. vetää tuommoisen mailin vedon, varttimaili on mielestäni vielä liian lyhyt, jotta voisi sanoa konetta todella kestäväksi. Toki jos kestää vetää useita kymmeniä vartteja niin sit eri tilanne mullakin suhtautumisessa koneen kestoon.
En ole tätä sitten tarkoittanut kenellekkään suunsoittamiseksi, eikä tarkoitus ole loukata ketään, mutta on taas niin paljon olettamuksia/ bs. ilmassa
Käypi vaan pian turhaan kalliiksi jos näitä satuja lukee.
Usein olen törmännyt näihin kestämisjuttuihin, mutta kertaakaan ei vaan ole näkynyt sitä auton omistajaa/ tai mitään muutakaan faktaa tehoista... kyseessä nyt siis nämä 83mm:n porauksella olevat tinakoneet joko rakotulkeilla tai ilman.
Anteeksi vaan kaikille jos loukkasin, se ei ole tarkoitus.
Olikos sulla V4 mikä teholuokka hakusessa? Toi Juhan postaama kuva lienee siis 81mm porauksella olevasta ja siitä voinee päätellä sylinteriputkien kestävyydestä jotakin kun ohennetaan varsinaista sylinteriputkea 1mm
S60R 83 lohko jä s60R männät.
http://www.gatbilar.org/car.php?car=2861
teho on 550 paikkeilla 98:lla
Herra "vaktkonstapeln" itse on hieman "vatipää" ajotyyliltään ja myös käyttää konetta radalla ja motarilla melko "vapaasti".
Ainoa 83mm lohko jonka tiedän kestävän on juuri toi s60R!
83mm vaaparin lohkoss on ohuemmat putket.
tuon koneen on rakentanu sellainen Kuin Leif Hermansson.
tässä jotain muita koneita mitä se on rakentanu.
http://www.garaget.org/?car=58795
http://www.garaget.org/?car=127030
http://www.garaget.org/?car=127032
http://www.garaget.org/?car=58792
Ja Leif työskentelee Volvon moottorikehitysosastolla...
tässä vielä muutama :D
http://www.garaget.org/?car=41052
http://www.garaget.org/?car=217426
Jotkut ruotsin puolella väittää että 81mm lohko porattuna 83 kestäisi jos siihen laittaa tuollaisen "parvekkeen" ylähokooon vahvistukseksi mutta sitä minä en jaksa uskoa ihan heti. :D
Tuo s60R lohko on sen verran "eksoottinen" ja ei ole sen takia kovin monta mottoria rakennettu sen ympärille. Se on toki se "poikkeus joka vahvistaisi säännön"
Se mun mielestä selittää miksi 83mm lohkon (syystäkin) on saannut huonon maineen.
Selittäiskö joku nyt mulle tuon shimmauksen? Ymmärrän merkityksen mutta lähinnä muissa yhteyksissä kuin sylintereissä. (laakerit, asetelmat...)
Tungetaan jotain liuskamittoja sylinterien tilkkeeksi??? :))
Muuthaan jo selitti shimmauksen.
Sen verran voin siitä kommentoida että Autotech ruotsin puolella shimmasi aikoinaan lohkonsa.
Mutta ovat viime vuosina jättänyt shimmauksen pois.
lohkossa on sahattu sinne nuo jäähdytyskanavat tehtaalla jostain syystä.
Ja kuten joku muu totesi. 1 ja 5 pytty jää ilman shimmausta ulkopuolella.
Eli shimaus vahvistaa lohkon: kyllä.
Mutta atech: ei enää katsonut sen tarpeelliseksi kun vertaa hyödyt/haitat.
Jos lohkoa haluu vahvistaa niin suosittelisin stiftaaminen ja sitten (pakollinen) poraus.
-
niin, leffen tekemissä koneissa on yhdistävänä tekijänä että perusasiat on kunnossa eikä tehoa tehä pelkästään hevosenpäänkokoisella holsetilla ja 4 bar ahtopaineella... velipojan tallista löytyy kans yksi leffen tekemä kone.
-
Mitens toi "Dartonointi", kuinkas vahva lohko saadaan tämän homman jäljiltä:
http://www.cdpautomachine.com/ecatalog/darton_volvo.html
-
teho on 550 paikkeilla 98:lla
Herra "vaktkonstapeln" itse on hieman "vatipää" ajotyyliltään ja myös käyttää konetta radalla ja motarilla melko "vapaasti".
Ainoa 83mm lohko jonka tiedän kestävän on juuri toi s60R!
Tää kuuluu mun mielestä samaan sarjaan kuin se, että kaikissa pystylamppudatsuneissa on aina tehoa +400hp ja skylleissä 1000hp.
Onko tuosta jotain faktaakin tehon todistamiseksi, esim. varttimaili tai vastaava? En usko edelleenkään, että ne ruotsissa kestää yhtään sen enempää kuin täälläkään. Tai sitten niitä ei vaan ajeta kunnon kuormilla missään, joku pikku neppailu ei kerro kestosta yhtään mitään.
Kai niitä sit putkitutetaan ihan vaan silkasta rahan menon ilosta 3t€ dartoneilla tai muuten vaan huvikseen rikotaan lohkot täällä suomessa.
Toi lefa on kyl pro jätkä, lukenut sen proggiksia useamman. Toki sen mörkömoottorissa taitaa olla ruotsinheposia vähän mukana...
Toi Marco MTE:ltä on kyllä luultavasti maailman paras volvon säätäjä, mutta sen tuo ilmoitettu +500...550hp viristage ei ainakaan vartilla realisoidu ku muistaakseni n. 190km/h loppunopeutena. Tuosta voi sitten jo lopun oikeasta tehosta päätellä. Marco kävi jenkeissä aikanaan tekemässä todella moneen ton virikitin ja jenkeissä ei ainakaan vartilla nopeuksia saatu sinne mihin ne kuuluisi kulkea jos lyönti on toi mainostettu. Edelleenkin mun mielestä puhutaan juuri tuommoisen 430-450hp tehoisista R:stä, jolloin teho per putki jää juuri tuohon n. 90hp:n luokkaan ja sillä kestänee tovin ku on vesiruutsiskin.
Mulla oma romu kesti aikanaan tolla 83mm porauksella n. vuoden päivät tolla 90hp per putki.
niin, leffen tekemissä koneissa on yhdistävänä tekijänä että perusasiat on kunnossa eikä tehoa tehä pelkästään hevosenpäänkokoisella holsetilla ja 4 bar ahtopaineella... velipojan tallista löytyy kans yksi leffen tekemä kone.
Kaikissa koneissa joissa on voimaa niin on aina perusasiat kunnossa tai sitten on moottori rikki. Ja sitä oikeata voimaa ei saa kuin tarpeeksi isolla ahtimella, näin se on myös leffelläkin asiat (unohdetaan nyt sit F1 kortit pois tästä keskustelusta).
dartoni lupaa kestoksi 1000hp per putki, ens suveks yhdessä pikkuvolvossa on juurikin nuo dartonit ja jotain woimanpaskaakin luultavasti pukkaa.
-
Mulla oma romu kesti aikanaan tolla 83mm porauksella n. vuoden päivät tolla 90hp per putki.
Mikä lohko sulla olikäytössä.
Mitens toi "Dartonointi", kuinkas vahva lohko saadaan tämän homman jäljiltä:
http://www.cdpautomachine.com/ecatalog/darton_volvo.html
En osaa sanoa mutta nopea silmäys .. ja nuo seinät on mun mielestä vähintäin 2x paksumpia kuin perus 81mm.
Eli ellei noi putket asetu väärin ja laajene lämmön mukana jotekin ihmeellisesti niin tuon pitäis mun mielestä "kestää isältä pojalle"...
Viestiketjun luojalle ja moderaattoreille...
Sori että innostuttiin vähän täällä offtopicin puolella ;)
-
Zulu, keskutelu on ollut asiallista ja valottavaa, joten jatkakaa.
-
Mikä lohko sulla olikäytössä.
B4204T5
Viestiketjun luojalle ja moderaattoreille...
Sori että innostuttiin vähän täällä offtopicin puolella
Komppaan tätä.
Itse asiaan siis,
en noilla 83mm T6:n männillä itse ainakaan lähtis hakemaan yli 70hp per mäntä tehoa.
-
Päivitin otsikon vähän laveammaksi.
Jatkakaa....
-
Muuthaan jo selitti shimmauksen.
Sen verran voin siitä kommentoida että Autotech ruotsin puolella shimmasi aikoinaan lohkonsa.
Mutta ovat viime vuosina jättänyt shimmauksen pois.
lohkossa on sahattu sinne nuo jäähdytyskanavat tehtaalla jostain syystä.
Niissä putkien välisissä urissa on myös mallikohtaisia eroja, B4204:sessa on eri kokoiset urat kuin D5:sessa.
Miten tollanen B4204 (83 mm) sitten hajoaa?
-
Noista dartoneista viellä sen verran, että googlella löyty tällänen kuitti
http://imageshack.us/photo/my-images/125/001th1.jpg/
Ei mikään ihan mahdoton hinta ole, jos ei nyt ihan kauheesti ole noussut tässä vuosien aikana..
-
Noista dartoneista viellä sen verran, että googlella löyty tällänen kuitti
http://imageshack.us/photo/my-images/125/001th1.jpg/
Ei mikään ihan mahdoton hinta ole, jos ei nyt ihan kauheesti ole noussut tässä vuosien aikana..
Riippuu kait mihin vertaa. Muutama tonni pelkän lohkon dartonointiin vai koko tekniikan vaihto johonkin kenties kestävämpään heti kerrasta.. Eli jos ei ole pakko olla se volvon tinavitonen niin vaihtaisin heti vaikka 2jz tjms tekniikkaan ennenkuin alkaisin maksamaan volvon lohkon darttonoinnista. Ja perus katuvirityksessä tuollaisia ei kannata edes ajatella.. Tai rahamiehet erikseen.
-
Kyllä tässä on nyt tullu selväx että 90hv per putki tehot kestää tuo 83mm poraus,ja se piisaa itselle kyllä varsin hyvin.Itsellä hajos mäntä mutta syy oli ihan joku muu kuin liian suuret tehot.
-
jos etsit hyviä 83mm mäntiä niin s60R männät on vakiona 83mm!
Ja ne kestää hienosti tehoa... (huhut jopa kehuu niitä takomänniksi, mutta en ole saannut varmistusta)
Mulla on tuossa hiiren vieressä on yks uusi S60 R:n mäntä ja se näyttää hyvin selvästi valetulta, ei ole taottu.
Niinku The_OttoB sanoi niin putkien välisissä urissa on eroja. Putket halkeaa kai useimmiten urien kohdalta niin vois luullu että urien koolla merkitystä kestoon. N-sarjassa urien leveys muistaakseni 0,5mm ja RN 0,7mm jne. Kuvissä 83mm RN ja 81mm D5 jossa kokoero näkyy hyvin selvästi
(http://pukema.com/s80b6294s/B6294SIMG_1691.jpg)
(http://www.pukema.com/tinalohkot/d5putkienvali.jpg)
-
Hyvää vääntöä... ;D
Asiaan, eli tommoset uppoaa nelimukiseen tinakoneeseen, porauksella 84mm, noista voi höylätä 85mm, mutta jätetään vähän tapaturmavaraa. Ovat koneistamolla, ja ovat siellä viipyneetkin jo tovin. Tommonen setti laitetaan pyörimään sisälle, JE:n customit 10.2 rutulla ja R&R aluveivit (painoa tommoset 450g kipale). Ilmaa työnnetään koneeseen ahtimella, jonka kompura on tuollainen 76-78 millinen. Ahdinta ei ole lopullisesti päätetty vielä, mutta kokoluokka jotain tommoinen.
(http://i87.photobucket.com/albums/k133/Sute_2006/17062011134.jpg)
(http://i87.photobucket.com/albums/k133/Sute_2006/P9161182.jpg)
-
Ruotsalaisten puheet eivät aina pidä paikkaansa, kokemusta on. >:(
Mikkeki puhuu pelkkää asiaa. :hello:
-
Darttonit on pelkkää bisnestä. Ei lapsille! Paljos on tehoa hakusassa?
-
Ruotsalaisten puheet eivät aina pidä paikkaansa, kokemusta on. >:(
Mikkeki puhuu pelkkää asiaa. :hello:
Ruostalaisten ohjeet on sama kuin täällä kotimaassa...
Eli on oltava tarkka kenenkä ohjeita seuraa.
voisitko valaista mitkä puheet on sulle aiheuttanu huonoa kokemusta ja kuka niitä ohjeita antoi?
-Z
-
Darttonit on pelkkää bisnestä. Ei lapsille! Paljos on tehoa hakusassa?
Neljällä sylkyllä tuonne 900 - 1000 hp tienoille. Tuon saanee kohtuu "helposti" ulos, mutta pitäisi saada myös kestämään. +700 on tullut kohtuu iisisti 1,85 l kokosena ilman mullistavia ahtoja, mutta kangen laakerit mossahtanut syystä tai toisesta säännöllisesti. Nyt haetaan hommaa eri tavoin tontille.
-
Tutkitko ylittikö laakerien liukumisnopeus käyttämälläsi kaulan halkaisijalla ja jengoilla kohtuulliset rajat?
Glyco sputterit kestää pintapainetta melkoisen hyvin, jos öljykalvo vaan pysyy ehjänä, ts. ö-paine ja liukumisnopeus on järjelliset.
Jos saa kysyä, mitä tossa uudessa set upissa muutettiin ?
Pienemmät maksimikiihtyvyydet lisämäällä veivien silmäväliä, enemmän kantavuutta leveämmillä kauloissa tms. ?
-
Tutkitko ylittikö laakerien liukumisnopeus käyttämälläsi kaulan halkaisijalla ja jengoilla kohtuulliset rajat?
Glyco sputterit kestää pintapainetta melkoisen hyvin, jos öljykalvo vaan pysyy ehjänä, ts. ö-paine ja liukumisnopeus on järjelliset.
Jos saa kysyä, mitä tossa uudessa set upissa muutettiin ?
Pienemmät maksimikiihtyvyydet lisämäällä veivien silmäväliä, enemmän kantavuutta leveämmillä kauloissa tms. ?
Ongelma lienee maannut ihan öljyn puutteessa, joka on saattanut johtua inhimillistä virheistä.
Aluveivit sen takia, että ne toimivat tavallaan iskareina laakerille, kun niillä on tietty jousto-ominaisuus. Noilla on tietysti rajattu kestoikä, mutta se ei tässä ole lopulta huolena. Kankisuhde nyt sinänsä ei vaikuta laakereihin, enemmänkin rasitukseen sylinterinseinämiä kohtaan.
-
Vaikuttaa se kankisuhde mäntään kohdistuvaan maksimikiihtyvyyteen ja sitä kautta veivin maksimijännitykseen ja näin ollen laakereille tulevaan pintapaineeseen.
Mutta yllättävän vähän, luokkaa kankisuhteen muuttuessa 1,6 => 1,484 erot on alle 2,5% kiihtyvyyksissä ja voimissa.
Toisaalta, mikä yllätti ainankin minut, saman muutoksen aiheuttama ero sylinterinseinään kohti kohdistuvassa voimassakin oli luokkaa 3%.
Tuolla: http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm (http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm)
On sivun alalaidassa näpsä vertailu kankisuhteen vaikutuksista mäntien pääsuureisiin.
Prosentteina olevat vertailuluvut ovat laskettu kankisuhteeseen 2.0 nähden.
Kohta taitaa olla lentokenttäajoissakin meno kuin top fuelissa kun on kevytmiiniveivit ja kaikki.
Onhan sen veivin keveys tietysti haluttavaa jos siksi että ~puolet siitä on kumminkin edestakaisin liikkuvia massoja.
Onko noilla jätettävä paljonkin isompi paljerako jouston takia ?
-
Pätevä linkki teuwo
Kohta taitaa olla lentokenttäajoissakin meno kuin top fuelissa kun on kevytmiiniveivit ja kaikki.
No jaa,
perus perheautoiluahan tää on. Perhewagonit on kivoja katuautoja :idiot2:
-
Vaikuttaa se kankisuhde mäntään kohdistuvaan maksimikiihtyvyyteen ja sitä kautta veivin maksimijännitykseen ja näin ollen laakereille tulevaan pintapaineeseen.
Mutta yllättävän vähän, luokkaa kankisuhteen muuttuessa 1,6 => 1,484 erot on alle 2,5% kiihtyvyyksissä ja voimissa.
Toisaalta, mikä yllätti ainankin minut, saman muutoksen aiheuttama ero sylinterinseinään kohti kohdistuvassa voimassakin oli luokkaa 3%.
Tuolla: http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm (http://www.epi-eng.com/piston_engine_technology/piston_motion_basics.htm)
On sivun alalaidassa näpsä vertailu kankisuhteen vaikutuksista mäntien pääsuureisiin.
Prosentteina olevat vertailuluvut ovat laskettu kankisuhteeseen 2.0 nähden.
Kohta taitaa olla lentokenttäajoissakin meno kuin top fuelissa kun on kevytmiiniveivit ja kaikki.
Onhan sen veivin keveys tietysti haluttavaa jos siksi että ~puolet siitä on kumminkin edestakaisin liikkuvia massoja.
Onko noilla jätettävä paljonkin isompi paljerako jouston takia ?
Muistaakseni joustonvaraa oli jätettävä vähintään 0,06 tuumaa. Tiivisteen kanssa täyttynee hyvin.
EDIT: Vähentääkö kangen pidentyminen rasitusta laakerille?
-
EDIT: Vähentääkö kangen pidentyminen rasitusta laakerille?
Joo, vähentää.
Pidempi veivi laskee samalla kierrosluvulla suurinta mäntään kohdistuvaa kiihtyvyyttä ja sitäkautta tietysti veiviin kohdistuvaa suurinta jännitystä ja näin ollen rasitusta sen veivin ja kammen välissä olevalle laakerille.
-
Ruostalaisten ohjeet on sama kuin täällä kotimaassa...
Eli on oltava tarkka kenenkä ohjeita seuraa.
voisitko valaista mitkä puheet on sulle aiheuttanu huonoa kokemusta ja kuka niitä ohjeita antoi?
-Z
Voin tästä muutaman esimerkin antaa. Nokista on puhuttu paljon skeidaa. Esim. että Ph2 kampiakseli on kevyempi kuin ph1, mutta se ei pidä paikkaansa (huom. nelos tinakone). Samankokoiset suuttimet antavat n. 100-150 hv enemmän Ruotsissa. Toki sieltä on tullut paljon faktaa kans.
-
Tässä topicissa vissiin puhuttiin tinalohkon Dartonoinnista, tossa olisi tina nelonen tehtynä ihan kotimaassa:
(http://i87.photobucket.com/albums/k133/Sute_2006/PB251262.jpg)
(http://i87.photobucket.com/albums/k133/Sute_2006/PB251263.jpg)
-
Komiaa!!!
Tehotavoitteet on vissiin aika korkealla kun dartonit on pukattu lohkoon?
Toivottavasti tuo moottori tulee vetotavaltaan sellaiseen autoon että tehon saa välitettyä myös auton liikkeeksi.
-
Komiaa!!!
Tehotavoitteet on vissiin aika korkealla kun dartonit on pukattu lohkoon?
Toivottavasti tuo moottori tulee vetotavaltaan sellaiseen autoon että tehon saa välitettyä myös auton liikkeeksi.
Etuvetoon tulee. Kyl se pitää, kun vauhdit saa ensin kelattua miehekkääksi.... ;D
Voimaa pitäisi ottaa paljon, mutta mitä sieltä lopulta tulee, niin jää nähtäväksi. Viime versiossa ryyditettiin päälle 7 sadan, mutta kk-lakrut sano vaan sopparin irti erinäisistä syistä.
-
Tottakai tulee etuvetoseen. ;) Sliksit on keksitty...
:nälkä:
-
T5 -00 kovapalakantisen koneen 81 mm mäntä halkaistuna.
Laen paksuus keskellä ohkaisimmasta kohtaa 7 mm.
(https://lh3.googleusercontent.com/fxoyW6zjOTxRO1G7EtejLFhI5kubknEpRdgE3jmhs309=s953-no)
Tältä se näyttää, kun kiertokangen laakeri häviää kokonaan.
(https://lh3.googleusercontent.com/43Ce55W0YPTvNLQomfcTIJ1_cmjSdX85tqyK24YXdZvm=w1271-h953-no)
Ensi viikolla tulee kuvaa halkaistusta 83 mm männästä. Todennäköisesti voidaan todeta, että kesto ei jää kiinni männästä.
-
T5 -00 kovapalakantisen koneen 81 mm mäntä halkaistuna.
Laen paksuus keskellä ohkaisimmasta kohtaa 7 mm.
Ensi viikolla tulee kuvaa halkaistusta 83 mm männästä. Todennäköisesti voidaan todeta, että kesto ei jää kiinni männästä.
Napurimaan viisauksia menee about näin. (mustista joten on pieni riski että jotain muistettu väärin).
81mm turbomäntä (vitoskoneesta) 94-04
kestää tuon 500hv. (sinnepäin nyrkkisääntö)
Se mikä sen jälkeen hyytyy on männänrenkaat, ei mäntä... Männänrenkaat taipuvat...
81mm mäntä t-5 05-> (joka on s60R männän "kopio").
on erillaiset männärenkaat jotka kestää paremmin.
Näissä myös 143mm kiertokanget joten mäntä on matalempi ja pitäisi olla myös vähän parempi.
TMR laittaa näitä uudempia koneisiin ja on saannut koneeet kestämään näillä jopa 700hv tehoilla.''
Eli kysymykseni olis nyt...
onko kuvia vanhoista uusista männärenkaista? jotta saisi niitten paksduudesta tietoa ja faktaa.
-
Jos öljykalvo pysyy laakerin ja kampiakselin välissä en usko että ihan nopeasti kestävyys laakerilla itsellään on ongelma, olkoot se veivisuhde vaikka tuo vakio 1.55 jos oikein muistan.
Pääsääntöisesti aina kun tulee laakeri vaurio on vika ollut, joko kupliintuneessa öljyssä tai koko öljyn puuttumisessa.
Jos käytössä on kuivasumppu kunnon öljysäiliöllä se poistaa nämä ongelmat, jos hihna ja letkuliitokset pysyy kiinni.
Itse en keskity laakerimateriaaliin enkä veivisunteeseen vaan kunnon öljypohjaan. Ikinä yhdestäkäkään mun moottorista ei ole mennyt laakereita....
Aina voi käyttää lisäturvana öljy akkua, joka löytyy minun tuosta enemmän viritetystä moottorista.