Kuinka pitkään pääsee norminopeuksin kaasutankilla? Onko autoissa muuta ongelmaa ollut kuin pitkä ensimmäinen käynnistys pitkän ajotauon jälkeen? Mitä on huomattava tarkastaa autosta bi-fuelin osalta?
Pitkä käynnistys on vika, ei ominaisuus (kaasunjakaja vuotaa imusarjan täyteen kaasua). Tämä jakaja lienee suht yleinen vikapaikka ja kallis uusittava. Omassa vm 2016 autossani sitä oli kait ex omistajan toimesta rassattu ja saatu sitten uusi vika aikaan = vuoto kaasulinjan liitoksessa jakajaan. Suomalaisesta liikkeestä ruåtsintuonti, joten liikkeen piikkiin meni, mutta aikaa tässä paloi - kaasuautojen rassaajat ovat harvassa ja merkkiliike kieltäytyy kunniasta, koska näitä ei ole Suomessa myyty.
Loppusyksystä kuvittelin törmänneeni siihen toiseen vikaan eli kaasupullojen magneettiventtiilien uupumiseen, koska vajaisiin säiliöihin sai tuutattua Tuupakan asemalla vain max. 1 kg kaasua. Ao. asema jakelee myös nesteytettyä kaasua ja sieltä on aina saanut tankkeihin kaasua keskimääräistä kovemmalla paineella - tankkausmäärä tyhjiin säiliöihin 14 kg luokkaa, kun muualla 13 kg molemmin puolin. Vaan kyllä se ongelma oli vain tässä yhdessä asemassa ja siinä, että koitin tankata autoa, missä oli vielä 1/3....1/5 osa kaasusta jäljellä. Muilla asemilla sujuu tankkaus, vaikkei kaasua olekaan ajettu ihan loppuun.
Pitkiä siivuja maantieajoa = pelkällä bensalla ajellen parhaimmillaan 6 litran pintaan. Huonompaa keliä, satunnaista moottorietiepätkää yms. niin 6,5...liki 7 realistisempi. Pätkäajoa kaupungissa, ruuhkaa, niin sitten saa em. lukemat kertoa kahdella.
Teoriassa 1 kg kaasua vastaa 1,5 l bensaa ja tämä tuntuu pitävän kutinsa. Maantieajossa kaasua kuluu noin 4 kg/100 km ja satsilla pääsee tyypillisesti 320 km (ennätys liki 400). Moottoritiellä ja kaupugissa kulutus pikemminkin 5 kg ja kaupunki/pätkäajossa kasvaa myös bensankulutus. Vaikea sanoa näistä kovin tarkkaan, koska ajotietokone ei polttoaineita osaa erotella.
Itse olen varsin hyvin onnistunut välttelemään kaupunkiajoa, joten bensaa on kulunut keskimäärin 2 ja kaasua 3,3 kg/100 km. Matala kaasun keskikulutus johtuu näistä
- osa kilometreistä (mm. 2 tmk putkeen viime kesänä lapissa & pohjois-Norjassa) on kaasun loputtua ajettu pelkällä bensalla
- kylmäkäynnistyksen jälkeen ajellaan "kalleimmat kilometrit" bensalla (kylmäkulutus tyyliin 20 l/100 km)
Auto toimii ihan kuten normi auto. No, pieni nykäys voi tulla, jos vaihto kaasulle tapahtuu just, kun olen kiihdyttämässä rampilla valtatien liikennevirtaan. Samoin tyhmäkäynnillä auto voi äskäistä vaihdossa. Suurimmat käytännön ongelmat:
- takakontissa ei ahdista tilan puute, vaan mataluus - nyt olisi tarvetta roudata pieni jääkaappi kesämökille, mutta takakonttiin ei mahdu 55 cm leveä kaappi kyljelleen

- bensan tankkaus on melkoista liruttelua, jos tuuttaan täydellä vauhdilla, niin syöttö katkeaa parin litran välein... 60 l tankkaukseen siis palaa aikaa reilusti.. onneksi ei tule kovin usein eteen, jos kaasutankkia ei päästä tyhjäksi - viimeksi piti tämän kanssa temppuilla joulukuun puolivälissä

VAG päätti lopettaa kaasuautojen tekemisen ja siirtyy sähköön.
Ei kai ne vielä kokonaan ole lopettaneet - uusiahan jopa mainostetaan yhä? Opel ja Fiat sen sijaan lie jo lyöneet hanskat tiskiin. Älytön veto, koska biokaasulla saa CO2 päästöjä tiputettua roimasti ja nyt heti eikä vasta sitten, kun keksitään se parempi akku tai ainakin saadaan valmistuskustannukset puolitettua...
Raskaalla liikenteellä tosiaan nesteytetty kaasu kokeilussa, mutta tankkausasemia pari hassua. Toisaalta pari viikkoa sitten tuli törmättyä Niemen (muuttofirma) kuorma-autoon ihan perus kaasuasemella. Ilmeisesti hankkivat uuden kalustonsa kaasukäyttöisenä - tosin autot lie dieselmoottorilla eikä ne silloin voi missään tilanteessa pelkän biokaasun voimin liikkua. Suomessa ja vähän myöhään herätty tähän ja hyvätkin ideat saa aina tapettua verottamalla ne kuoliaaksi. Toisaalta lehdissä on viime aikoina näkynyt muutamia artikkeleita kaasun eduista, joten tällä hetkellä ei vielä näytä pahalta. Uusia tankkauasemiakin avataan useampi vuodessa.