XC90 ilmajousien lähes ilmainen tee-se-itse korjaus

Viime talven pakkasilla 2018 XC90 T8 ilmajouset alkoivat temppuilla. Ensin vikailmoitus ruudulla ja muutamaa päivää myöhemmin pussit tyhjät ja auto alhaalla.

Sinisen tiskin diagnoosi oli kompura vaihtoon ja nelipiiriventtiili vaihtoon. Kompuran hinta about 1300e ja venttiiliä en edes muista, mutta netin tarvikeosahintojen perusteella ei ainakaan alle 500e, siihen sitten vielä työt päälle.

Ei oikein lämmittänyt ajatus käden laittamisesta niin syvälle taskuun, joten selvitin voisiko asian hoitaa halvemmalla itse, ja kyllähän sen voi. Koko rempalle tuli itse tehtynä hintaa 2,60e!!!

Selvitystyö alkoi tutustumalla ilmajousikaupan sivustoon (https://www.ilmajousikauppa.com/news/24/volvo-xc60--xc90-kompressorin-asennus). Sieltä löytyi hyvää infoa ja myöskin osat halvemmalla kuin marmorilta. Lisäksi sieltä löytyy ilmankuivain erillisenä, kun marmorilta saa vain koko kompressoria (31360720, 32315091). Niitä tarvikeosiakaan ei kyllä nyt tarvittu ollenkaan, vaan selvittiin parilla O-renkaalla.

Mistä koko hommassa sitten lopulta on kysymys?

XC90 (sama koskee varmaan myös XC60 ja V90) ilmajousisysteemi on osittain suljettu. Takakontin lattian alla on kaksi alumiinista about 4 litran painesäiliötä. Kun autoa lasketaan alas, niin nelipiiriventtiili avataan ja kompura pumppaa ilman neljän nurkan ilmajousista/pusseista näihin painesäiliöihin. Eli ilmaa ei lasketa "hukkaan" niin kuin kuorma-autoissa, jotka suhahtaa kun auto lasketaan alas, vaan kompura "pumppaa auton alas" työntämällä ilman jousista säiliöihin, joissa on jousia korkeampi paine. Tässä on kaksi etua: Ensinnäkin auton nosto on huomattavan nopea pienestä kompurasta huolimatta, koska säiliöistä ilma tulee ylipaineella jousiin (kompuran kautta) yhdessä vilauksessa. Toisekseen, kun samaa ilmaa pumpataan ees taas niin siihen ei tule ulkopuolista kosteutta, joka taas sisään päästyään on tämän ilmajousisysteemin oikeastaan ainoa murheenkryyni.

Tietyissä olosuhteissa ulkopuolistakin ilmaa kuitenkin otetaan ja sitä varten kompurassa on kuivain. Jäi remontin aikana kuvat ottamatta, mutta jos katsot vaikka tuolta ilmajousikaupan sivuilta niin se on se musta muovisylinteri siinä kompuran päällä. Siitä kohta lisää.

Kuivaimessa on sisällä silicarakeita, sitä samaa tavaraa mitä löytyy pussillinen kenkälaatikoista ym tavaroista mitä ostat kuin myös esim. matkailuvaunuihin ja veneisiin myytävistä "kosteudensyöjäpalloista". Se imee läpi virtaavasta ilmasta kosteuden, kunnes se vettyy riittävästi eikä ime enää enempää. Sitten kun tulee pakkanen niin alkaa ongelmat.

Jos silicarakeet ovat kastuneet tarpeeksi niin koko kuivain jäätyy umpeen. Toinen vaihtoehto on, että kosteutta on sulan kelin aikana ehtinyt mennä jo järjestelmässä eteenpäin nelipiiriventtiilin sisään, joka jäätyy ja lakkaa toimimasta. Kummassakin tapaukseesa seurauksena on, että painepuoli on tukossa, jolloin kompura ei saa ilmaa puskettua läpi vaan jämähtää virta päällä paikalleen. Silloin kärähtää joko sulake, rele tai koko kompura. Ensimmäisenä tämän huomaa siitä, että vasemmasta takanurkasta kuuluu kovia kolahduksia kun kompura yrittää väkisin käynnistyä. Siihen nopein ensiapu on avata takaluukku ja kaivaa sulakkeet esiin oikean takanurkan muovikaukalon alta. Sulake nro 3 (40A) on ilmajousitukselle, nappaa se irti niin ei tule vahinkoa. Siellä on myös kompuran rele yhdessä parin muun samanlaisen harmaan möykyn kanssa ja niitä ei ole merkitty mitenkään. Takimmainen taisi olla kompuralle.

Volvon venttiilistä (31360723,31429823) löytyi  pirun heikosti tietoa yhtään mistään, mutta varaosasaittien kautta kävi ilmi, että samaa venttiiliä käytetään myös Jeepissä, Dodgessa, Porschessa, Teslassa ja vaikka missä muussa. Ja vaikka Teslaa ja Muskia paljon haukutaankin, niin ainakin jotain hyvää niissä on, nimittäin netistä löytyvät viralliset huolto/korjausohjeet! Sieltä löytyi myös venttiilin kytkentäkaavio (https://service.tesla.com/docs/ModelS/ElectricalReference2012/s-lhd-sop1/2012_ModelS_LHD_Release.pdf, sivu 22), joka tuli kovasti tarpeeseen ja josta lisää tuolla alempana.



Sitten itse korjaukseen. Se käsittää muutaman asian.


1. Kompressorin irrotus ja purku
2. Kuivaimen kuivaus
3. Kompressorin kasaaminen ja asennus
4. Nelipiiriventtiilin irrotus
5. Nelipiiriventtiilin kuivaus
6. Venttiili takaisin paikalleen
7. Järjestelmän paineistus

Homma vaatii perustyökalut, tunkin ja pukit tai nosturin tai rasvamontun, paineilmakompuran, 12V virtalähteen (tai akun) ja himpun verran kokemusta autoremonteista, mutta ei ole mitään rakettitiedettä. Kuvia ei valitettavasti ole.



1. Kompressorin irrotus ja purku

Kompressori on mustassa muovikotelossa vasemman takapyörän takana. Kotelossa on muistaakseni pari kolme ruuvia etureunassa ja pelkkä kynsi takareunassa. Ilmaputkiin pääsee paljon helpommin käsiksi kun ottaa takarenkaan pois ja irrottaa sisälokarin puolivälistä taaksepäin. Ota kuva putkien värikoodeista ennen putkien irrotusta. Ennen irrotusta kannattaa laskea säiliöistä paineet ulos ja ottaa sulake irti. Oikeanpuoleisen säiliön päässä on muovitulpan alla venttiili mallia "ilmastointilaitteen täyttö". Sen keskellä on metallipinni, paina meisselillä ja ilmat tulee pihalle. Sitten voit irrottaa varovasti kompuran putket (auto ei tipahda vielä kun nelipiiriventtiili pitää ilmat jousissa) ja sähköliittimet ja ottaa kompuran asennuskehikkoineen irti.

Kun kompurapaketti on irti, pitää kompura purkaa irti kehikosta. Taas kannattaa ottaa kuvia eri kulmista vaihe vaiheelta, että kumityynyt ja jouset menee kasatessa oikeille paikoilleen.

Sitten kompuran purku. Sen päästä päähän menee neljä ohutta pitkää pulttia. Kun ne ottaa auki, saa päät vedettyä irti, jolloin kouraan jää moottori, kuivain, toisen pään kompressorilohko ja toisen pään venttiiliasetelma. Moottorin ja kummankin pään välissä on 67mm o-renkaat ja ne olivat liian kovan vastapaineen takia pullahtaneet pihalle ja venyneet piloille. Näihin meni se 2,60e.


2. Kuivaimen kuivaus

Kuivaimen toinen pää on kiinteä ja toisessa päässä on reikäinen muovikansi, jonka saa piikillä kaivamalla irti. Sen alla on huopatulppa ja sen alla silicarakeet irrallaan. Laita rakeet posliinikupissa uuniin sataan asteeseen noin tunniksi (tai vaihda uusiin rakeisiin kenkälaatikosta tms) jolloin ne kuivaa (punnitsin ja ne keveni noin 10g) ja kaada takaisin kuivaimeen. Laita huopatulppa ja kansi takaisin.


3. Kompressorin kasaus ja asennus

Vaihda o-renkaita jos tarvitsee ja kasaa kompura päinvastaisessa järjestyksessä. Voi olla hyvä putsata sylinteri ja mäntä ennen kasausta. Laita kompura takaisin asennuskehikkoonsa ja koko paketti takaisin paikalleen autoon. Jätä letkut ja piuhat vielä irti.



4. Nelipiiriventtiilin irrotus

Huom! Tässä vaiheessa auto tippuu alas kun ilmajouset tyhjenee! Tue se pukeille tai nosturille manuaalista löytyvistä nostopisteistä tai tee homma rasvamontulla. Älä jää auton alle puristuksiin!!!

Nelipiiriventtiili on auton pohjassa keskellä autoa hieman taka-akselin etupuolella. Sen edessä on tukirauta, joka pitää ottaa pois tieltä. Oli vähän hankala enkä irrottanut kokonaan vaan löysäsin ja käänsin sivuun. Venttiili on helppo tunnistaa siihen menevistä ohuista mustista muoviputkista.

Ota valokuva putkien värikoodeista ennen kuin irrotat putket. Ensin sähköliitin irti (lukituskynsi auki ja nitkutat ulos) ja sitten putkien mutterit hitaasti yksi kerrallaan. Suhina kuuluu kun ilma karkaa ja samalla auto tulee alas nurkka kerrallaan. Kun kaikki letkut on irti niin irrota venttiili kiinnitysrautoineen ja irrota venttiili kiinnitysraudasta.


5. Nelipiiriventtiilin kuivaus

Tämä olikin oma temppunsa. Venttiiliin on turha koittaa puhaltaa ilmaa, koska joka reikä on kiinni kunnes se sähköisesti avataan. Tässä kohtaa kuvaan astui tuo Teslan manuaali.

Kun katsot venttiilin sähköliittimeen, siinä on 10 pinniä, jotka on onneksi numeroitu. Teslan manuaalin ja kokeilun perusteella ne ovat:

1   oikea etu miinus
2   ulos laskettava ilma miinus
3   vasen taka miinus
4   oikea taka miinus
5   +12V
6   tyhjä
7   paine miinus/GND (kompura)
8   etu vasen miinus
9   paineanturi "sig" (signaali?)
10 paineanturi "sup" (varmaan käyttöjännite)


Venttiilin ilmaliitännät ja pinnit näyttää tältä:

_______________________
|                     |
|  OUT       COMP     |
|                     |
|                     |
|  FR         RR      |
|                     |
|                     |
|  RL         FL      |
|_____________________|
|                     |
|    1  3  5  7  9    |
|    2  4  6  8  10   |
|_____________________|


Saadaksesi "reiän auki" tarvitsee siis antaa plussaa vitospinniin ja miinusta halutun reiän pinnille.

Pinnit on lähekkäin toisiaan, joten sinne on paha mennä tökkimään piuhoilla, ettei tule oikosia. Tämän ratkaisin seuraavasti:

Kuoritaan 20 cm pätkä 1,5mm2 ML:ää (siis se yksijohtiminen jäykähkö kuparilanka mitä käytetään kodin sähköasennuksissa). Heitetään se kupari pois ja otetaan se kuori talteen. Sitten otetaan pari senttiä pitempi pätkä 0,75mm2 ML:ää, kuoritaan se ja heitetään se kuori pois ja pidetään se kupari. Työnnetään se ohuempi kupari sinne paksumman kuoren sisään, jolloin se jää sinne väljästi. Sitten laitetaan näin syntyneen "väljäkuorisen" johdon pää venttiilin pinnin päälle niin että kuoren sisällä kupari ja pinni jäävät toisiaan vasten. Istuu siinä aika napakasti. Sitten sama temppu toiseen pinniin.

Kuumailmapuhaltimella koko venttiili pikkuhiljaa niin kuumaksi että melkein näpit palaa. Sitten annetaan vitospinniin +12V ja laitetaan miinus haluttuun pinniin. Venttiili napsahtaa auki ja puhalletaan siihen paineilmaa. Omasta ainakin pölähti selvästi kosteutta pihalle. Toistetaan koko operaatio joka reiälle muutamaan kertaan (sekä lämmitys että puhallus) ja venttiili on kuiva ja toimii taas (ellei ole ehtinyt tarpeeksi korroosiota sisälle). Jos joku reikä ei aukea (tai takeltelee) niin sitten joudut venttiilikauppaan

Todennäköisesti luet ja teet tätä talvipakkasilla, koska ei nämä kesällä brakaa. Pakkasella ilma on kuivaa, joten tallin paineilmakompurastakin tulee kuivaa ilmaa, kunhan olet ensin laskenut sieltä kondenssivedet ulos pariin kertaan säiliön välillä paineistaen. Toki ilmankuivain letkussa olisi hyvä lisä. Eniwei, tämän osion tarkoituksena oli saada kosteus pois venttiilistä.


6. Venttiilin takaisinlaitto

Tämä on helppo nakki, takaisin paikalleen vain ja letkut kiinni oikeaan järjestykseen värikoodien mukaan (otithan sen kuvan?). Jätä sähköliitin vielä irti.


7. Järjestelmän paineistus

Ilmajousikaupan ohje neuvoo käyttämään vain ja ainoastaan typpeä ja laittamaan sitä 16-17bar. Sinisellä tiskillä huoltopäällikkö katsoi Volvon korjausohjeista joka kuulemma sanoo "5-10bar kuivaa ilmaa". Tälle linjalle siis lähdin, koska yhdelläkään paikkakunnan korjaamoista joilla olisi ollut typpeä ja sille sopiva ilmastointikompuran liitin ei ollut Volvon softaa, jolla venttiili olisi voitu aukoa palkeitten paineistamiseksi.

Ensin ilmapalkeet. Tähän tarvitsee kaveria. Itse auton alle ja nuo piuhaviritelmät sinne venttiiliin uudestaan kiinni. Sitten kaveri laittaa paineilmapistoolilla  kompuralta venttiilille lähtevän letkun päästä ilmaa sisään (sehän on vielä kompurasta irti) samalla kun itse avaa piuhoilla venttiilistä nurkan kerrallaan. Kun nurkka on noussut silmämääräisesti sopivalle korkeudelle niin vaihdetaan seuraavaan nurkkaan. Kun kaikki on täytetty, niin laitetaan se kompuralta venttiilille menevä letku sekä kompuran ja painesäiliöiden välinen letku kompuraan kiinni.

Sitten vielä oikeanpuoleisen säiliön venttiilistä pistoolilla ilmaa sisään. Molemmat säiliöt täyttyy samalla kertaa, koska niitten välissä on venttiilitön yhdysputki. Tuo onnistui kun käytin sellaista kartiomaista uimapatjan täyttöön tarkoitettua adapteria jonka painoin tiukasti venttiiliä vasten. Sain säiliöihin about 7 bar. Lopuksi kompuran ja venttiilin sähköliittimet kiinni ja sulake paikalleen. Virrat päälle autoon ja voi lá, systeemi toimii taas, auto tasaa itsensä.

En lähtisi paineistamaan systeemiä auton omalla kompuralla. Sen mäntä on kooltaan luokkaa euron kolikko ja ennen kun se saa järjestelmän täytettyä niin ylikuumeneminen lienee käsillä, sitä ei ole suunniteltu tuollaisten ilmamäärien pumppaamiseen. Toki voisi sen kai tehdä 20 sek pätkissä parin minuutin tauoilla sulaketta irrottelemalla, mutta ei oikein tuntunut hyvältä ajatukselta.

En siis vaihtanut kuivainta enkä venttiiliä enkä kompuraa vaan ainoastaan kaksi o-rengasta. Aikaa meni yksi pitkä ilta (plus viikon illat nettisurffausta sitä ennen toimenpidettä selvitellessä/suunnitellessa) ja rahaa säästyi ainakin pari tonnia. Ei huono.

Ohjeitten "vain typpeä" ja "16-17bar" vastaisen toiminnan perustelin itselleni sillä, että a) niitä ei ollut saatavana, b) Volvon ohje antaa löysemmät speksit ja c) systeemi ei toiminut pakkasella enää ollenkaan eli oli ns. paskana, joten ei ollut mitään hävittävää. Worst case scenario oli hankkia uudet kompura ja venttiili ilmajousikaupasta. Rempan jälkeen autolla on nyt ajettu muutama tonni, myös yli 25 pakkasilla, eikä yhtään toimintahäiriötä eikä vikakoodia ole ilmaantunut. Varsin onnistunut korjaus siis, tai ainakin tekohengitys.

Jos järjestelmässä on tosi pahasti kosteutta, niin sitähän on sitten myös ilmapalkeissa. Kai nekin voisi kuivata ottamalla letkut irti ja kuumentamalla/jäähdyttämällä "monta" kertaa, mutta siihen en ryhtynyt. Painesäiliöt kuitenkin kuivasin ottamalla ne irti, irrottamalla ilmaletkun ja puhaltamalla kuumailmapuhaltimella niin kuumaksi että varmasti kaikki vesi kiehui ja haihtui.

Itsellä kesti 5 1/2 vuotta uudesta ennen kun ongelmat alkoivat. Jatkossa aion ennakoivana huoltona purkaa kompuran irti parin vuoden välein ja kuivata ryynit ITSE VALITSEMANANI AIKANA ettei tarvitse sitten kiireessä ja pakon edessä.

Niin, mainittakoon vielä vinkkinä, että auton valikon asetuksista löytyy "mukavuustoiminto", jolla auto laskee itsensä aina alas kun se laitetaan parkkiin, että olisi helpompi kiivetä pois/kyytiin. Tämä on se toiminto joka laskee ilmaa järjestelmästä ulos ja joka vastaavasti pitää sitten korvata kosteutta sisältävällä ulkoilmalla. Toiminnon poiskytkeminen valikosta viivästyttää kosteudesta johtuvien ilmajousiongelmien ilmaantumista merkittävästi, mutta ei poista niitä kokonaan.


Loppuun vielä muutama sana toisiaan lähekkäin hakukonetta varten:

Volvo
XC40 XC60 XC90 V90
ilmajouset
ilmajousitus
kompressori
nelipiiriventtiili
kuivain
ilmankuivain

Rangen ilmajousitus on kans huollettavissa/korjattavissa palikka kerrallaan kun vaan perustyökalut pysyy käsissä. Oikeastaan ainoat osa mitä ei "saa mistään", ovat venttiiliblokin karojen kumipäät. Nämäkin ovat onneksi ainakin kerran korjattavissa kun näprää ne irti karoista varovasti ja hio pään tasaiseksi. (päähän painuu vuosien saatossa karan vastinpinnasta rinkula joka rupeaa pikkuhiljaa tekemään sisäistä vuotoa)
Off topic kun ei ole Volvon ilmasyteemi. Paljon parjattu systeemi joka on kuitenkin hyvinkin simppeli ja toimintavarma systeemi, vaikkei ole ongelmaton tai huoltovapaa niin näin se vaan tuossa minunkin -97 vanhuksessa on pusseja ja korkeusantureita lukuunottamatta orkkis kamat. Korjattu toki on, mutta ei ole tarvinnut ostaa uuttaa kompuraa tai valveblokia jotka uusittuna maksavat setelirahaa. Nämä korjaantuvat pikkurahalla.

Meneekö Volvossa se kompuran ilma sisään-ulos kuivaimen kautta?? Rangessa menee, eikä se ole ollenkaan kosteusarka kun jo kerran kuivattu ilma puhalletaan samojen ryynien läpi takas ulos. Tässä ei mene laskusuunnassa ilmaa enää säiliöön vaan se puhalletaan kuivaimen läpi ulos.
Ilmeisen toimiva koska ryynitkin ovat olleet purkissa aina vaan ne samat eikä ole kosteutta järjestelmässä.

Classic Rangessa on kans tuo ilmasysteemin "hermokeskus" auton alla jossain runkopalkin vieressä. Mk2 on jo loota siirretty konehuoneeseen mukaviin olosuhteisiin.

Jännä juttu tuo kosteus kun ilmeisesti myöskin Jagen ilmavieterit kärsivät siitä jonkinverran? En osaa sanoa onko siinä järjestetty kuivaimen regenerointi vai ei.

Hieno kirjoitus Tällaisten asioiden takia perinteinen keskustelufoorumi puolustaa paikkaansa. Laitappa tämä ohje johonkin facebookkiin ja yritä tunnin päästä löytää se, niin turha toivo 

Meneekö Volvossa se kompuran ilma sisään-ulos kuivaimen kautta?? Rangessa menee, eikä se ole ollenkaan kosteusarka kun jo kerran kuivattu ilma puhalletaan samojen ryynien läpi takas ulos. Tässä ei mene laskusuunnassa ilmaa enää säiliöön vaan se puhalletaan kuivaimen läpi ulos.
Ilmeisen toimiva koska ryynitkin ovat olleet purkissa aina vaan ne samat eikä ole kosteutta järjestelmässä.

Kyllä se käsittääkseni menee kumpaankin suuntaan kuivaimen kautta, mutta se ei näemmä riitä pitemmän päälle. Muista kuin tästä yhdestä yksilöstä ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta kun on lukenut netistä porukoitten vikakuvauksia, niin kyllä ne pääsääntöisesti kosteusongelmiin viittaa. Erityisesti se että pakkasessa ei toimi ja lämpimään talliin tuotuna toimii (kunnes taas pakkasessa hyytyy) on selvä veden merkki.

Tuon kompuran purkaminen ja ryynien kuivaus tai vaihto ennakoivana huoltona on niin helppo ja halpa/ilmainen homma, että jos yhtään pysyy työkalut kädessä niin en kyllä jättäisi väliin. Ei joka vuosi mutta edes joskus. Jos kosteus/jää ehtii rikkoa jotain eikä vain jumettaa pakkasella, niin osat on vähintään satasia  tarvikkeenakin.

Tuohon kun kehittää vielä venttiilin millä aika ajoin ajaa järjestelmän tuhjäksi / lisää aerolia mukaan järjestelmään. Tuttua puuhaa että tuo systeemi jäässä valitettavasti.
Sinisellä tuo on mennyt osien vaihtamiseksi ja kunnostamista ei siellä juuri enään harrasteta vaikka sekin usein on järkevämpää, mutta onhan aina mahdollista korjuuttaa muualla 

Hieno kirjoitus Tällaisten asioiden takia perinteinen keskustelufoorumi puolustaa paikkaansa. Laitappa tämä ohje johonkin facebookkiin ja yritä tunnin päästä löytää se, niin turha toivo 

Komppaan tätä. Mahtavaa vianhakua ja salapoliisityötä! Useinkaan vika ei ole suuren suuri, mutta silti vaihdetaan suuria kalliita komponentteja.

Jotakin jäätymisen estoainetta jos tuuppasi mukaan järjestelmään, niin vielä parempi. Raskaan kaluston puolella ainakin taannoin käytettiin jotakin, mutta en enää muista mitä se oli - vai oliko se justiinsa tuota jak900 mainitsemaa aerolia.

Tuohon kun kehittää vielä venttiilin millä aika ajoin ajaa järjestelmän tuhjäksi / lisää aerolia mukaan järjestelmään.

Ajattelin itsekin tuota jäänestoa/aerolia, sehän on vain etanolia jossa vähän voiteluainetta mukana. https://www.lasol.fi/tuote/aerol-100/ sanoo tuoteselosteessa "Voidaan käyttää kaikissa paineilmalla toimivissa mekanismeissa, joissa ei ole akryylimuoviosia." Kun en voi tietää mitä muoveja sieltä löytyy niin jätin laittamatta, just in case.

Tuo ryynien läpi ees-taas puhaltava toimii sinänsä ihan kohtuullisesti, koska yli 5v meni ennen kuin alkoi temppuilla. Jospa se nyt kuivattuna menisi ainakin pari vuotta seuraavaan kuivaukseen asti ilman jäänestoaineita.

Sinisellä tuo on mennyt osien vaihtamiseksi ja kunnostamista ei siellä juuri enään harrasteta vaikka sekin usein on järkevämpää, mutta onhan aina mahdollista korjuuttaa muualla 

Ei toki ole vain sinisen ongelma. Vaikka on vielä olemassa merkkihuoltoja, niin ei enää merkkikorjaamoja. Ne on nykyään pelkkiä merkkiosavaihtamoita!   

Jos tuossa järjestelmässä todella ilma kulkee kuivaimen läpi ns. edestakaisin niin ei missään nimessä pidäkään laittaa mitään aerolia sinne.

Kuivainta käytetään myös järjestelmissä missä myös aerolin käyttökin sallitaan, näin raskaankaluston puolellakin. Parempi ehkä olla laittamatta mutta susi tuo järjestelmä on ollut jo syntyessään, näin muutaman sulattenaana.

Kuivainta käytetään myös järjestelmissä missä myös aerolin käyttökin sallitaan, näin raskaankaluston puolellakin. Parempi ehkä olla laittamatta mutta susi tuo järjestelmä on ollut jo syntyessään, näin muutaman sulattenaana.

Enpä tiennytkään näin 10v kokemuksella raskaan kaluston asennushommista.

Niissä kun se järjestelmän ilma ei kulje kuivaimen läpi edestakaisin vaan yhteen suuntaan ja eri toimintoihin käytettävä ilma päästetään käytön jälkeen harakoille.

Ja oikein toimiva järjestelmä jossa kuivaimen patruuna vaihdetaan ajallaan ei moisia myrkkyjä tarvitse mihinkään, vaan silloin hoidetaan seurausta eikä oikeaa syytä.

Mutta se siitä, ei liittyne pikkuvolvojen ilmajousitukseen.

Sää olet ollut allalla aivan liian vähän aikaa vielä, noo vitsi  , noiden toiminat on kyllä tuttuja niin hallista kuin tienpäältäkin elvytettyinäkin. Joku ratkaisu tuohon ilman ohjaukseen saattaa tulla tai sitten ei, aika näyttää.
Näinhän se olisi paras jos ilma tyhjennettäisiin käytettynä mutta kun näin nyt ei ole niin tuli tuo aerol mieleen. No jatkakaa, itse sulattelen taas näitä kun vastaan tulee.

Ja oikein toimiva järjestelmä jossa kuivaimen patruuna vaihdetaan ajallaan ei moisia myrkkyjä tarvitse mihinkään,

Tässähän se koko jutun juju onkin. Pikkuvolvon kuivainta ei ole suunniteltu vaihdettavaksi vaan Setä Sinisen mukaan pitäisi vaihtaa koko kompura kuivaimineen päivineen. 

Kuivain erikseen vaihdettavaksi huoltokohteeksi niin kuin raskaassa kalustossa ja homma olisi sillä selvä.

Kuivain erikseen vaihdettavaksi huoltokohteeksi niin kuin raskaassa kalustossa ja homma olisi sillä selvä.

Tämäpä se vitsaus on kun yleensä uutena auton ostavaa kiinnostaa huoltokulut ja ne on helpoin saada näyttämään pieneltä tekemällä osista "ikuisia" vaikka oikealla huollolla käyttöikä pitenisikin huomattavasti. Samaan sarjaan menee nämä voimansiirron ikuiset öljyt. Kyllä se sen aikaa kestää kun ensimmäinen omistaja vaihtaa auton pois ja silloinhan hän on niissä huoltokuluissa säästänyt, ongelmat lankeaa seuraavien käyttäjien riesaksi.

Lainaan tätä aihetta nyt oman volvon ongelmaan, alusta toimi normaalisti parkkiin ajaessa, laski mukavuus asentoon, mutta sen jälkeen ei sitten enää nostanut ylös. Venttiilille meneviä johtoja olen mittaillut ja ne vaikuttaisi ehjiltä. Vikakoodista saisi nyt sen kuvan että olisi johtopoikki jostain, kun pistoketta venttiililtä käytti irti niin samainen kuvaus tuli joka piirille.
Eli miten saisin mitattua/testattua tuon nelipiiriventtiilin toiminnan, kun järjestelmässä on paineet sisällä.
Vai oisiko jotain ratkaisua ongelmaan muilla?