Jatketaas sitten käyttiksen tarinalla.
Eli hommasin vuosi sitten tulevaksi käyttöautoksi 240 volvon. B230F ja Aw70. Hinta oli edullinen, vaikkakin ei käynyt ostettaessa käytännössä ollenkaan, paukutti putkeen aivan tolkuttomasti. Siinä kun myyjä laitteli autoa käymään ja kuuntelin haulikon laukauksen tapaisia paukutuksia, kurkkasin auton alle, ja kas; katalysaattori rosmo oli iskenyt, ja katkaissut katalysaattorin kahtia. Pieni lisätinkiminen ja auto vaihtoi omistajaa

Aika lailla teiniräpellys, faketaxitarroineen, laikkamadalluksineen (jouset pääs pyörimään normi ajoasennossa), kaikenmaailma suomisähköä ym. yökötystä.

rumat lisävaloasennukset kuikkaan

Sähköpiuhaa joka ei johda mihinkään?

Katalysaattorin jämä


Ei ihmekään jos ei meinaa käydä ollenkaan..


Sisältä onneksi sentään aika siisti, itse tykkään paljon enemmän beigestä sisustasta kuin esim. sinisestä
Heti alkuunsa vaihdettu
n.497000km
-tulpat
-virranjakajan kansi & pyörijä
-sytkäjohdot
Nyt kun auto kävi paremmin, niin koeajolenkillä totesin heti että ei v@$%& tässähän on kemppiperä


Hitsinööliä tarttunut öljytulpan magneettiin


siellähän sitä sähkölokinpask@@ sitten oli.
Löysin sitten ihan upouuden käyttämättömän perämurikan, samalla vaihtui poskilaakerit ja peräölpät. Samalla vaihdoin joka nurkkaan lesjön madallusjouset, sekä uudet iskarit joka nurkkaan.
Sitten leimalle, hylky tuli päästöistä, sekä takakaarissa hitsattavaa. Huomasin samalla, että pössyttää valkoista, joten kansi auki.

imarin tiiviste oli kanssa venähtänyt ykköspytyn luota

Höyryämisen syy selvisi
Samalla siistin männät, kannen, imusarjan ja maalasin pakosarjan ja lohkon.




Eli vaihtoon meni
-imusarjan tiiviste
-pakosarjan tiivisteet
-kansipahvi
-nokkastefa
-vesipumppu
-jakopää
-venttiilikopan tiiviste
-öljyt + suodatin
-ilmansuodatin

Hitsihommien jälkeen leimalle, ja tällä kertaa läpi päästiin