740 diesel ehostus

Tämmöinen 740 GL sattui löytymään vaihtokaupoissa. Vuosimalli -88, D24T+M46 yhdistelmä, mittarissa rapiat 637tkm. Melko karvalakki varusteiltaan. Sininen kangas-sisusta, HT-223 kaiuttimet etuovissa ja sumuvalot, jotka harmillisesti on otettu pois. Muutaman vuoden ollut katsastamatta, tänä kesänä tarkoitus saada liikenteeseen ja ehostella muutenkin.

200 kilometrin hakureissu ja nopea tutkiminen paljasti seuraava:

-ruostehommia akun aluspelti, etulattiat ja peräkontin pohjaan useampi paikka. Vänkärin puolen helmassa myös pehmeää
-kuskin jalkatila lainehtii jäähdytinnesteestä
-kylmänä ei käy joka sylinterillä
-käsijarru on täysin tunnoton
-ahtimeen kiinnittyvä alumiinien imuputki ei pysy paikallaan
-moottorin hydrauliset tukikumit on loppu
-ylivaihteen merkkivalo ei syty
-kattoverhoilu on revitty pois ja sisustan muoveja rikki

Moottoriöljyt, PA-suodatin, kiilaremmit lähtee tietysti myös vaihtoon. Plussaa sen verran, että kulkee suoraan, ei kolise alustasta ja on yllättävän jämäkkä ajaa kilometreihin nähden.


Yksi kuva heti kauppojenteon jälkeen .

Onpas ryhdikkään näköinen vielä noiden kilsojenkin jälkeen.
Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä tämän suhteen. Orkkiksenahan nämä ovat ihan parhaan näköisiä.

Tämäkin edistynyt vähän. Etulattiat on nyt paikattu. Kuskin puoli näytti aluksi terveeltä kahta pientä reikää lukuunottamatta, mutta pienen kaivelun jälkeen sinne meni saman verran peltiä kuin vänkärin puolellekkin.




Vänkärin puoli ennen ja jälkeen. Bitumimattojen alla oli pintaruostetta myös takajalkatilassa, joten ne irroittelin taltalla ja vasaralla roskiin. Ruosteet hioin tukkalaikalla pois ja päälle sinkkispray ja ruosteenestomaali. Etujalkatilojen korjaukset tuli 1,5mm pellistä. Saumoihin laitoin vielä sikamassat, jospa kosteus pysyisi nyt oikealla puolella.



Samalla kun sisusta oli pitkälle purettuna, niin otettiin myös kattoverhoilu pois. Aika taiteilu oli vaikka kolme käsiparia oli sitä irroittamassa . Saatiin kuitenkin ehjänä takaovesta ulos. Uuden kankaan liimaaminen olisi seuraava homma niin pääsee kasaamaan sisustan takaisin. Etuovien romulokerot oli perinteisesti palasina, niiden tilalla vaihdoin 760 karvapäällysteiset versiot.

Onpas ryhdikkään näköinen vielä noiden kilsojenkin jälkeen.
Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä tämän suhteen. Orkkiksenahan nämä ovat ihan parhaan näköisiä.

Suht orkkiksena tämä on tarkoitus pitääkkin. Aikakauteen sopivammat 15" vanteet täytyy yrittää metsästää ensikesäksi.

Uusi kattokangas löysi paikalleen. Liimaksi laitoin hyväksi havaittua Bison Tix kontaktiliimaa. Geelimäinen liima on siisti levittää ja tarttuu kuin tauti. Korjasin käsijarrun haaroituskappaleen ja vaihdoin lämmitylaitteen hanan. Leimalle vaadittavat peltihommat sain myös tehtyä. Peräkontin pohjaan menikin peltiä yllättävän paljon. Perus mätäpaikat kummankin takarenkaan takana oli tiedossa, mutta varapyöräkotelo pääsi yllättämään. Käytännössä koko vasen puoli panhardin kiinnityksestä taaksepäin oli pelkkää pehmeää. Hankala paikka kun pyöreyttä on moneen suuntaan. Siihen väänsin millisestä pellistä "väliaikaisen" paikan, josta ei kehtaa kyllä kuvaa laittaa. Täytyy ajan kanssa metsästää purkuautosta ehjä pala tilalle. Sama homma myös akkukotelon kanssa.

Peltihommat kun oli paketissa, ainut tiedossa oleva leimaamista haittaava juttu oli halkeilleet jarruletkut.  Kaikki letkut oli suht. tuoreen näköisiä mutta liki jokainen oli kierteellä, liekkö se aiheuttanut murtumia vai olivatko vain huonolaatuisia. Vaihtelin kolmeen nurkkaan letkut(jälkeenpäin ajateltuna olisi pitäny vaihtaa myös viimeiseenkin), ja ilmattiin jarrut. Jo auton hakureissulla huomasin, että poljin on kumman kuminauhamaisen tuntuinen.  Ei saatu kuitenkaan poljintuntumaa parantumaan ilmaamamalla ja ajattelin sen olevan vanhan auton ominaisuus. Torstaina konttorille kokeilemaan ja ainut maininta oli takajarrujen liian suuri ero, joka oli tuplasti sallitun. Selvä hylky siis. Toinen mäntä oikeassa takajarrussa oli jumissa, eikä jarrulevy ollut siltäpuolelta kiillottunut ollenkaan. Laitoin ehjän satulan paikalleen, mutta siltikään oikeaan takajarruun ei saanut tehoa. Nestettä kyllä tuli läpi mutta paine puuttui. Välillä mittaristossa paloi myös huutomerkkivalo. Olin jo viittä vaille vaihtamassa pääsylinteriä, kun en muutakaan selitystä ongelmalle keksinyt. Perjantai aamuna isäukko oli kuitenkin kaivanut alfamerin opuksen esiin ja sieltähän löytyi järjestys, jossa tälläiset jarrut kuuluu ilmata. Ilmaus prosedyyrin mukaan ja johan löytyi jarrut autoon. Poljintuntumakin parani huomattavasti. Empä olekkaan ennen tajunnut tuon toisen etujarruletkun funktiota. Aina oppii uutta ja hyvä niin .

Kun jarrut oli kunnossa kerkesin vielä perjantaina uusintakierrokselle konttorille. Nyt saa vuoden päästellä mutkaista tietä näkymättömiin. Perjantai-iltana ajelin välietappiin Tampereelle, ja siitä aamulla kohti Ahveniston kesämiitiä. Olin aika tasan klo 11 perillä ja silloin väkeä oli paljon paikalla. Mukava päivä, hienoja autoja ja tuttujakin löytyi. Kilometrejä kertyi trippiin 869 ja polttoainetta meni 65,24 litraa. Keskikulutus siis ~7,5l/100km. Hyvä tulos siihen nähden, että matkavauhti oli reipas ja Tampereen keskustassa piti ajella.  Uusia remonttikohteitakin löytyi reissulla. Perä ääntää vedättäessä, ei pahasti mutta ääntää kuitenkin. Vasen takapyörän laakeri taitaa myös ilmoitella itsestään. Peräremonttia on siis tiedossa, jos tällä meinaa isompia kilometrejä ajella. Pykälää pidempi välitys olisi myös paikallaan. En tiedä kuinka tarkka tuo laturista tuleva kierrostieto on, mutta 120kmh vaudissa mittari näyttää 3100rpm. Ennen miittireissua vaihdoin öljyt Nesteen 10w30 diesel öljyyn. Öljyä tai nestettä ei tällä reissulla kadonnut mihinkään, pieni ihme kyllä.

Mitä tätä miittissä kuuntelin niin sanoisin että pumppu on myöhäsellä, niin pehmosen kuulosesti kävi (jos siis tämä on se mikä oli jonkunverran mustan 764:sen vieressä/lähellä).

Joo sama auto. Ennakko oli 0,8. Laitoin nyt 0,9 ja alkoi käymään tervävämmin. Ehkä myös kulkee kevyemmin. Hyvät ohjeet oot kirjottanut korjaamopuolelle . Samalla selvisi miksi tuo kylmäkäynnistyspatruuna ei vetänyt vipua, edelliseltä asentajalta oli jäänyt vaijerin lukituspalat sisäkkäin.

Morjesta tännekkin, 8000 km pyörinyt mittariin sitten viime päivityksen. Etupäästä alkoi syksyllä kuulumaan pientä kolinaa. Arvelin sen tulevan vasemmasta raidetangon sisänivelestä, siinä kun tuntui pieni välys. Niveltä vaihtaessa kuitenkin huomasin, että hammastangossa on reilusti klappia. Otin purku 960:n tangon irti, se tuntui välyksettömältä, eikä näyttänyt vuotaneen. Sisänivelet oli kuitenkin eri kokoisella kierteellä niin tilasin siihen uudet sisä- ja ulkopäät. Uusi tanko paikalleen ja vieläkin kuskin etunurkka kolisee terävissä koloissa . Täytyy tutkia. Samoilla tulilla kun ihmettelin väljää tankoa, vaihdoin vasemman etunurkan jarruletkut, ne kun jäi kesällä vaihtamatta. Nyt on joka nurkassa tuoreet letkut. Facebookista löytyi muutaman tkm. paikallaan olleet takasatulat, ne laitoin myös paikalleen.





Kelien kylmetessä alkoi kylmästä moottorista kuulumaan metallinen kalkatus, kääntelin suutinputkia yks kerrallaan auki ja kutosen putkea löysätessä kolina loppui. Mitään muuta kusevaan suuttimeen viittaavaa ei ollut ja suuttimet näytti siltä että ne on joskus vaihdettu. Kokeilin sitten ykkösen suutinta kääntää varovasti auki, että näkisi kuinka tiukkaan nuo on jumittuneet ja sehän ei ollut tiukalla ollenkaan. Kaikki muutkin suuttimet oli yhtä löysällä, 2 ja 3 oli selvästi vuotaneet aluslevyn välistä. Käytin suuttimet testauksessa, kaikki oli kunnossa. Uudet aluslevyt, kiristys 70Nm ja nyt ei ole enää kolinaa kuulunut. Mikä lie sitten aiheutti.



Talvikunto2024