Miltä näyttää (seiskasatasen) vauhtipyörä uutena ?

Onko kukaan moista nähnyt kun nämä nyt rassattavana olevat autot ovat olleet uusia TOSI kauan sitten,,,
Tätä kyselen lähinnä siksi, kun tuossa kytkinrempaa tehdessäni tuli mieleen, että toisinaan tässä meikäläisen kotterossa on esiintynyt satunnaista ravistamista ja helteillä kuuluu toisinaan kytkimestä sellainen mouraisu jos vaikkapa laiskuuttaa jossain liittymässä yrittää selvitä turhan isolla vaihteella ja luistattaa kytkintä hetken vähän reiluilla kierroksilla. Sekava selitys, mutta jokainen oikea Volvo-mies kyllä tietää mitä tarkoitan 

Nyt kun otin tuon kytkimen auki, niin kitkapintaa oli vielä hyvin jäljellä ja levy ihan OK kitkapinnaltaan noin muutenkin. Tuli mieleen sitä vauhtipyörän kiiltävää pintaan katsellessa mieleen, että jos sitä jollain konstilla pystyisi "hoonaamaan" niin poistuisko sillä nuo ravistamiset ja vonkaisut ? Eli onko uusi/koneistamolla fiksattu vauhtipyörä siis kytkimen puoleiselta pinnaltaan muuta kuin liukkaan sileä ?

Noi on yleensä korjattu luistattamalla tahallaan vähän aikaa. Loppuu ravistukset.
Onhan se uusi asetelma vähän matta. Hienoa hiomapaperia voi tarjota.

Itse olen vanhoja kitkapintoja vauhtipyorässä käsitellyt uudella hienolla hiomakivellä, kun vaihdetaan kytkin ja paineasetelma. Liike on pyörittävä. Ideana on lähestyä sitä alkuperäistä tasoa ja parantaa pinnan ottavuutta. Samalla siitä näkee missä kunnossa pinta on. Se luistattaminen on jäänyt tekemättä ja tasaantuu normaalikäytössä se levy pinnan mukaisesti. On oikeastaan vain pieni lisäapu sopeutumiselle . Laatu riippuu tietysti aika lailla siitä hoonaajan osaamisesta.
 
Samaa menetelmää olen käyttänyt hieman toisessa tarkoituksessa vanhan nokka-akselin uudelleen asentamisessa: kiillottuneet laakeripinnat pyöräytetään 600-karkeuden vesihiomapaperilla ja nokat hiotaan samalla tavalla 45 astetta ristiin hieman himmeiksi. Tällä saadaan se etu, että öljy pysyy niissä paremmin siinä sopeutumisvaiheessa. Samaa hommaahan tehdään sylintereitä hoonattaesakin ihan samasta syystä .

Ihan käsipelillä. Noita myydään tuollaisen "sekarojun" kaupoissakin. Suorakaiteen muotoinen ja noin vaaksan mittainenen. Tuo viimeinen hankinta piti hankkia käsihöylän terotukseen, eli aika "hieno" karkeus. Joskus noissa on toinen puoli "vielä hienompi" ja voi käyttää ns öljykivenäkin. Omassa GLT:ssä oli vielä niin hyväkuntoinen vauhtipyörä, että pinta himmeni muutamalla pyöräytyksellä. Vesihiomapaperikin saattaisi sopia jos sen päällä on tarkasti tasainen pinta hiomatukena eikä sahapalikka liiteristä .