Dieselautoilu ei ollutkaan sitten se juttu kiitos nopeasti muuttuvien työtilanteiden. Näinollen matka jatkuu turbo vitosella.

Biliasta uutena ostettu ja yksi omisteinen 145tkm kellossa. Bilialla myös huollettu vuosittain.
Varusteina R-design jutut, tehtaan korisarja, matalampi sport alusta, nahka alcantara penkit, kuskin jakkara sähköllä, city safety ja adaptiivinen vakkari. Koneena B5254T12, jonka jatkeena TF-80SD/SC lodju. Siinä varmaan ne tärkeimmät.
Pari tuhatta kilometriä ajaneena on kyllä hyvän tuntuinen kaikin puolin. Kone on erittäin miellyttävä ajaa ja voimaa on heti tarjolla kun pyytää. Vakkari on välillä turhan aggressiivinen etäisyyden pitämisen kanssa kun tuppaa jarruttelemaan aika rajusti jos nopeus nousee vaikka alamäessä. Silloinkin vaikka edessä ei ole ketään.
Ylläpitäminen suht edullista ja kulutuskaan ei päätä huimaa kun vie lähes saman kuin edellinen D5.
Auto pitäisi kiillottaa kun on varmaan harjaa nähnyt pari kertaa. Myös pikeä näkyi olevan siellä täällä ja satunnaisia raitoja pinnassa. Kuskin oven keyless entry ei pelitä kun ei tunnista avainta auton lähellä. Muut ovet kyllä aukeaa vaikka avain olisi taskussa. Pikkujuttu, jonka hoidan jos viitsin. Konehuonettakin pitäisi vähän siistiä kun on aika pölyttynyt. Hantin etupuskurin kulmassa ikävä naarmu joka menee korjattavaksi lähiaikoina. Takajarrut oli juuri tehty kokonaan, mutta etuset ovat alkuperäiset.
Vähän tutkein konehuonetta vain huvikseni ja tarkistin ilmansuodattimen. Tuli kotelo imuroitua neulasista ja oksista, sekä poistettua puoliksi sulanut linnunraato syylärin rivoista. Siinä kai eka huolto ja syy siihen miksi rekisterikilvessä on iso vekki ylälaidassa.
Kirjotellaan lisää kun jotain tapahtuu.