Ikinä en ole autopeltiä heppaillu. Kaikkea muuta kylläkin 
tänää tein testi palan yhteen kohtaa ja ärräpäätä lenteli. Noh pikkuhiljaa eteenpäin.
Siinä tapauksessa annan vinkin, älä luovuta!
Autopelti on siitä erikoista, että koska muodot on prässissä "venytetty" peltiin, voi pellin vahvuus vaihdella ihan parin senttimetrin matkalla paljon. Esimerkiksi joku helmapelti voi olla suoralta osaltaan yli millistä, mutta kun menee kanttauksen lähelle, ohenee jonnekkin 0.75:een.
Sillä niitä reikiä poltettua helposti.
Kannattaa ottaa vain reippaasti rälläkällä "iso pala" pois ruostevaurion ympäriltä. Tällöin saat sen mädäntyneen osan "kokonaisena" irti ja sen muotoakin on helpompi kopioida tällöin. Säästää rutosti myös aikaa, vaikka pelottaakin. A4 -arkin kokoinen reikä on nopea ja helppo paikata, verrattuna epämääräisen muotoiseen, puoliohuin reunoin olevaan pieneen reikään.
Viimeksi kun autoa hitsasin, oli minulla käytössä voimavirtakone ja 0.8 lanka. Reikää paloi ja paljon, sitten loppui kaasu. Oli pakko ottaa valovirta-esab, kun siinä oli kaasua jäljellä ja yllätyin positiivisesti. Laadukkaalla valovirtakoneella mukavampi hitsata, kuin "liian jämerällä" voimavirtakoneella.
Onnea projektiin! Jos meinaat korin grilliin nostaa peltitöitä varten, niin hitsaile oviaukkoihin putket tukemaan, ettei kori notkahda peltejä leikellessä. Peltityöt on mukavia, jos panostaa hiukan työviihtyvyyteen (ei tee kiireellä, mukava työasento ja maski josta näkee läpi), mutta yhtä helvettiä jos menee menttaliteetilla "nopeesti tohon yka ratsupaikka".
