Ensimmäinen Geely-Volvo tulossa 2014

Kuluttajatrendeissä on tapahtumassa muutos kovaa vauhtia, lähialueiden tuotantoa arvostetaan entistä enemmän.

Uskon että Kiinan tehtailla riittää vielä töitä oman tarpeen täyttämiseksi ja siksi Volvolla tullee olemaan tehdas myös Ruotsissa, jos sitä pitävät minkään arvoisena etuna myynnissä/markkinoinnissa.

Tuolla aiemmin TimoV8 muistutti mitä Tata teki Jaguarin kanssa, ei hirveästi harmita ainakaan lyhyellä tähtäimellä.

Tämä hommahan kiteytyy aika pitkälle siihen, onko Geelyn intresseissä laittaa pelimerkkejä Volvon tuotekehitykseen?

Tämän puolivuotta vanhan uutisen mukaan Volvo palkkaamassa 900 uutta insinööriä tuotekehitykseen ja investoi seuraavan kymmenen vuoden sisällä 7,5 miljardia euroa uuteen tekniikkaan. En olis kovin huolissaan Volvon kehityksestä

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article601953.ece
http://www.dn.se/ekonomi/volvo-pv-ska-nyanstalla

Kuluttajatrendeissä on tapahtumassa muutos kovaa vauhtia, lähialueiden tuotantoa arvostetaan entistä enemmän.

Uskon että Kiinan tehtailla riittää vielä töitä oman tarpeen täyttämiseksi ja siksi Volvolla tullee olemaan tehdas myös Ruotsissa, jos sitä pitävät minkään arvoisena etuna myynnissä/markkinoinnissa.

Toivottavasti tosiaan Geely-keskittyy kaukoidässä sen markkina-alueen mallien suunnitteluun ja pitää länsimaalaisten mallien suunnittelun tällä suunnalla. Mutta jos Geely muuttaa strategiaksi Volvon malliston "halventamisen" markkinaosuuksien kasvattamiseksi euroopassa, niin silloin toive ei toteutunut...
Kiinassa autot ovat edelleen liian kalliita normaalin työssäkäyvän ihmisen hankittavaksi. Vaikka siellä keskiluokka kasvaa koko ajan, niin Volvo ei eurooppalaisena konseptina nouse miksikään volyymituotteeksi kiinassa. 99%:lla kansalaisista ei ole siihen varaa, ainakaan vielä. Omaa markkinaa heillä kyllä on älyttömästi, mutta hintojen pitää halventua paljon. Toivottavasti se tapahtuu nimenomaan omien kiina-mallisarjojen ominaisuudessa kuten ainakin Volkkari on tehnyt.

Palkathan siellä nousevat kovaa vauhtia koko ajan, mutta sellainen faktatieto että kiinalainen kolleega jonka kanssa olimme valvomassa samaa työmaata pari vuotta sitten, ansaitsi melkein saman kuukaudessa, minkä minä sain päivärahoina viikossa. Ei niillä palkoilla vielä autoa kaveri ostanut, ei edes sellaista halpaa kiinalaista...

Niin, jää nähtäväksi kuinka käy.

Yleisesti kun omistus valuu ulkomaille niin lähtömaan strateginen merkitys menee. Esim. Nokia, Saab.. Omistuksen jälkeen vaihtuu johto, joilla ei välttämättä ole sidoksia vanhaan pääkonttorimaahan.

Positiivista autoteollisuudessa on että monella merkillä tehtaat ovat siellä missä markkinat. Mutta mikä estää Geelyä siirtämästä tuotantoa jonnekkin EU:n halpamaahan. Ei ainakaan tunneside Ruotsiin.

Tuskinpa lähtevät kovin radikaalisti hakemaan markkinoita halvemmilta autoilta Euroopassa. Eiköhän Geelyn ole järkevämpi yrittää hoitaa sitä rootelia Geelyn omilla malleilla, kunhan saavat kehitettyä omaa mallistoaan kilpailukykyiseksi, esim. Kian tasolle. Volvo on auttamattoman pieni tekijä pärjätäkseen massamarkkinoilla. Uusia Volvo-tehtaita tuskin on aikomus avata - ellei sitten Kiinaan paikallisia kalliimpien autojen markkinoita valtaamaan.

Tämän puolivuotta vanhan uutisen mukaan Volvo palkkaamassa 900 uutta insinööriä tuotekehitykseen ja investoi seuraavan kymmenen vuoden sisällä 7,5 miljardia euroa uuteen tekniikkaan. En olis kovin huolissaan Volvon kehityksestä

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article601953.ece
http://www.dn.se/ekonomi/volvo-pv-ska-nyanstalla

Tämä onkin tarpeen, sillä jo Hyundai i40 on turvallisempi kuin V70 EuroNcapin testissä.

Samoin Ford osti Volvon 1999 tammikuussa, ehkä vuoden lopussa jo oli havaittavissa, että mihin suuntaan kehitystä viedään. Tätä aiemmin aloitetut projektit varmasti vietiin loppuun normaalisti ja Fordin kehityksen tuella. Eli selittääkö Volvon heikohkoa moottorihistoriaa se, että Ford ei halunnut panostaa niihin eikä sitä aiemmin Volvo itsekään?

Kuitenkin venepuolella Volvon moottorit käsittääkseni ovat "yläluokkaa" jostain syystä

Tuskinpa lähtevät kovin radikaalisti hakemaan markkinoita halvemmilta autoilta Euroopassa. Eiköhän Geelyn ole järkevämpi yrittää hoitaa sitä rootelia Geelyn omilla malleilla, kunhan saavat kehitettyä omaa mallistoaan kilpailukykyiseksi, esim. Kian tasolle. Volvo on auttamattoman pieni tekijä pärjätäkseen massamarkkinoilla. Uusia Volvo-tehtaita tuskin on aikomus avata - ellei sitten Kiinaan paikallisia kalliimpien autojen markkinoita valtaamaan.

Tuo on kirjoitettu eurooppalaisesta näkövinkkelistä ja varsin konservatiivisesta sellaisesta.

Entäs jos Geely ryhtyykin myymään omia autojaan Euroopassa Volvon merkillä? Ei siinä mitään erikoista pitäisi olla, kun Volvoina on myyty niin Daffeja kuin Mitsubishejäkin.

Näiden pikku-Volvojen kohdalla on Göteborgista aina virallisesti ilmoitettu niiden olevan kaikilta osin aitoja Volvoja ja niin edelleen. Totuus on kuitenkin ollut hieman toinen ja vakuuttelu on uudistettu aina mallisukupolvien muuttuessa, jolloin on epäsuorasti tunnustettu, ettei edesmennyt mallisto ollut aivan sitä mitä oli luvattu.

Näin on käynyt noiden Daffien, 300-sarjan, 400-sarjan kanssa, eikä 40-sarjakaan onnistunut vakuuttamaan epäilijöitä. Aitoja Volvoja kaikki tyynni, mutta eivät sitten kuitenkaan..

70-luvulla ei brändit esittäneet yhtä suurta osaa tuotemarkkinoinnissa kuin nykypäivänä. Tai sanotaan niin että brändit eivät olleet yhtä arvokkaita.

Mun nähdeäkseni 400-sarjan volvo on niin volvo kun se oli volvon tehtaalle silloin mahdollista. 300 kävi vanhaksi ja uusi piti saada, mutta kokonaan uuden pienen henkilöautomallin kehittämiseen aina tekniikasta lähtien ei ollut paukkuja, joten ostettiin tekniikka renulta. 900-sarjaan esiteltiin pian uusi moduulikone jolla oli tarkoitus tulla "omilla" koneilla myös pienempiin autoihin, kuten 40 sarjassa tehtiin.

DAFfeja on myyty volvona, 66 mallilla ei ole oikeasti mitään muuta tekemistä volvon kanssa kuin logo nokassa, mutta jotainhan niille piti tehdä. 300-sarja on tietysti jossainmäärin jo daffin aikana aloitettu projekti, ja varmasti myös paljolti daffilta perittyjen inssien suunnittelema. Tässä kuitenkin Volvo osti DAFfin ja jatkoi jo olemassa olevan suunnittelun kehittämistä.

Mitsuja ei ole koskaan volvona myyty, Volvo osti mitsulta niitä GDI moottoreita, mutta sama olisi väittää 850 Volvo Volkkariksi sillä perusteella että siellä on käytetty volsun konetta. Pohjalevy on kai mylös Mitsun kanssa yhteystyössä suunniteltu, mutta eipä se pohjalevy ole kuin.. no pohjalevy. Jos tajuaa jotain autotekniikasta, niin tietää mikä sen merkitys on lopulliselle autolle.

Geelyhän osti Volvon nimenomaan saadakseen Volvolta länsimaista tekniikkaa, brändin ja myynti/huoltoverkoston. Länsimainen tekniikka on tarpeen että saavat muutaman pidemmän harppauksen kehityksessä. Brändi on tärkeä koska se tunnetaan ja sitä ostetaan. Myynti ja huoltoverkosto on tärkein, koska sen kautta voidaan alkaa markkinoimaan myös muuta tuotantoa. Brändi näistä on kuitenkin kaikkein vaikein luoda ja kaikkein helpoin pilata. Geelyn laivaaminen eurooppaan ja leimaamalla maskin Volvo-merkillä olisi tehokas tapa pilata brändi. Sen sijaan Geelyn laivaaminen eurooppaan ja myyminen samassa kaupassa Volvon kanssa antaa Geely bärndille ylimääräistä hohtoa ilman että Volvo brändi kärsii siitä.

Mitsuja ei ole koskaan volvona myyty, Volvo osti mitsulta niitä GDI moottoreita, mutta sama olisi väittää 850 Volvo Volkkariksi sillä perusteella että siellä on käytetty volsun konetta. Pohjalevy on kai mylös Mitsun kanssa yhteystyössä suunniteltu, mutta eipä se pohjalevy ole kuin.. no pohjalevy. Jos tajuaa jotain autotekniikasta, niin tietää mikä sen merkitys on lopulliselle autolle.

Kyllähän S/V40:stä kehuttiin 90-luvulla nimenomaan yhteistyömalliksi Mitsun kanssa ja autoissa oli paljon muitakin yhteisiä osia kuin pelkkä pohjalevy. Ainakin wikipedia kertoo yhteisistä osista jousituksessa, voimalinjassa jne.

Niin tai näin, S/V40 oli ominaisuuksiltaan melko kaukana aidosta Volvosta ja Volvokin tunnusti asian seuraavassa faceliftissä. Myös historia on toistanut itseään eli pikku-Volvo on pysynyt pikku-Volvona. Ei läheskään niin haluttuna käytettynä autona kuin isot Volvot ja hinnatkin sen mukaisia.

Geelyhän osti Volvon nimenomaan saadakseen Volvolta länsimaista tekniikkaa, brändin ja myynti/huoltoverkoston. Länsimainen tekniikka on tarpeen että saavat muutaman pidemmän harppauksen kehityksessä. Brändi on tärkeä koska se tunnetaan ja sitä ostetaan. Myynti ja huoltoverkosto on tärkein, koska sen kautta voidaan alkaa markkinoimaan myös muuta tuotantoa. Brändi näistä on kuitenkin kaikkein vaikein luoda ja kaikkein helpoin pilata. Geelyn laivaaminen eurooppaan ja leimaamalla maskin Volvo-merkillä olisi tehokas tapa pilata brändi. Sen sijaan Geelyn laivaaminen eurooppaan ja myyminen samassa kaupassa Volvon kanssa antaa Geely bärndille ylimääräistä hohtoa ilman että Volvo brändi kärsii siitä.

Kyllä, jotain tuollaista ainakin länsimaisin silmin voisi toivoa. Se on tietysti asia erikseen, mitä kinukit asiasta ajattelevat.

Renault ja Dacia ovat hyvä esimerkki tuollaisesta menettelystä. Siinä vaan on se ero, että ollaan Euroopassa ja Nissan-Renault on isäntänä, Dacialla on pelkkä statistin rooli.

Geely-Volvon tapauksessa renkimies Geely on nostettu isännäksi. Toivotaan, että pää pysyy entiseltä rengiltä kylmänä, kun ei ole taustalla sukupolvien ketjua isäntänä.

Kuitenkin venepuolella Volvon moottorit käsittääkseni ovat "yläluokkaa" jostain syystä

OT: Suurin syy Volvon Pentan menestykseen ja maagiseen maineeseen on vetolaitteissa. Ensin perävetolaite ja sitten duoprop versio, tekninen etumatka oli kiistaton. Nyt IPS uusimpana ylläpitää mainetta. Ei pidä unohtaa onnistuneen markkinoinnin roolia..

OT: Suurin syy Volvon Pentan menestykseen ja maagiseen maineeseen on vetolaitteissa. Ensin perävetolaite ja sitten duoprop versio, tekninen etumatka oli kiistaton. Nyt IPS uusimpana ylläpitää mainetta. Ei pidä unohtaa onnistuneen markkinoinnin roolia..

Onpa joku arvellut ensiasennussuosioon vaikuttava halvat hinnat veneveistöille, ja kate revitään huolto- ja varaosista - tiedä häntä.

Onpa joku arvellut ensiasennussuosioon vaikuttava halvat hinnat veneveistöille, ja kate revitään huolto- ja varaosista - tiedä häntä.

Enpä tiiä.. Juuri ostettiin Volvo Pentaan alkuperäinen kaasuvaijeri ja merkkiliikkeen hinta oli hämmästyttävän halpa, 32 euroa ja siinäkin jo 5 %:aa lentorahtilisää, kun oli tilaustavaraa.

Jotenkin olin varautunut vähintään 320 euroon..

Fordin? Eikös se ole PSA:n eli ehtaa ranskanpullaa, jota toki Fordikin käyttää.

Jep

"2.0

Based on the PSA DW10 engine  and with a capacity of 1997 cc, this engine was developed by Peugeot engineers in France on behalf of both PSA and Ford Motor Company  Production is currently taking place in France and Skövde in Sweden. The engine was released to Ford models in 2005 Ford Focus, and followed in the 2007 Mk IV Mondeo. It features a 16-valve cylinder head with twin belt driven camshafts and utilises a variable geometry turbocharger with overboost function. An intercooler is always present, as opposed to some applications of its predecessor.

In the 2005 Focus, output is a respectable 136 PS (134 hp/100 kW). In the 2007 Mondeo it is offered with 130 PS (128 hp/96 kW) or 140 PS (138 hp/103 kW), mated to a manual or 6-speed Durashift automatic gearbox. In early 2010 this 2.0 unit was updated. So in the Mondeo it now produces 138 bhp (103 kW) with 302 nm of torque and 163 bhp (120 kW) with 340N

Other Applications:

    2004–2007 Peugeot 307 2.0 HDi, 136 PS (134 hp/100 kW) and 251 ft·lbf (340 N·m)
    2005–present Peugeot 407 2.0 HDi, 136 PS (134 hp/100 kW) and 251 ft·lbf (340 N·m)
    2005–present Peugeot 607 2.0 HDi, 136 PS (134 hp/100 kW) and 251 ft·lbf (340 N·m)
    2006–present Peugeot 807 2.0 HDi, 136 PS (134 hp/100 kW) and 251 ft·lbf (340 N·m)
    2008–present Peugeot 308 2.0 HDi, 136 PS (134 hp/100 kW) and 251 ft·lbf (340 N·m)
    2004–present Volvo C30/S40/V50 2.0 D, 136 PS (134 hp/100 kW) and 251 ft·lbf (340 N·m)
    2007–present Volvo V70 2.0 D, 136 PS (134 hp/100 kW) and 251 ft·lbf (340 N·m)


http://en.wikipedia.org/wiki/Ford_Duratorq_engine

Täällä kun on keskusteltu muutenkin tuosta kiinalaisesta laadusta ja Euro-NCAP-tuloksista, niin sopinee tänne hyvin:


Chinese manufacturers investing in safety


http://www.euroncap.com/results/geely_emgrand/ec7/2011/462.aspx
http://www.euroncap.com/results/mg/6/2011/467.aspx

Vaikka ei eurojen tasolla vielä ollakaan, niin aikas mahtavaa kehitystä on tapahtunut parissa vuodessa. Tietysti tasosta 0 on helppo lähteä parantamaan, mutta edelleenkin pysyn sen mielipiteen takana, ettei kiinalaisia kannata ohittaa olankohautuksilla.

Kyllä sen jo havaitsi viime jouluna Kantonin autonäyttelyssä, että kiinalaisten laatu on mennyt harppauksittain eteenpäin jos vertasi vaikkapa vuoteen 2007.

Vaikka ei eurojen tasolla vielä ollakaan, niin aikas mahtavaa kehitystä on tapahtunut parissa vuodessa. Tietysti tasosta 0 on helppo lähteä parantamaan, mutta edelleenkin pysyn sen mielipiteen takana, ettei kiinalaisia kannata ohittaa olankohautuksilla.

Ei missään tapauksessa voi ohittaa. Opiivainen kansa, joka on nyt tehnyt vain sitä, mitä markkinat on pyytänyt, halpaa ja halpaa. Aivan varmasti homma muuttuu, kun vaatimuksia nostetaan ja länsimainen panostus kasvaa idässä. Siitä on sitten pienempien pajojen helppo kopioida parempaa tekniikkaa, sitä mukaa kun isot sitä kehittää.