KL-varaosat  Carwist

Kulutuserot bensavapari vs. turbo?

  • 52 Vastauksia
  • 3750 Lukukerrat

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa miksu01

  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 1054
  • Volvo koska pituus riittää niin ei BMW tarvetta.
    • Facebook
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #30 : 13.01.2020, 17:56:07 »
No jos normaalista /nätistä ajosta puhutaan niin 850 2.4 automaatti vapari vei kaupunki ajossa sen 10.5l/100km ja moottoriteillä ym isommilla kuormilla oli noin 12l / 100km. Nyt alla on v70 R 2.4 automaatti - 00 265 hv + viritysket noin 340hv nii. Kaupunki nätissä ajossa n. 10-11l/100km mutta moottoritiellä n. 6-7l / 100km. Eli sen oon huomannu että vapari vie vähemmän kaupunki ajossa mutta turbo moottori vie vähemmän moottoritie nopeuksissa, kovissa nopeuksissa ja kuorma päällä johtuen siitä että on enemmän tehoa niin moottorin ei tarvitse tehdä töitä niin paljon.
Käyttis: Volvo V70R AWD - 00 Musta 350hv/450nm
2 Käyttis: Renault Grand Scenic 2.0 16v - 05 7 paikkanen

Poissa Volv0 S80

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 476
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #31 : 14.01.2020, 09:59:51 »
Sen minkä minulla on ollut ahdettuja autoja niin niissä on kulutus ollut paria kertaluokkaa suurempaa kuin ahtamattomissa.

Toisaalta toisiinsa verrattavia autoja ei koskaan ole ollut yhtä aikaa, mutta suurin piirtein samanlaisessa käytössä kyllä.

Suurempi kulutus ainakin itselläni johtuu siitä että sitä suurempaa tehoa tulee käytettyä.
Ja se suurempi teho tulee vain polttoaineesta, eli suurempi teho -> enemmän polttoainetta.

Poissa Kaldonia1

  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 810
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #32 : 14.01.2020, 10:30:25 »

Meillä on perheessä menossa kahdeksas Volvo. Esikoisella on nyt V70 vm. 2001 automaatti ja samanlaisella 170-hevosvoimaisella bensakoneella kuin minun S80. Kummallekin tuntuu menovesi kelpaavan, vaikka eivät turboja olekaan.

Liekö muuten V70 kulutus yleensä pikkuisen korkeampi, koska tietokone näyttää tasaisesti litran enemmän V70 kulutukseksi kuin S80:n tietokone? Vai onko se vain yksilökohtaista heittoa koneissa? Tai kuskien ajotyyleissä?


Poissa 95e

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 33
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #33 : 14.01.2020, 11:09:28 »
Mulla V70 2.5T vm2007. Ajotietokone on näyttänyt aina liian suurta kulutusta 0.5l- 1l, joskus harvoin tasan saman kuin oikea tankkauksesta laskettu kulutus on. Pienemmillään maantiellä tankillinen 7.2l kulutuksella Pääkaupseudulta Seinäjoelle ja takas.
« Viimeksi muokattu: 14.01.2020, 11:11:58 kirjoittanut 95e »

Poissa Volv0 S80

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 476
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #34 : 14.01.2020, 11:21:20 »
Meillä on perheessä menossa kahdeksas Volvo. Esikoisella on nyt V70 vm. 2001 automaatti ja samanlaisella 170-hevosvoimaisella bensakoneella kuin minun S80. Kummallekin tuntuu menovesi kelpaavan, vaikka eivät turboja olekaan.

Liekö muuten V70 kulutus yleensä pikkuisen korkeampi, koska tietokone näyttää tasaisesti litran enemmän V70 kulutukseksi kuin S80:n tietokone? Vai onko se vain yksilökohtaista heittoa koneissa? Tai kuskien ajotyyleissä?

Epäilenpä että ei pitäisi olla kulutuksessa yhtään eroa, käytännössä samanpainoiset eikä esim. ilmanvastuksessa erot on mitättömiä vaikutukseltaan.
Onko renkaat samanlaiset? Edes samankokoiset siis? Pari-kolme senttiä leveämmät vievät mutaman kymmenyksen enemmän.

Luulen että ylivoimaisesti suurin ero tulee ajotyylissä eli siis kuljettajassa, jonkin verran erilaisista ajo-olosuhteista (keli, tiestö, kuorma) joskin siihen on vaikea ottaa kantaa.

Kaverillani on V70 samalla moottorilla kuin omani, mutta manuaali, ja hän sanojensa mukaan nätisti maantiellä ajamalla pääsee juuri ja juuri minun keskikulutukseeni ja on usein epäillyt niitä kulutuksia joilla minun Volvo kulkee.
Manuaalissa on lyhyempi vitosen välitys, siitä tulee osa erosta mutta suurin syy on kaverini raskas kaasujalka ja koheltava ajotyyli.

Poissa pukema

  • VRCF Ry jäsen 2020
  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 410
  • SVK #1148
    • www.pukema.com
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #35 : 14.01.2020, 11:39:57 »
S80 T6 11,2 l/100km
S80 V8 11,9 l/100km

Suorituskyky samaa luokkaa, vapari vie enemmän
760 Turbo 1988, 960 Pullman Limousine 1996, 960 Executive Level I 1996, S90 Pullman Limousine 1998
S80 V8 2007, S80 V8 Executive 2008
Chrysler Viper GTS 2000

Poissa Kaldonia1

  • Grand Luxe Touring
  • ***
  • Viestejä: 810
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #36 : 14.01.2020, 11:49:45 »
Epäilenpä että ei pitäisi olla kulutuksessa yhtään eroa, käytännössä samanpainoiset eikä esim. ilmanvastuksessa erot on mitättömiä vaikutukseltaan.
Onko renkaat samanlaiset? Edes samankokoiset siis? Pari-kolme senttiä leveämmät vievät mutaman kymmenyksen enemmän.

Luulen että ylivoimaisesti suurin ero tulee ajotyylissä eli siis kuljettajassa, jonkin verran erilaisista ajo-olosuhteista (keli, tiestö, kuorma) joskin siihen on vaikea ottaa kantaa.

Kaverillani on V70 samalla moottorilla kuin omani, mutta manuaali, ja hän sanojensa mukaan nätisti maantiellä ajamalla pääsee juuri ja juuri minun keskikulutukseeni ja on usein epäillyt niitä kulutuksia joilla minun Volvo kulkee.
Manuaalissa on lyhyempi vitosen välitys, siitä tulee osa erosta mutta suurin syy on kaverini raskas kaasujalka ja koheltava ajotyyli.


Raskasta kaasujalkaa ja koheltavaa ajotyyliä epäilen usein. Mutta en tällä kertaa.

Ajoin näet itse ensimmäiset 500 km tuolla esikoisen autolla. Vai eikö ajotietokone reagoi vielä 500 km:n pätkiin?

Ei hätää. Tuntuu jälkikasvu epäilevän, että uuden asuinpaikan huoltoaseman yrittäjä virittelee jo punaista mattoa aina kun tietty V70 saapuu tankille.  8) 8)
« Viimeksi muokattu: 14.01.2020, 13:40:29 kirjoittanut Turbo 242 »

Poissa Volv0 S80

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 476
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #37 : 14.01.2020, 13:19:22 »
Oho.

Meni oudosti toisen kommentin sisään omat jorinani. Miksi?

Kommenttini siis oli:

Raskasta kaasujalkaa ja koheltavaa ajotyyliä epäilen usein. Mutta en tällä kertaa.

Ajoin näet itse ensimmäiset 500 km tuolla esikoisen autolla. Vai eikö ajotietokone reagoi vielä 500 km:n pätkiin?

Ei hätää. Tuntuu jälkikasvu epäilevän, että uuden asuinpaikan huoltoaseman yrittäjä virittelee jo punaista mattoa aina kun tietty V70 saapuu tankille.   8) 8)

Tuo lainausmerkki jäi edellisessä viestissäsi aivan viestin loppuun, siksi se näyttää tuolta.

Jos kulutusero on vain ajotietokoneen näytössä niin eipä tuossa ongelmaa ole, erikoista se tosin on.
Käsittääkseni sitä näyttämää voi kalibroida, lienee merkkihuollossa tehtäviä ja erikoisen kalliiksi hinnoiteltuja juttuja.

Poissa TPK1980

  • Pyykkääjä
  • Global Moderator
  • Turbo+
  • *
  • Viestejä: -5470
  • RWGWGWARAHHHHWW RGGWRWRW
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #38 : 14.01.2020, 17:29:57 »
Tuleeko sitä ajoa niin paljon että pitää arpoa kulutusta? Dieseliä kehiin jos tulee paljon ajoa.
Bensaturboa saattaa joutua ruokkimaan useammin tankilla, mutta se on kuitenkin paljon mukavampi ajaa kuin nuo hengettömät vapaasti hengittävät maamoottorit.

Bensa on halpaa, sitä saa rahaa vastaan huoltoasemalta.

Vapari ei ole vaihtoehto.

Life is too short to drive with boring cars.
E36 320i Taxi -92 -> Clio II ph. 2 1.4-16v -04 -> Clio II RS172 Ph. Quick -01 -> Mustikka -02 -> C70 B5204FS+AW50-42 -99 -> Varsovan liiton Arkkupakastin -16
Viestit saattavat sisältää huomattavia määriä sarkasmia!

Poissa insinörtti

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 50
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #39 : 14.01.2020, 18:51:19 »
Mutta teoriatietona, sanoisin että turbo ei kyllä kulutusta nosta vaan päinvastoin, turbo nostaa moottorin hyötysuhdetta eli kultuksen pitäisi vähentyä.
Dieseleissä iso ilmaylimäärä on yleensä parempi, joten ilman mättäminen moottoriin ahtimella parantaa hyötysuhdetta. Bensakoneessa ei, koska katalysaattori ehkäisee seoksen laimentamisen.

Ahtamisen juju on downsizing. Pärjätään esim. 1,0-1,4 turbokoneella 1,6-2,0 l vaparin sijaan. Pienempi kone on kevyempi. Kaupunkiajon kulutus (jos ei ole jarrutusenergian talteenottoa) menee hyvin pitkälti auton painon mukaan. Lisäksi pienen koneen lämmittämiseen normaaliin käyntilämpöön tarvitaan vähemmän energiaa ja sen tyhmäkäyntikulutus on pienempi. Ilmiöt näkyvät kyllä TM talviautovertailuissakin...

Maantiellä etua ei juuri ole, mutta tasaisessa maantieköröttelyssä melkein mikä vaan auto on kohtuu taloudellinen.

Tosin eroja kulutukseen tekee moni muukin tekijä
  • renkaiden vierinvastus, johon vaikuttaa leveyden lisäksi myös rengasmalli, leveillä kumeilla jopa 0,5 l/100 km eroja tästä
  • auton ilmanvastus, ei käytännön merkitystä alle 80 km/h, mutta 120 vauhdissa eroa voi tulla melkein litra (vertailuparina C-segmentin töpöperä vs. periaatteessa samankokoinen crossover, jätän kotitehtäväksi arvata, kumpi oli janoisampi)
  • vaihteisto... pidemmät välitykset auttavat etenkin moottoritienopeuksissa
  • vaihteisto... ns. mehumaijoissa suuremmat häviöt, etenkin turbiinin luistaessa

Minulla oli muinoin ilo ja kunnia omistaa 1,3 l bensavaparin ja 3-pykäläisen mehumaijan yhdistelmä. Kiihtyvyys mitattin kalenterilla ja bensaa paloi kaupungissa kymppi ja maantiellä 8, vaikka pikkuauto kyseessä. Energia ja teho hävisi momentinmuuntimen luistoon (ei lukitusta).

Tuon jälkeen on ollut monta C-segmentin töpöperää, joten vertailuaineistoa löytyy. Kulutukset työmatkaa yms. pörräystä Kehä III sisällä (ei siis puhdasta ruuhka/pätkäajoa, moisessa menee vielä 1-2 litraa enemmän) / maantieajoa /moottoritieajoa kesänopeuksin
  • 1,6 l vapari+5 v. manuaali laiska & janoinen, korkea/tila-automainen koppa kostautui moottoritiellä, käytännön kulutus 8 / 6,3 / 8,5 +/- 1,5 l vasta/myötätuulessa
  • 1,4 l turbo + 6v manuaali, ripeä, käytännön kulutus 7,5 / 6,7 / 8
  • 1,4 l turbo + 6v kaksoiskytkiautomaati, ripeä, käytännön kulutus 7,5 / 6,5 / 7,5
  • 1,4 l turbo + 6v kaksoiskytkiautomaati, crossover, käytännön kulutus 7,5 / 6,5 / 8,4
  • 2,0 l turbo + 8 v mehulinko (V60), ripeä, käytännön kulutus 9 / 6,5 / 7,5

Kulutukset arviotu ajotietokoneen lupausten ja tankkauksista lasketun valehtelun pohjalta - ajotietokoneiden tarkkuus vaihtelee. Sekin nähty, että näyttää aluksi oikein, mutta alkaa lipsua vuosien myötä. Valehtelu voi myös mennä eri tavalla pitkillä maantiesiivuilla vs. pätkäajoa kaupungissa. Osa ajotietokoneista tuntuu määrittävän kulutuksen pelkän ilmamassamittauksen mukaan. Periaatteessahan kat -koneessa pitäisi seoksen olla kemiallisesti oikea, joten bensankulutuksen saa määritettyä näinkin... paitsi kun kylmäkäynnistyksen yhteydessä pitää käyttää rikasta seosta. Nämä valehtelevat kulutuksen alakanttiin nimeomaan pätkäajossa ja kylmällä säällä.

Vaparilla tuli havaittua, ettei kulutuksen kannalta ollut merkitystä, miten kiihdytin, joten normi menetelmä oli aina kaasu pohjassa :2funny:

... millä pysyi hyvin ruuhkaliikenteen tahdissa, kun piti kierrokset alle 2500 rpm, jollon koneessa "ei ketään kotona".

Turbokoneilla kun yritin samaa tyyliä, niin hyvin nopeasti opin, että a) sutii b) bensaa kuluu hemmetisti. Kevyen kaasujalan käyttö toimii paremmin. Olen järkeillyt tämän johtuvan siitä, että bensakoneissa saatetaan käyttää bensaa myös jäähdytykseen (vrt. vesiruiskutus). Bensaa syötetään täyskaasulla ajettaessa paljon enemmän kuin palaminen vaatii (siis mihin pytyssä oleva happi riittää). Ylimäärän tehtävä on jäähdyttää sylinteriä ja vähentää tällä tavoin nakutuksen riskiä. Ilmeisesti tässä on montaa koulukuntaa, osa autoista ei rikasta seosta (esim tuon 1,6 vaparin käytös viittasi moiseen). Luonnollisesti polttoainetalous kärsii pahasti, kun tälle alueelle mennään. No, näille pikkuturboille taannoin lehtien koeajoissa poljettiinkin 9 l keskikulutuksia.... taisi pojat pariin otteeseen kokeilla kiihtyvyyttä, vaikka aina väittivät ajaneensa ihan normaalisti. Jep jep, jos en itse saanut ainuttakaan kertaa kokonaista tankillista menemään moiseen tahtiin.

V60 on yllättävän taloudellinen maatie- ja moottoritieajossa, mutta hitaissa nopeuksissa kulutus pomppaa suhteettomasti. 40 tasanopeudellakin ajotietokone lupaa kympin pintaan lukemia... aika ilmeisenä syynä se, ettei turbiini vielä lukitu tällä nopeudella. Pätkäajo tai ruuhkassa konttaus nostaisi kulutuksen varmaan jonnekin 12 l/100 km tienoille. Tässä lajissa nuo pienet bensaturbot + kaksoiskytkinmaatit olivat selvästi etevämpiä - toki autojen painossakin on joku 400 kg eroa.
« Viimeksi muokattu: 14.01.2020, 19:20:11 kirjoittanut insinörtti »

Poissa Slerbahuuli

  • VRCF Ry jäsen 2019
  • Turbo
  • *
  • Viestejä: 4408
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #40 : 14.01.2020, 20:03:34 »
Dieseleissä iso ilmaylimäärä on yleensä parempi, joten ilman mättäminen moottoriin ahtimella parantaa hyötysuhdetta. Bensakoneessa ei, koska katalysaattori ehkäisee seoksen laimentamisen.
Kyllä ja ei...

Dieseliä voi ajaa laihaseoksella, koska ainoa haitta siitä on NOx:it. Moottori itsessään ei ole siitä moksiskaan.

Bensiiniä ei, ainakaan kovin helposti. Toki, katalysaattorin toiminta heikkenee, jos seossuhde kovin poikkeaa Lambda-1:stä paljoa, mutta ennenkaikkea bensamoottori herkästi hajoaa laihaseokseen joko lämpörasituksien tai nakutuksen seurauksena. Laiha palotapahtuma bensiinillä on siis toisinsanoen "liian kuuma". Tuosta seuraa myös hyötysuhteen huonontuminen ---> suhteessa käytettyyn polttoaineeseen tuotetaan vähemmän tehoa, kuin optimaalisella alueella.
Optimaalinen alue sitten vaihtelee ihan moottoriteknologian mukaan (suora-/epäsuora polttoaineen syöttö, palotilan muoto ja virtaukset/pyörteily, venttiiliajoitukset, kannen virtaus ym ym ym ym), joten siitä sitten sen enempää.

Mutta tuon sidotun Lambda-1 arvon vuoksi se bensiiniturbon kulutuskin nousee herkästi, jos mennään ahtopaineen puolelle. En enään muista mitenkä se "karkeasti" menee, että jos ahtopaine kaksinkertaistuu (vaikka 0.1bar ---> 0.2bar normaalissa ajotilanteessa huom!), kuinka paljon enemmän ilmaa moottoriin menee "noin karkeasti" (toki, kansi, nokat jne vaikuttaa jälleen). Poltetun polttoaineen määrä on jokatapauksessa sidoksissa moottoriin virtaavaan ilmamassaan.

Dieselissäkin on sama, polttoaineen määrä on riippuvainen moottoriin virtaavaan ilmamassaan ja haluttuun/pyydettyyn tehotavoitteeseen (dieselissä ei tarvita kaasuläppää ---> voimantuottoa säädetään polttoaineen määrällä, koska laihaseos ei aiheuta ongelmia).


Monesti puhutaan, että moottorin taloudellisin käyttöalue on maksimivääntömomentin tuntumassa. Näin varmasti onkin, jos on ns. "maksimipyynti" käytössä, eli kaasu pohjassa kokoajan. Osakaasulla taasen ainakin autotekniikassa (jatkuvasti elävä kierrosluku ja kuorma) asia taitaa olla hieman monimutkaisempi. Esimerkiksi tuo "pidemmät välitykset" ei aina tarkoita kulutuksen laskua. Jos moottorin vääntömomentti ei riitä mennä sillä isolla vaihteella vaikkapa ylämäkeä, kulutus nousee. Tai jos haluttu nopeus vaikkapa siinä ylämäessä vaatii X määrän tehoa ja Y määrän vääntöä, eikä kumpikaan tai vain toinen näistä toteutuu sillä isolla vaihteella ja joudutaan painamaan reilusti kaasua syvempään ---> kulutus nousee.


Oma ajotyylini ei ole mitenkään "maksimaalisen taloudellinen", mutta lähes aina on omilla autoilla (vapareita kaikki) hioutunut niin, että lähdöt on ripeitä eikä kaasua pelätä painaa. Lähes aina tämä on ollut taloudellisin tapa. Saavutettua nopeutta jatketaan isoimmalla sopivalla vaihteella, paitsi jos tarvitsee liikkua ripeästi (esim. ohitus). Sen mitä turboahdetuilla bensakoneilla olen ajanut, ei ajotyylini sovellu niille pätkääkään, kulutus nousee aivan järkyttäväksi.
Kouvolan Korottajattm #Jyväskylän alajaosto

Poissa Turbo 242

  • Hallituksen jäsen - Varastomies
  • Global Moderator
  • Turbo+
  • *
  • Viestejä: 6579
  • Teiden tukko
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #41 : 14.01.2020, 20:39:41 »
Tuota yritin seitsemisen vuotta sitten silloisella turbodiesel-Volvolla, mutta sattui pieniä ja yllättävästi rahaa vieneitä korjauksia. Sain tarpeekseni - vaikka oli oikein kännykässä ja tietokoneella seurantaohjelmat ja kaikki. Kyllästyin. Töissäkin oli kiireitä ja ainakin stressiä.

Pitänee nyt joutomiehenä harkita. Kyllä vioista kertoo taatusti niin kasvanut kulutus kuin mahdollinen kasvanut öljynkulutuskin.

Nykyään kun tankkaus maksetaan mobiilisovelluksella, voi sinne tankkauksen jälkeen kirjata matkamittarin lukeman ja sovellus laskee keskikulutuksen automaattisesti. Sovellus myös pitää kirjaa kaikkien tankkausten keskikulutuksesta. Kyseessä on ABC:n sovellus.
Volvo 242 -77 2.3T, Volvo 940 -98 2.3T, Volvo V70 -05 2.5T "Flex Fuel" AWD, Asuntovaunu Adria 613 UL -04 (SFC 141540)

Poissa Huikkoster

  • VRCF Ry jäsen 2020
  • Turbo
  • *
  • Viestejä: 4911
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #42 : 14.01.2020, 21:33:18 »
Sellaisen havainnon tein että oma V70 2,5FT automaatti vie reilusti polttoainetta vaihteilla 1-4 <60km/h. Ei mitään väliä onko vaihteet manuaalilla vai automaatilla. Helposti saa lukemia 30-40l/100km jos kiihdyttää. Turbiini tavallaan lukittuukin välillä mutta ei täysin.

Mutta kun saa 60km/h ja 5 vaihteen päälle, kulutukset tippuu reilusti. Pystyy vaikka väännättämään ylämäkeen eikä hetkellinen kulutus nouse yli 20l/100km. Tasamaalla mennäänkin jo 7-10l/100km.

Eli tällä autolla kaupunkiajo on myrkkyä kulutukselle mutta maantiellä ihan järkeviä lukemia.

E85 siis käytössä.
Pari Avensista ja 142 -71

Poissa insinörtti

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 50
  • www.vrcf.fi
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #43 : 15.01.2020, 19:54:28 »
Dieseliä voi ajaa laihaseoksella, koska ainoa haitta siitä on NOx:it. Moottori itsessään ei ole siitä moksiskaan.
Dieseliä pitää ajaa laihaseoksella, jos halutaan hyvä hyötysuhde. Oli tähän joku ihan oikean perustelukin, mitä en just nyt päähäni saa.

Laiha seos ei aiheuta NOxeja, vaan korkea lämpötila/paine (aikalailla sama asia, kun paineen noustessa nousee myös lämpötila ja päinvastoin). Dieselissä sitä painetta piisaa auttamatta korkean puristussuhteen vuoksi.

Rikas seos antaa enemmän tehoa, mutta sitten jää polttoainettakin palamatta = nokea ja/tai hiilivetypäästöjä. Viimeksi mainitut eivät yleensä ole dieselin vaiva, koska ilmaylimäärä.

ennenkaikkea bensamoottori herkästi hajoaa laihaseokseen joko lämpörasituksien tai nakutuksen seurauksena. Laiha palotapahtuma bensiinillä on siis toisinsanoen "liian kuuma".
Tähän retkuun minäkin olen mennyt. Ja samalla kovasti ihmetellyt, miten laiha seos eli vähemmän polttoainetta pyttyyn nostaa palolämpötilaa.

Ei nosta. Kyse on juurikin siitä, että moottoriin syötettävän ilman määrän kasvaessa kasvaa myös maksimipaine/lämpötila polttoaineen palaessa. Jossain vaiheessa saattaa käydä niin, ettei palaminen tapahdu enää tulpasta lähteneenä palorintamana, vaan kaikki roihahtaa kerralla = nakutus, mitä kone ei pitemmän päälle kestä (tulee esim. "mäntäpistiäinen" kylään). Perinteinen tapa ongelman ratkaisuun on mättää koneeseen bensaa reilusti yli tarpeen = rikas seos. Bensan haihtuminen sitoo lämpöä ja ehkäisee tätä kautta nakutusta.

Eniten tämän kanssa kait painitaan lentokoneiden yms. moottoreissa, mistä halutaan repiä maksimaalinen teho/painosuhde irti ja sitä maksimitehoa saatetaan käyttää pitkiä aikoja.

Edit: fiksumpi tapa kuormitetun koneen jäähdytykseen olisi vesiruiskutus, muttei tätä liene koskaan sarjatuotantoatoon päätynyt?

Kevyemmällä kuormalla voisi periaatteessa käyttää laihaankin seosta. Tosin katalysaattori ei tällöin oikein toimi. Katalysaattorien käyttöönotto aikalailla tappoikin pari kehityslinjaa eli korkeapuristeiset moottorit (kun alkuun tarjolla vain E95) ja laihaseosmoottorit. Jotain kevyellä kuormalla laihaseoksella toimivia oli kyllä alkupään kattiautoissakin, mutta ei kai enää ainuttakaan - ei mene enää kiristyneistä päästörajoista läpi?

Kattiautossa homma menee niin, että moottoriin syötettävän ilman määrä mitataan ilmamassamittarilla ja perään ruikitaan bensaa niin, että seossuhde on öbaut oikea. Vimpan päälle seos säädellään lopulta kohdilleen korjaamalla ruiskutuksen määrää pakokaasun jäännöshapen määrän (lambda-anturi) mittauksen mukaan. Ei siinä ahtopaineen määrästä tarvi piitata.

Tosin tarkalleen ottaen homma menee niin, että seos huojuu koko ajan lievästi rikkaan ja laihan väliä, koska katalysaattori ei kykene samanaikaisesti pelkistämään typen oksideja ja hapettamaan häkää + hiilivetyjä, vaan tekee näitä vuoronperään.

Lappu lattiassa -kiihdytyksissä ilmeisesti on hajontaa ja osa autoista tiputtaa tällöin lambdaohjauksen pois pelistä ja käyttää ennalta ohjelmoituja karttoja & reilua polttoainemäärää (jäähdyttämään = ehkäisemään nakutusta), ihan kuin wanhaan hywään aikaan ennen katteja. Tässä kohtaa polttoainetalous menee pytystä alas. Tuntuisi pitävän paikkansa - lappu lattiassa kasvattaa kulutusta todella rankasti ainakin omiin käsiin osuneissa bensaturboissa, joissa viritysastekin suht korkea (n. 120 hv ja 175 Nm/l)... joten ei yllättäisi, jos näissä tällaiseen jäähdytykseen turvaudutaan.

Monesti puhutaan, että moottorin taloudellisin käyttöalue on maksimivääntömomentin tuntumassa.
Tämä johtuu siitä, että bensakoneen tehoa säädetään säätämällä moottoriin syötettävän ilman määrää. Polttoaineen määrää/seossuhdetta kun voi muutella hyvin rajallisesti (koska katalysaattori + liian laiha seos ei syty).

Kun tehoa tarvitaan vähän, ilmansaantia kuristetaan rankasti kaasuläpällä ja imusarjassa on rapsakka alipaine. Myös turbokoneissa. Moottori joutuu tällöin toimimaan tavallaan tyhjiöpumppuna ilmanpainetta vastaan. Tästä aiheutuu pumppaushäviöksi kutsuttua energianhukkaa. BTW niinsanotut kaasuläpättömät moottorit on keksitty juuri siitä syystä, että tällä kikalla saa pumppaushäviötä hieman pienennettyä.

Toinen tapa on korvata ilmaa inertillä eli hapettomalla kaasulla... jota saadaan kat -koneen pakokaasuja kierrättämällä! Tosin tätäkin voi käyttää vain rajallisesti, koska bensa ei suostu syttymään happipitoisuuden laskettua liian alas.

Pumppaushäviön välttämiseksi pitäisi ajaa kaasuläppä 100 % auki koko ajan. Tosin tämäkään ei toimi, jos ao. moottorissa tällöin rikastetaan seosta. Mutta tässä kuitenkin se tausta mm. perinteiselle ohjeelle reippaasta kiihdyttämisestä sekä syy siihen, miksi autoihin kehitellään "aavikkovälityksiä". Pyritään saamaa kuormitus suht ylös eli tavoitellaan kaasuläppää reilusti auki, mutta nykykoneista tuppaa tällöin irtoamaan tehoa jo yli tarpeen -> ongelmaa ratkotaan kierroslukua tiputtamalla.

Toki moottorin kitkahäviötkin kasvavat kierrosluvun noustessa. Optimi lie jossain 2000 rpm kieppeillä ja kaasu suht reippaasti (tyyliin 70 %?) auki.
« Viimeksi muokattu: 15.01.2020, 20:17:34 kirjoittanut insinörtti »

Poissa Juho_

  • Grand Luxe
  • **
  • Viestejä: 665
  • vapari
Vs: Kulutuserot bensavapari vs. turbo?
« Vastaus #44 : 15.01.2020, 20:46:22 »
Kevyellä kuormalla voidaan ajaa moottorista, sytkästä.. riippuen jopa sillä rajalla milloin ei meinaa seosta saada kunnolla syttymään (bensalla kaiketi siinä lambda=1.10-1.12 alueella?).
Etanolilla verrattuna bensaan btw voidaan ajaa vielä pykälän verran laihemmalla mikäli sytkässä riittää paukut (ehjällä suorasytkällä riittää ainakin), eli karkeasti noin lambda=1.20-1.23.
Sen lisäksi kuulemma ennakkoakin saa tarjota aika reilusti - asia erikseen milloin ei ole enään hyötyä aikaisemmasta ennakosta. Siitä tosin ei ole kokemusta, kun ei tullut haettua "parasta" ennakkoa osakaasualueille, kevyellä kuormalla.
 Mut laihalla seoksella ajaminen onnistui kyllä hyvin, vasta lambda 1.27 alkoi tulemaan satunnaista missfirea.

Siihen kiinnitin myös huomiota, että kaasua joutui keventämään aina kun sääti laihemmalle (osakaasulla), jottei vauhti lähtenyt nousemaan. ???

Muutenhan autovalmistajatkin tykkäisi pyrkiä mahdollisimman pieneen kulutukseen, mutta pitää myös pyrkiä mahdollisimman pieniin päästöihin = ei toimi yhdessä.

Useampia (lähinnä?) katittomia autoja on kyllä olemassa, millä on ajettu laihalla seoksella pienellä kuormalla ja siten saavutettu todella alhaisia kulutuslukemia. Bensavehkeistä puhuttaessa.


Ite oon huomannu et tuo V40 vie matka-ajossa jopa enemmän mitä vaikkapa 525 E60 (M54B25+6v automaatti), mikäli auton omaan kulutusmittariin voi edes +/-0,5L tarkkuudella luottaa ettei noissa keskenään kovin suurta heittoa olisi.
Volvolla 8,4L/100km ja BMW 6,7L/100km.
Samanlaisella ajotyylillä, nopeusrajoituksia noudettaen ja ei ylimääräistä kuormaa.
Ja samankaltaisissa olosuhteissa (max 2-3C pakkasta, kuiva sää).

Toki aika huono vertailla ihan eri automalliin.
Mut yllättävän pienellä kutonenkin pääsee.

Sais olla pitkät välitykset manuaaliaskin kanssa tuossa V40, niin ehkä sillä sit pääsis jo varsin maltillisiin kulutuslukemiin.
Automaatin takia tahtoo tuo kulutus nousta aika reippaasti, varsinkin kaupunkiajossa. ::)
Imgur | YouTube
Volvo 960 -91 | B6304S+ZF 260Z
Volvo 240 -90 | B200F+M47
Volvo V40 2.0T -02 | B4204T3

 

KL-varaosat  Carwist