Tinakoneen lohkon kestävyys

Suunnitelmien paisuttua, ja mietiskelyjen myötä heräsi kysymyksiä tinakoneen lohkon kestävyydestä, tarkemmin sanottuna sylintereiden.

Nyt on tosin vapari kyseessä, mutta ihan tuolla vapari B6304 näyttäisi sylinterit leviävän yläpäästä kun alkaa sylinteripaineet olemaan vähän reippaammat mitä tehdaskuntoisessa (kiitos osittain etanolin ja reilujen puristuksien vuoksi).

Eli putkien tukeminen yläpäästä olis ihan hyvä juttu (korsetti).

Mut kestääkö sylinterit muuten sitte jos yläpäästä tuetaan? Esim. 83,20mm porattuna? Näin ainakin ite päättelisin, että pitäisi kestää.
Vai onko vaan raa'asti porattava putket pois ja asennettava pykälän isommat rautaputket ja käyttää 83mm porausta?

Syy poraukseen on yksinkertainen, eli kuluneet sylinterit jotka on enemmän tai vähemmän soikeat.
"Uudessa" lohkossa toki pytyt huomattavasti paremmat mitä käytössä olleessa oli, mut ei uusia mäntiä viitti hankkia jos ei pyttyjä porauta/hoonauta suoraksi - hyöty nolla.

Eihän tässä mitään pomminvarmaa konetta ole tekeillä, ja oletuksena on että jotain muuta hajoaa ennen lohkoa ja sekin lyhyessä ajassa.
Sitte vaa tekee motivaatiotauon jälkeen parannuksia ja eikun alusta, kuten nyt.

Kiinnostava aihe. Harmillisen vähän näistä on tehty järjestelmällistä tutkimustyötä. Toki aihekin on monimutkainen ja erilaisia parametrejä on aika liuta.

Vaparissa sylinteripaine ei nouse yhtä korkeaksi kuin ahdetussa joten ehkä putkilta itseltään ei vaadita niin hirmuista lujuutta. Lukaisin nopeasti jotakin vastaan tullutta tieteellistä artikkelia jossa oli mittailtu kahden hyvin lähelle toisiaan vastaavan Valmetin dieselin sylinteripaineita kampiakselin kulman funktiona - ahdetussa sylinteripaine oli karkeasti tuplasti korkeampi kuin vaparissa ja sylinteripaine pysyi maksimiarvossaan vaparissa lyhyemmän aikaa kuin turbossa. Tämä toki dieselissä mutta olettaisin että pätee periaatteen tasolla johonkin rajaan asti bensa/e85-laitteisiinkin.

Tuo yläpään leviämisongelma on tainnut koskettaa ihan jo tehdastekoisiakin laitteita joten yläpään korsetointi saattaisi hyvinkin olla ihan järkevä muutos, ihan siis vapareissakin.

Tälleen kun lohkon tekee niin kestää     

Sylintereiden yläpään tukeminen perinteiseen tyyliin esimerkiksi rakotulkeilla tuntuu tekevän näistä melkoisen sitkeitä tapauksia. Ahdetussa ainakin 100-120hv / pytty tehotasolla sietää melkoisen julmaa väärinkäyttöä ja pitkään. En usko vaparikäytössä tulevan ongelmia, kun sylinteripaine kuitenkin pysyy suhteellisen alhaisena. Toki huonolla säädöllä saanee tuhoa koneessa kuin koneessa aikaiseksi.

Sylinterit leviää rakotulkkien kanssa sit leveyssuunnassa vaan.
Vanhassa lohkossa näky selkeitä ohipuhalluksen merkkejä ja oli >83,10mm yläpäästä mitattuna.
Puristuspaineet n. 20bar , korjaamaton puristussuhde 14:1.

Eka lohko ei ollu yhtä paha, eikä yhden b6304f (oli sit muuten kyllä kulunut...460tkm ajettu) tai tuokaan kevyesti piristettynä.

Ilman rakotulkkeja toki lohkon pituussuunnssa leviää pahemmin ja suurempi halkeamisriski olemassa.
Huomaa hyvin kun rako on pienentynyt useita kymppejä.

En vaparikäytöstä osaa niin sanoa mutta jos itselle tekisin pomminvarmaa ahdettua moottoria tinakoneen pohjalle niin laittaisin kyllä ehdottomasti sekä pallografiittivalurautaiset putket että alumiinisen korsetin. Ja korsetin nimenomaan noiden Lunkan kuvien tapaan, että tukeutuu koneistettuihin vesitilan ulkolaitoihin joka kohdasta. Samalla saisi porauksen määriteltyä sopivien mäntien mukaan. Näkisin että tuo rakotulkkien naputtelu vesiuriin varmasti auttaa pyttyjen välin leviämiseen/halkeamiseen, mutta ei varmaankaan leveyssuunnan muodonmuutoksiin.

Netistä löytyy kuvia kun tinalohkoon on asennettu dartonit mutta niissä tuo dekkitason design ei mielestäni ole aivan optimi, kun putken ''kaulus'' ei tukeudu vesitilan reunoihin joka puolelta. Mikä merkitys tällä sitten on lujuuden kannalta on taas täysin eri asia.

Lunkka ainakin kertonut, että se menee aika veteläks koko lohko dartoneilla ja siinä tulee sit uusia ongelmia.
Näkisin, että paras kohtuu järkevän budjetin ratkaisu olis Lunkalta korsetti asennuksineen ja sit poraus 83,20mm.

Toki jos olis itellä mahdollisuudet (ja osaamista) koneistaa, niin uudet rautaputket ja korsetti.
Sais ehkä porausvaraakin 84-85mm asti.. edellyttäisi kyllä mittailua missä tulee sen rajat.

Jos mietitään budjettimallista tinalohkon vahvistamista, niin olen joskus miettinyt olisiko se mahdollista betonilla. Mulla ei ole sen käytöstä kokemusta, joten saattaa olla kuitenkin mahdoton ajatus käytännössä. Pieniporauksinen lohko toki kestää aika paljon ihan vakionakin, mutta toki olisi kiva jos isompiporauksisiakin voisi hyödyntää, niitä kun on liikkeellä huomattavasti enemmän, tai kuten Juho_:n tapauksessa, männät ovat isompaan poraukseen sopivat.

Olisiko betoni siis mahdollista valaa dekkitasoa vasten, moottori ylösalaisin? Käytännössä ainakin niiden vesireikien jättäminen auki on vähän haasteellista. Olisiko niitä välttämätön olla sen enempää kuin kannentiivisteessäkään on? Kansi varmaan pitäisi olla pultattuna paikoilleen, jotta betoni saa tekeytyä sellaiseen muotoon, jossa se käytössä ollessaankin on. Valamisen ajaksi kannen ja lohkon väliin voisi tehdä umpinaisen pellin kannentiivisteen tilalle. Siinä voisi olla hitsattuna vesitilaan törröttäviä tappeja vesireikien kohdalla. Varmaan aika ohuita tappeja, jotta betoni ei heikkene liikaa niiden kohdalta. Kuinka paksu valun tulisi olla?

Entä jos käyttäis ihan vakio D5 lohkoa, niin pääsis aina paljon helpommalla. Toki kanget ja männät joutuu hankkimaan erikseen, mutta ne joutuu joka tapauksessa hankkia.

Entä jos käyttäis ihan vakio D5 lohkoa, niin pääsis aina paljon helpommalla. Toki kanget ja männät joutuu hankkimaan erikseen, mutta ne joutuu joka tapauksessa hankkia.

Mutta tämä ei ratkaise nelos- tai kutostinan "ongelmia"

Jos mietitään budjettimallista tinalohkon vahvistamista, niin olen joskus miettinyt olisiko se mahdollista betonilla. Mulla ei ole sen käytöstä kokemusta, joten saattaa olla kuitenkin mahdoton ajatus käytännössä. Pieniporauksinen lohko toki kestää aika paljon ihan vakionakin, mutta toki olisi kiva jos isompiporauksisiakin voisi hyödyntää, niitä kun on liikkeellä huomattavasti enemmän, tai kuten Juho_:n tapauksessa, männät ovat isompaan poraukseen sopivat.

Olisiko betoni siis mahdollista valaa dekkitasoa vasten, moottori ylösalaisin? Käytännössä ainakin niiden vesireikien jättäminen auki on vähän haasteellista. Olisiko niitä välttämätön olla sen enempää kuin kannentiivisteessäkään on? Kansi varmaan pitäisi olla pultattuna paikoilleen, jotta betoni saa tekeytyä sellaiseen muotoon, jossa se käytössä ollessaankin on. Valamisen ajaksi kannen ja lohkon väliin voisi tehdä umpinaisen pellin kannentiivisteen tilalle. Siinä voisi olla hitsattuna vesitilaan törröttäviä tappeja vesireikien kohdalla. Varmaan aika ohuita tappeja, jotta betoni ei heikkene liikaa niiden kohdalta. Kuinka paksu valun tulisi olla?

Betoni taitaa aika herkästi murtua, ainakin siinä kohtaa.

Sitä oon myös miettinyt, kestäiskö tuo 83mm porauksella oleva lohko ahdettuna jos siihen asentaa korsetin.
B4204T5 kone olis ylimääräisenä, ja vähän meinaa B4194T lohkot olevan välillä kiven alla.. mut sitä ei kyllä pysty käytännös toteuttamaan kun tulee jo yhden koneen kanssa vähän väliä budjetti vastaan.
Mut noin ajatustasolla nyt alkuun.

Ongelma alue itsessään korjaantuisi korsetin myötä.

Kattelin noita Subaru EJ20/EJ25 lohkojakin. Niitä on 3 eri variaatiota muistaakseni, open, semi-closed ja closed deck.
Jälkimmäiset kestää huomattavasti paremmin, erityisesti closed deck lohko.
Ja niissäkin on kuivaputket, ja vahvuus tais olla aika lähellä Volvon tinakonetta.

B4204T5 kone olis ylimääräisenä, ja vähän meinaa B4194T lohkot olevan välillä kiven alla..

Jos öljysumut ei ole välttämättömyys niin noita läpimätiä S/V40 saa välillä todella nimellisillä hinnoilla B4164S-moottorilla. Moinen on menossa oman 142:n keulalle ryyditettynä 90mm kampiakselilla. Tulee tuolla konstilla juurikin vastaava mitä orkkis B4194.

Joo se on toki vaihtoehto.

Entä jos käyttäis ihan vakio D5 lohkoa, niin pääsis aina paljon helpommalla. Toki kanget ja männät joutuu hankkimaan erikseen, mutta ne joutuu joka tapauksessa hankkia.

Eikös D5 lohko ole muuten ''sama'' kuin bensavitonen mutta aavistuksen korkeampi? Muistaakseni mitat olivat luokkaa bensa 220mm ja diesel 240mm eli jos kaksi senttiä pystyy rouhimaan pois lohkon päältä niin vastaisi bensan lohkoa? Korjatkaa jos muistelen väärin. Onkohan tuossa dekkitasossa jotain mikä estäisi tälläisen pahoinpitely-operaation?

Jos öljysumut ei ole välttämättömyys niin noita läpimätiä S/V40 saa välillä todella nimellisillä hinnoilla B4164S-moottorilla. Moinen on menossa oman 142:n keulalle ryyditettynä 90mm kampiakselilla. Tulee tuolla konstilla juurikin vastaava mitä orkkis B4194.

Onko tästä 1.6 lohkoswapista 90mm akselilla kokemusta, tai jopa tuollaisen pikkukoneen kurittamisesta ahtamalla? Mutta tämä siis kokeiltu että 90mm akseli sopii tällaiseen lohkoon?