Kaistavahdit ja muut ajoavustimet ovat pois päältä, enkä usko niiden liittyvän tähän tilanteeseen mitenkään. Kaikki nivelet pitäisi kaiken järjen mukaan olla kunnossa, vaikkakin kaikki osat ovat tehtaan jäljiltä, auto on tuhat kilometriä sitten leimattu ja uskoakseni Debilissä ovat myös ne nivelet tarkistaneet. Minkälainen näiden SPA alustaisten autojen takaripustus on, onko siellä jotain ilmiselvää syytä miksi tuo takavasennurkka voisi mennä ulos säädöistä normaalia herkemmin? Raskas etupää lienee taipuvaisempi hukkaamaan oikeat ohjauskulmansa sopivassa täräyksessä, mutta luulisi että takapää olisi vaikeampi saada pieleen. Varsinkin, kun tällä autolla on tasan kaksi kuljettajaa, minä ja äitini ja me molemmat ajamme todella varovasti ja uhraamme kanssa-autoilijoiden hermot säästääksemme omaa autoamme töyssyien osuessa kohdalle.
Sitten tullaan tähän mielenkiintoisimpaan osuuteen: Ohjauskulmien säädön tehnyt asentaja lienee ollut sama jokaisella kerralla, itseasiassa jokaisen meidän talouden Volvon osalta, johon on meidän omistuksessa säädetty kulmat. ITV-4 menee kuin juna, siihen nyt on uusittu kaikki apurungon puslista lähtien (pl. hammastanko) ja homma ok. AKI-10 menee myös kuin juna tuoreella hammastangolla. AKI-10:n ohjauskulmia ei ole säädetty minun omistusaikana. Sitten otetaan esimerkiksi emännän XC70, siinä on täysin samoja piirteitä mitä tässä V90:ssä. Tien kallistuessa vasemmalle, ei mitään ongelmaa, mutta kun tie kallistuu oikealle niin saa hiukan vääntää vastakkaiseen suuntaan. Uudella urattomalla tiellä ratti on kuitenkin nähdäkseni suorassa. En ole aiemmin antanut tämän häiritä, koska kyseessä on kuitenkin 560tkm ajettu auto luultavasti alkuperäisellä hammastangolla, niin voihan sekin aiheuttaa omat mausteensa, puhumattakaan esim. väsyneistä apurungon puslista. Eli yhtäläisyyksiä löytyy V90:seen ja yhdistävänä tekijänä Debilissä tehty kulmien säätö.
Sitten kävin eilen ajelemassa siskon S60:llä, jonka senkin viimeisin kulmien säätö on tehty Debilissä 3 vuotta ja reilu 20 000km sitten. Ja taas löytyi yhtäläisyyksiä, suoralla urattomaalla tiellä ratti oli suurinpiirtein suorassa. Tien kallistuessa vasemmalle, ei mitään ongelmaa mutta kun tie kallistuu oikealle, niin sinne sitten lähdetään vaeltamaan innokkasti jos ei ohjaa vastaan. Eli, taas yhtäläisyyksiä löytyy, mutta en voi mennä osoittamaan suuntauksen tekijää tässäkään surutta, koska suuntaus on tehty jo 20 000km sitten ja siskon ajot tuntien, en mene takuuseen onko hän täräytellyt autoa kuinka pahasti kuoppiin ja saanut kulmat solmuun. Muuten auto kyllä tuntui vakaalta ajaa.
Emännän S60 on myös säädetty Debilissä, mutta muistaakseni se meni ihan vakaasti. En ole ajanut sillä hetkeen, niin en muista tarkasti sen ohjauspiirteitä.
Eli, meiltä löytyy ITV-4, Emännän S60, Emännän XC70, siskon S60 ja V90. Eli yhteensä 5 Volvoa, joiden kulmat on säädetty samassa paikassa ja faktasti ainakin kolmessa niistä on hyvinkin samanlainen outous ohjauksessa. Heikkohermoisempi voisi vetää tästä jotain johtopäätöksiä säätöpaikan suhteen, mutta en nyt voi sokeasti osoittaa syyttävää sormea sinnekkään, kun kyseessä on kuitenkin kasa vanhoja autoja (pl. V90) ja vieläpä samalla alustarakenteella, niin kai tietyt oireet sitten voivat korostua kaikissa niistä. Toki AKI-10 menee kuin juna.
Mitä enemmän mietin tätä, sitä hullummaksi tulen. Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa V90:n kanssa. Joko menen nolaamaan itseni Debiliin ja kerron vainoharhaisesti, että ratti on jäänyt vinoon tai sitten uhraan lisää valuuttaa kehiin ja käyn tarkistamassa säädöt toisaalla, eli varmaankin Cössillä sitten. Mutta ei kai saakeli silti vinossa oleva ratti selittäisi tätä taipumusta puoltaa vain toiseen suuntaan, kun kulmat ovat itsessään kuitenkin juuri sitä mitä pitää. Vai voiko sähköinen ohjaustehostin sitten tuoda jotain mausteita tähän soppaan.