Vieläkö seuraava autosi on diesel?

Insinörtin kantaa mäkin olen koittanut tuoda esiin.

Ja tavallaan tässä kaikki puhuvat ihan samasta asiasta, mutta eri termein. Se mikän on miellyttävää on taas makuasia (ja toisaalta makuasiat ovat ainoita joista kannattaa kiistellä ).

Väännöllä kiihtyy. No ei kiihdy. Jos on samantehoinen bensa ja diesel, niin suorituskykykin aika tasan ... tosin bensavehje yleensä vie voiton 0-100 kisassa (kevyempi jne.)

No jos tarkkoja ollaan niin väännöllähän auto kiihtyy, mutta ei moottorin, vaan vetoakselin. Moottorin tuottama vääntö siirtyy tehona voimansiirtokomponenttien kautta vetoakseliin, jossa se ulosmitataan vääntönä. Vetoakselilta voidaan mitata täsmälleen sama teho kuin moottorista (pl. häviöt), mutta vääntö on moninkertainen. Kertoimen voi laskea kokonaisvälityssuhteesta.

Edelleen saman toistoa. Minun pointti on että henkilökohtaisesti tykkään ajaa autolla jossa kierrosten ei tarvitse nousta yli 2000 rpm ja  vastataan että olen väärässä koska bensakone tuottaa tehon 5000 rpm. Jotenkin tuntuu kuin puhuisin eri kieltä. En ole missään vaiheessa väittänyt ettei bensakoneesta irtoa tehoa, vaan että itse tykkään alakierroksista joissa dieselillä se hoituu. Ja kun vertailin lukuja niin vertasin nimenomaan Volvon T3 vs D3 ja T4 vs D4 jne eli en eri kokoisia ja vapareita vaan sitä ajanko mieluummin 2.0 D3 kuin 2.0T3 Volvolla ja henkilökohtainen preferenssini siinä on diesel.

esim. nykyaikaisissa volvon 2.0 T5 vs D5 max. väännöt on alkaen ihan samoilla kierrosluvuilla ja tehot T5 n.5000rpm ja disu n.4000rpm. uutta S60 T5 ajaneena ei ainakaan sitä tarvinnut kierrättää yhtään yli kolmen tonnin oikeastaan milloinkaan.

välillä tuntuu kuin jotkut unohtavat näitä bensa /disu ja teho/vääntö keskusteluja muiltakin foorumeilta lueskellessa, että nämä autonvalmistajienkin ilmoittamat tehot ja väännöt on niitä täyskaasuvetoja dynolla eikä mitään taajamakruisailu käppyröitä tai matka-ajo demonstraatioita.

välillä tuntuu kuin jotkut unohtavat näitä bensa /disu ja teho/vääntö keskusteluja muiltakin foorumeilta lueskellessa, että nämä autonvalmistajienkin ilmoittamat tehot ja väännöt on niitä täyskaasuvetoja dynolla eikä mitään taajamakruisailu käppyröitä tai matka-ajo demonstraatioita.

Jonka lisäksi teho mitataan "jarrua" vasten, niin että se kierrosluku laskee mittauksen ajan, jolloin esim turboahdetun moottorin vääntökäyrä kampeaa selkeästi alemmas mitä kiihdytyksessä.

En nyt oikein nykyturboista tiedä, mutta vanhoissa to3 turboissa näki kuinka vastamäessä sai vaihdin hiipuessa ahdot pysymään maksimissa monta sataa kierrosta alemmas mitä se jaksoi niitä nostaa kiihdytyksessä.

Olisko sähkön korvaaja ammoniakki tai etanoli... Tulevaisuudessa Maersk aikoo kelpuuttaa laivojensa polttoaineeksi muun muassa ammoniakin ja metanolin.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007808328.html

Sinänsä täysin offtopikkia, mutta olen monesti miettinyt miksei laivoissa käytetä purjeita enempää. Vai onko se öljy kuitenkin vaan niin älyttömän halpaa että siinä ei ole mitään järkeä vaikka kulutus pienenisikin.

Samasta syystä kuin maalla kulkevat kulkupelit toimii jollain moottorilla - nopeus..

Sinänsä täysin offtopikkia, mutta olen monesti miettinyt miksei laivoissa käytetä purjeita enempää. Vai onko se öljy kuitenkin vaan niin älyttömän halpaa että siinä ei ole mitään järkeä vaikka kulutus pienenisikin.

Nehän on tekemässä paluuta, tosin näyttävät nykyään enemmän pelkiltä mastoilta.



https://tekniikanmaailma.fi/ruotsissa-kehitellaan-tuulivoimalla-kayvaa-laivaa-jossa-on-80-metria-korkeat-teleskooppisiivet-alus-voisi-ylittaa-atlantin-12-paivassa/

Samasta syystä kuin maalla kulkevat kulkupelit toimii jollain moottorilla - nopeus..

Kaikkiin kuljetuksiin nopeuden ei tarvitse olla valtava. Jos puolet hitaammin pääsee paljon halvemmalla, se voi olla voittava valinta.

Ei tule enää yhtään autonromua pihaan niin kauan kun valtio verottaa niitä enemmän kuin laittaa teiden kunnossapitoon.

Jos autoilu on se millä tämä maa pitää pitää pystyssä niin poliittinen tahtohan on ettei pysy.

Mitään sähkövatkainta en tule hankkimaan. Nyt ajan L7e luokan ajoneuvolla, josta maksan vakuutuksen ja sen mitä se syö polttoainetta. Jos Valtio vittuilee, niin mennään näillä. Jos L7e tuomitaan autoverolle hankin traktorin.

JCB valmistaa mukavia jousitettutelisiä kulkuvälineitä. Hankin sen 10 ha pientilan mikä riittää vaikka lampaille ja päästelen 89 km/h mukavalla ilmajousitetulla ajoneuvollani polttoöljyllä tai vaikka rypsillä kunhan lopettavat tieliikenteen jatkuvan kurmuuttamisen.

Kylläpä se vaan on. Mikä muukaan se olisi kun kilometrejä ja maantieajoa on edelleen reilusti?

Tsekkaillaan tilannetta uudelleen noin viiden vuoden kuluttua.

Ei kannata lähteä mukaan tähän lehtien aiheuttamaan hysteriaan, että nyt se loppuu. Keskimääräinen suomalainen auto on kuitenkin 12-vuotta vanha ja arvoltaan n. 3 600 €. Lisäksi Suomessa on pitkälti toista miljoonaa ihmistä jotka eivät voi kun haaveilla uudemmasta kalustosta joten ei tässä mitään ihmeellistä tapahdu pitkään aikaan.

Samasta syystä kuin maalla kulkevat kulkupelit toimii jollain moottorilla - nopeus..

Ei nuo rahtilaivat loppujenlopuksi ihan älyttömiä vauhteja ota, jonka lisäksi kyllähän purjeveneilläkin voidaan ajaa nopeammin mitä tuulen nopeus on. Ja lähinnä jonkinlaista aputyöntöä niistä purjeista olen ajatellut, tuskinpa vastatuuleen luoviminen olisi järkevää purjein.

Ei nuo rahtilaivat loppujenlopuksi ihan älyttömiä vauhteja ota, jonka lisäksi kyllähän purjeveneilläkin voidaan ajaa nopeammin mitä tuulen nopeus on. Ja lähinnä jonkinlaista aputyöntöä niistä purjeista olen ajatellut, tuskinpa vastatuuleen luoviminen olisi järkevää purjein.

Purjeita on jo käytössä Viking Linellakin ja samaa tekniikkaa viedään suurien merien rannoille, missä laivoja pääasiassa rakennetaan. Tavoitteet ovat kunnioitettavia, toivottavasti tulosta syntyy. Roottoripurje on tuulen suunnasta riippumattomana ainakin teoriassa loistava apuvoimanlähde. Mutta kuten tunnettua, jokaisella voimalla on vastavoima, eikä helppoja ratkaisuja säästämiseen ole olemassa.

Siipipurjeille optimaalisin runkomuoto taitaisi olla SWATH, kapeavesilinjainen katamaraani, joita Raumalla aikoinaan rakennettiin, tosin kaasuturbiineilla liikkuvina. Tämä ei taas ole ihanne lastitilavuuden näkökulmasta. Purje vaatii kallistavan momentin kumoavan voiman, veneissä se on pääsääntöisesti köli ja laivoissa painolasti. Esimerkiksi autot ovat kevyttä lastia ja taloudellinen runkotilavuus edellyttäisi valtavaa turhaa lastia vakavuuden saavuttamiseksi.

Mitä tulee kuljetusnopeuteen, aika on rahaa. Jokainen turha tunti tilauksen ja toimituksen välillä on hukkaa. Tuotantotalouden perusasioita.

Tuulta nopeammin liikkuvat purjealukset ovat sitten oma lukunsa. Ei taida toimia laivamittakaavassa

Jos nopeus ei kelvannut selitykseksi niin sitten varmuus siitä vauhdista.

Olisi kyllä hauska nähdä laskelmia miten paljon esim. Emma Maersk tarvitsee purjeita saavuttaakseen vaikka puolet (11kn) sen koneella saavutettavasta nopeudesta (23kn)

Mitä tulee kuljetusnopeuteen, aika on rahaa. Jokainen turha tunti tilauksen ja toimituksen välillä on hukkaa. Tuotantotalouden perusasioita.

Tuulta nopeammin liikkuvat purjealukset ovat sitten oma lukunsa. Ei taida toimia laivamittakaavassa

Onhan se polttoainekin rahaa, mutta kun polttoaine on halpaa, niin sitä kannattaa polttaa enemmän jotta aikaa säästyy..
Sinänsä se sataman eteen vuoroa odottamaan kiirehtiminenkin tuntuu melko järjettömältä hommalta, mutta kai siellä on vaan jono, jossa ensin tullut pääsee ekana sisään. Jonkinlainen etukäteen kalenterista varattava satama-aika tuntuisi kyllä järkeveämmältä

Äkkiä kuitenkin kuvittelisi että prosentuaalisesti vähintään uhta usein tuulee sivulta kuin edestä tai takaa, jolloin sen suhteellisesti tyynemmäkin sivutuulen voisi hyödyntää apuna.

Onhan se polttoainekin rahaa, mutta kun polttoaine on halpaa, niin sitä kannattaa polttaa enemmän jotta aikaa säästyy..
Sinänsä se sataman eteen vuoroa odottamaan kiirehtiminenkin tuntuu melko järjettömältä hommalta, mutta kai siellä on vaan jono, jossa ensin tullut pääsee ekana sisään. Jonkinlainen etukäteen kalenterista varattava satama-aika tuntuisi kyllä järkeveämmältä

Äkkiä kuitenkin kuvittelisi että prosentuaalisesti vähintään uhta usein tuulee sivulta kuin edestä tai takaa, jolloin sen suhteellisesti tyynemmäkin sivutuulen voisi hyödyntää apuna.

Vastaan ensinnäkin aiheen kysymykseen: Seuraava henkilöauto ei ole diesel ja voisin luopua kohtuullista korvausta vastaan upeasta S90 dieselistä.

Jatko menee vähän aiheen sivuun, merenkulkuun. Pitäisiköhän sille avata oma keskustelu?

Jokainen konepäällikön työnkuvaa tunteva tietää, ettei yhtään polttoainetonnia tuhlata. Heillä on yleensä hytissään toimistotila, jossa aluksen käyntiä ja kulutusta seurataan herkällä korvalla. Polttoaine ei ole halpaa varustamolle, eikä sitä kuluteta tarpeettomasti.

Logistiikan ammattilaiset myös huolehtivat siitä, että satamiin jonottelu on mennyttä aikaa. Joskus harvoin laiva saattaa olla hetken redillä, mutta siihen on aina syynsä, esimerkiksi paluulastin viivästyminen tai reitin optimointi. Aika on rahaa.

Tuulien suunnat ovat pääasiassa tarkasti ennustettavissa. Esimerkiksi Suomessa kesäaikaan vallitsevat lounaiset tuulet. Jokainen ilmailija ja veneilijä asian tuntee, yllätys tulee pettymyksen muodossa eteläisiä rantoja etsivälle mökin ostajalle. Aina tuulee!!

Ja yllättäen, perinteisille uppoumarunkoisille veneille sivu- ja sivumyötäinen on se nopein tuuli, suoraa takatuulta vältellään. Ei siis kannata toivottaa myötätuulta. Roottorille tuulen suunta ei ole niin merkittävä.

Suomessa, ehkä myös osassa Eurooppaa sähköhypetys on voimissaan. Norjassa ymmärrettävää, koska energiaa on muille jaettavaksi asti. Jos fossiilliset polttoaineet kielletään laajemmin, voi pohtia, mitä tapahtuu öljyteollisuudelle ja nk öljymaille? Montako V8 pick-uppia mahdettiin tänäänkin myydä USA:ssa? Montako kivihiilitonnia kiinalaiset polttivat? Entä Intian energian kulutus? Australiassakin V8 jylisee kuuluvasti. Kannattaa viettää hetki ja pohtia, mitä 5,5 miljoonaa suomalaista voivat tehdä maailman muuttamiseksi

mitä 5,5 miljoonaa suomalaista voivat tehdä maailman muuttamiseksi

Koulussa pyörittelimme erilaisia hypoteeseja ja paras lopputulos oli - lopetetaan lisääntyminen. Säästämme siten ylivoimaisesti eniten luonnon resursseja.

Lopetetaan hengittäminen!