Siitä onkin hetki kuin olen viimeksi raapustellut autoista minkäänlaista tarinaa, taitaa viimeisin olla V70R vuosia sitten. Paljon on vettä virrannut äRrän jälkeen ja autot on vaihtuneet, välillä vähän parempaan, välillä huonompaan. Pari viimeistä vuotta tuli ajeltua V60 D6:lla ja se tuntui pitkästä aikaa "omalta" autolta. Edellinen Ph3 V70 2.5 oli kiva, mutta jotain puuttui (tehoa).
About kuukausi sitten autokuume nousi sen verran korkeaksi, että oli aika alkaa perustelemaan itselle miksi vaihtaa täysin huollettu ja toimiva auto johonkin muuhun. No, eihän se ole temppu eikä mikään, itselle on helppo valehdella ja selitellä tarinoita diesel-veroista, tulevista huolloista jne. Isoin kysymys oli
"mikä tilalle".
V90, V60, XC60 - vai joku muu merkki. V90 oli omaan makuun liian iso. XC60:stä taas ei löytynyt omaan makuun sopivaa (kiire kun oli, ostohousut puristi nivusia). Jäljelle jäi V60. Järki yritti sanoa "osta uudempi B3/B4, pärjäät sillä". Järki ei ole ikinä näytellyt mun autokaupoissa pääosaa, joten pikaisen kilpailutuksen jälkeen pihaan tuli tällainen kapistus



V60 T8, vm.2019. Ajettu ~140tkm ja Ruotsista uitettu Sakan toimesta. Varustelutaso R-Design Inscription, varusteita omaan tarpeeseen vähän liikaakin.
Näin jälkikäteen pari asiaa olisin valinnut toisin: Penkit (nyt semi-sähköiset) sekä audio (nyt perusaudio subilla).
- Penkit muuten ihan "ok", mutta vain hienosäätö tapahtuu sähköllä, esim. eteen ja taakse plus selkänojan säätö tehdään manuaalisesti. En edes tajunnut tuota varmistaa kun penkki oli valmiiksi hyvässä asennossa ja 6 vuotta vanhemmassa D6:ssa oli täys sähköt muistilla. Noh, tuon kanssa pystyy elämään.
- Audiosysteemi; soi ihan kivasti, mutta hieman omaan korvaan "ontto" (vertaan taas tuohon D6:en Premium sound systemiin). En tiedä saako näitä päivitettyä mitenkään jälkikäteen, mutta nyt alkuun mennään näillä.
Mutta sitten niihin positiivisiin asioihin. Onhan tuo hieno auto ajaa, ei edellisessäkään mitään vikaa ollut, mutta ajettavuus on ihan eri tasolla. Tehoa riittää, mutta tarvittaessa voidaan pihistellä. Jostain syystä itse olen kääntynyt tuon pihistelyn puolelle. Kiihtyvyyden tuijottelusta siirrytty kulutuksen tuijotteluun

(tällä hetkellä 2.7l/100km viimeisen 1500km ajalta). Range on ollut positiivinen yllätys. Speksien mukaan edellisellä D6:lla olisi pitänyt päästä reilusti pidemmälle, mutta itseasiassa tilanne on toinen. Myös Pure toimii fiksummin. Tekniikka kehittyy.
Paljon on pitänyt myös opetella "uutta". En erityisemmin pidä siitä, että kaikki toiminnot on tungettu tuonne näytön taakse (pl. äänenvoimakkuus ja edellinen/seuraava nappulat, herää kysymys miksi just nämä nappulat). Näyttö itsessään toimii ok eikä hidastele, mutta kaipaan esim. lämmön säätöä tai penkinlämmittimiä erillisiksi nappuloiksi. Tämä lienee enemmänkin meidän vanhusten ongelma

. Unohtamatta "ajoavusteita". Jostain syystä en erityisesti luota tähän kaistalla pysymiseen, ainakin tuossa mun omassa yksilössä auto tykkää seilata kaistalla kuin kuski olisi pienessä maistissa.
Summa summarum, ihan kiva auto kaikin puolin. Ei täydellinen, mutta paras auto mitä olen ikinä omistanut. Pari kysymystä tietäjille:
- Voiko hifejä päivittää jälkikäteen muuta kuin aftermarket kamalla?
- miten tuon takaluukun pyyhkäisemällä avaaminen pitäisi toimia oikeassa elämässä? Olen tullut siihen tulokseen, että pitää olla judoka joka osaa oikean pyyhkäisytaktiikan. Välillä toimii ja välillä ei. Avaimet on taskussa jne. Olen pitäytynyt tuossa avaimella avaamisessa, jotenkin fiksumman näköistä ulospäin
- Latauspistokkeen luukun avaaminen ei ole ihan niin mutkatonta kuin ohjekirjassa sanotaan. Välillä avautuu ihan ok (harvemmin), välillä vaatii kevyttä taputtelua ja henkien kanssa keskustelua ennen kuin luukku aukeaa. En ole vielä testannut sitä yleisintä ratkaisua kaikkeen jumiutuneeseen, eli WD40 kylpyä.