Virikaasarit, tuplakaasarit vaakaimut, pystyimut hyötyä vai ei.

Ei tullut katottua tota että tippuiko hajottimista bensaa, oon vaan olettanut että ei vuoda kun mulla on uudet neulaventtiilit kaasareissa.

Nyt sain auton käymään samalla tavalla kun ennen, 22mm etäisyyttä kohoista kanteen tiivisteen kanssa (10g kohot)

Voi olla että vielä vois bensapintaa laskea 0.5-1mm mutta antaa nyt toistaiseksi olla kun faija tarvii autotallia huomenna.

Huomasin että omatkin dcoe:t (kurkut 2. ja 4.) tiputtaa pisaroita kiihdytyspumpun suuttimista hissukseen. Mistähän moinen ?

Neulat uusittu, pinnat säädetty, paineet tarkistettu.

Moi! Paljonko voi pirteyttä tulla numeroissa lisää Volvo 740 B230K (2.3) koneeseen, Weber 38/38DGAS kaasuttimella? Vakiona siinä on pierburg 2b7 ja numerot on 117hv 194Nm vääntöä. Pierburgin kurkkujen kokoa en tiedä. Tietääkö joku?

Itsellä on ollut käytössä juurikin vastaava pystyweber misabin isolla imusarjalla 2,5 litran koneessa. Se riittää siihenkin h- nokalla vallan mainiosti, kuten myös vakio uudemman mallin pakosarja,eli n170hp.n yli menevillä tehoilla tarvitaan vasta muutoksia imu ja etenkin pakopuolelle,joka on se akilleen kantapää vinokoneessa. Tuplat ja peltisarjat ovat tietenkin hyvännäköiset konehuonetta esitellessä. Mitään muuta käytännön hyötyä ei niistä noilla tehoilla saa,paitsi sen että bensakauppiaat ja valtio kiittävät.

Jk Itseasiassa tuo imusarja/kaasutinpaketti on minulla ylimääräisenä,ja sen saa ostaa kohtuurahaan pois. Tuo 230 kallessa käytetty Pierburg on hyvä kunnossa ollessaan,mutta vanhana käytännössä korjauskelvoton. Siihen ei enää ole aikoihin saanut uuttta osaa mistään jos jollain ei kätköissään ole. Minulta ne vermeet loppuivat jo vuosia sitten .

Itelle menossa nyt nippuun webun 40 DCOE kaasarit, pohtinut että mitenkähän tuon moottorin huohotuksen saisi fiksuiten vedettyä, notta saisi pienen alipaineenkin huohotukseen.. imutorvilla kaasarit sekä autona 240 harmaakantisella punalohkolla jossa perinteinen lohkossa oleva huohotinkotelo ja siitä liekkulukko + Y haara.
Kun tässä setissä ei tule minkäänlaista airboxia vaan pelkät sukat torviin suodattamaan..
Kellään samantyylistä setuppia/kuvia miten on itse hoitanut ?

B23A (aut.) -84 aiheuttaa pientä päänvaivaa kylmänä eli käynnistyy ryypyllä ok, mutta tukehtuu pian jos ei vähennä reilusti.
Silti ei jaksa käydä pienellä ryypyllä kuitenkaan eli pitää auttaa kaasulla. Liikkeelle ei kannata lähteä, ennen kuin  on jonkin verran lämmennyt.
Ajossa ei toimi kuin pintakaasulla ennen kuin on kunnolla lämmennyt. Ns. booaa kun painaa kaasua vähänkin liikaa.
Kuumanakin sellainen "kuollut" alue pintakaasun ja puolen kaasun välissä, jossa ei tapahdu juuri mitään.
Valistuneita arvauksia syystä otetaan mieluusti vastaan, mutta varsinainen kysymys on Weberin korvauskaasuttimista eli kokemuksia ko. moottorissa 32/36 vai 38/38?

Mitä kokeneemmat kokeilisi muuttaa kun noin 2700-3000rpm on "mupeltava" kohta. Asensin laajakaistan niin näkee että käy tuossa alueella tosi laihalla n16-18 seos kun muuten 13-14 välillä. B20 kone 40mm tuplilla. 140 pää 200 ilma 52 tyhjä nyt. 36 sisäkurkut. Jotenkin tuo siirtymävaiheeseen liittyy. Tilaisiko isommat tyhjäkäynnit.  Osaa tuon kanssa elää, vaan kuollut kohta osuu inhottavasti perus hiljaiseen ajoon

Itsellä samanmoinen ongelma 1700-2000 välillä, tosin laajakaista näyttää että käväsee paksulla 9-10 välillä, eikä laihalla.

Minkä pituinen imusarja mahtuu 242 konetilaan 45 tuplien kanssa, ettei ota jarrutehostimeen kiinni?Kyseessä siviilipirssi ja ilmapuhdistimet olisi kiva saada mahtumaan myös.

Mitä kokeneemmat kokeilisi muuttaa kun noin 2700-3000rpm on "mupeltava" kohta. Asensin laajakaistan niin näkee että käy tuossa alueella tosi laihalla n16-18 seos kun muuten 13-14 välillä. B20 kone 40mm tuplilla. 140 pää 200 ilma 52 tyhjä nyt. 36 sisäkurkut. Jotenkin tuo siirtymävaiheeseen liittyy. Tilaisiko isommat tyhjäkäynnit.  Osaa tuon kanssa elää, vaan kuollut kohta osuu inhottavasti perus hiljaiseen ajoon

tuohon ongelmaan koittaisin seosputkea mikä on alhalta rikas tai vois myös koittaa pääsuutinta suurentaa (ja tämän johdosta tietysti myös lisäilmaa pitää suurentaa ettei ylhältä mene paksulle) 36 sisäkurkku on siviiliajoon isohko ja aiheuttaa monesti päänvaivaa pienillä kierroksilla, osa kaasarimerkeistä on ronkelimpia kun toiset ko ongelmalle..

Itsellä samanmoinen ongelma 1700-2000 välillä, tosin laajakaista näyttää että käväsee paksulla 9-10 välillä, eikä laihalla.

jos tasakaasulla tekee tuota niin pienempi pääsuutin ja lisäilma(tarkista myös suutinputki minkälainen se on) jos kaasua painaessa niin ruikkari liian iso.

Itelle menossa nyt nippuun webun 40 DCOE kaasarit, pohtinut että mitenkähän tuon moottorin huohotuksen saisi fiksuiten vedettyä, notta saisi pienen alipaineenkin huohotukseen.. imutorvilla kaasarit sekä autona 240 harmaakantisella punalohkolla jossa perinteinen lohkossa oleva huohotinkotelo ja siitä liekkulukko + Y haara.
Kun tässä setissä ei tule minkäänlaista airboxia vaan pelkät sukat torviin suodattamaan..
Kellään samantyylistä setuppia/kuvia miten on itse hoitanut ?

.

erillinen huohotussäiliö, pikkuletkulla voi alipaineen ottaa imusarjasta/jarrutehostimen putkesta haaroittaa.

Onko toivookaan saada B20 pelittään 40DHLA C kaasareilla 7772.13 seosputkilla vai tilaanko suosiolla 5 tai 6 putket? 

Onko toivookaan saada B20 pelittään 40DHLA C kaasareilla 7772.13 seosputkilla vai tilaanko suosiolla 5 tai 6 putket? 

Aina on toivoa, se on niin monen asian summa että kokeilematta en lähtisi vaihtamaan putkia. nuo putket on numeroitu keksimisjärjestyksessä joten numeron perusteella ei voi tehdä mitään päätöksiä toimivuudesta. tuo #6 putki on yleinen kilpureissa mutta ei kuitenkaan välttämättä mikään onni ja autuus niissäkään..

Onko toivookaan saada B20 pelittään 40DHLA C kaasareilla 7772.13 seosputkilla vai tilaanko suosiolla 5 tai 6 putket? 

Minulla oli joskus 40mm  DHLAt b20:ssä. 36mm sisäkurkku ja 6 putket oli jotenkin kulmikkaat käytökseltään. 32mm kurkku käyttöautoilua ajatellen oli huomattavasti mielekkäämpi.

Juu itselläkin 32 kurkut,eli koitetaan. 

Oon nyt tapellu noiden kiihdytyspumppujen kanssa kun en saa mitenkään säädettyä pumpun käyttövipua siten että jäisi pieni välys vivun ja kalvossa olevan tapin väliin kun loppuu kierre kesken ja vipu hulluun kulmaan jäisi.

Netistä löysin että kalvoja on 5 erilaista joissa vaihtelee juuri tuo tapin pituus ja keskilätyn halkaisija.

Mistä tiedän mikä kalvo kuuluisi olla kun pumpun kannessa ja rungossa "30" numerot?

Juu itselläkin 32 kurkut,eli koitetaan. 

Oon nyt tapellu noiden kiihdytyspumppujen kanssa kun en saa mitenkään säädettyä pumpun käyttövipua siten että jäisi pieni välys vivun ja kalvossa olevan tapin väliin kun loppuu kierre kesken ja vipu hulluun kulmaan jäisi.

Netistä löysin että kalvoja on 5 erilaista joissa vaihtelee juuri tuo tapin pituus ja keskilätyn halkaisija.

Mistä tiedän mikä kalvo kuuluisi olla kun pumpun kannessa ja rungossa "30" numerot?

Tuo asia selvinnyt mutta seuraava kysymys 

Elikkäs kuinka "tiivis" läppien tulisi olla runkoon? Tai pikemminkin että kuinka paljon saa päivä paistaa kun kiikaroi valoa vasten?

Ja onko parempi että toinen kurkku sillain että ei näy valoa ollenkaan ja toisessa näkyy jonkun verran vai sillain että kaikissa about sama määrä valoa läpän ja rungon välissä?

Ja onkos sillä mitään merkitystä muutakuin tyhjäkäyntiin jos ohi virtaus vähän vaihtelee kurkkujen kesken?

Tuo asia selvinnyt mutta seuraava kysymys 

Elikkäs kuinka "tiivis" läppien tulisi olla runkoon? Tai pikemminkin että kuinka paljon saa päivä paistaa kun kiikaroi valoa vasten?

Ja onko parempi että toinen kurkku sillain että ei näy valoa ollenkaan ja toisessa näkyy jonkun verran vai sillain että kaikissa about sama määrä valoa läpän ja rungon välissä?

 

Ja onkos sillä mitään merkitystä muutakuin tyhjäkäyntiin jos ohi virtaus vähän vaihtelee kurkkujen kesken?

jos tyhjäkäynti ruuvi on väänetty auki ettei nojaa vipuun ni ei mistää saa näkyä valoa. läpät pitää syncronoioda että kaikissa on saman kokonen rako. aluksi esim rakotulkilla ja mittarilla sitte hienosäätöä. epätasanen syncronointi vaikuttaa tyhjäkäynillä ja matkaajossa eniten.