Näitä rupeaakin kertymään ihan urakalla, niin täytyy laittaa uusi topicci pystyyn jo tässä vaiheessa, että aloitusviesti ei veny tämän pidemmäksi, vaikka kyllä tästäkin pitkä tulee.
Tässä kertomus siis uusimmasta hankinnasta, jonka hain pihaan helmikuun alkupuolella ja jota tällä hetkellä teen ihan vain itselleni käyttöautoksi, toivottavasti hiukan pidempiaikaiseksi. Kyseessä on siis -89 240 diesel. Vaihteistona on M47 ja mittarissa 505tkm
Olin jo aiemmin yhdeltä henkilöltä saanut vinkin, että olisi tiedossa yksi diesel 240 sedanina, joka on seissyt pitkään, mutta muuta tietoa ei puhelinnumeron ja tuon lisäksi ollut. Eli kaikki vaatimukset itselle täyttyi

Asia kuitenkin jäi muhimaan joksikin aikaa, kun hetken mielijohteesta tuli tuo 245 kuvioihin, joka sitten lopulta on alkanut tuntua siltä, että ei se farmari vieläkään ole mun juttu.
Tammi-helmikuun vaihteessa kävin katsomassa yhtä dieseliä myös, mutta sen osoittauduttua täydeksi pommiksi tuohduin ja päätin, että jostain on diesel sedan saatava ja tämä tuli mieleen. Soittelin tästä autosta ja vastapuolella oli mukava keski-iän ylittänyt herrasmies, jonka kanssa oli oikein mukava tehdä kauppaa. Tässä vaiheessa paljastui, että kyseessä on 80-90 luvun taitteesta oleva yksilö, joka on 2007 poistettu rekisteristä ja sen jälkeen seissyt navetan ylisillä jotain satunnaisia vuosittaisia käynnistyksiä ennen vuotta 2010 lukuun ottamatta. Tästä piti vielä pari viikkoa odottaa, että ylisille johtava luiska saatiin siihen kuntoon, että sieltä uskaltaa autolla lasketella alas.
Paikan päälle, kun päästiin silmäilin hetken autoa ja totesin, että aihiona tämä on erinomainen, sillä kaikki osat löytyy ja ovat pääsääntöisesti ehjiä, erityisesti sisustan osalta. Myös ulkopellit näyttivät kohtuu hyviltä ja mitään näkyviä ruosteita ei ollut, vaikka tottakai oven alareunoille on mädätyslistat tehneet tehtävänsä. Konepelti on rutussa, kun on joskus päässyt nousemaan tuulilasille ja tuulilasi on sen jälkeen vaihdettu. Muita vaurioita tuon tiimoilta ei ole. Totesin nopeasti, että otan tämän ja löimme kaupat lukkoon. Auto saatiin rullattua helposti trailerin taakse ja vinssillä vedettyä kyytiin. Huomasin samalla, että jotain pientä tillbehöriäkin löytyy, kuten alkuperäisillä lisävalotelineillä kiinni olevat hella rallye lisävalot, hella sumuvalot, takalasin rullaverho ja volvo ht-173 kaiuttimet. Varusteita nyt ei mainittavasti ole muuten. Moottori on myös remontoitu täydellisesti 1997, josta oli kuitit työn suorittaneelta moottorikoneistamolta.
Ostokunto

Heti ensi töikseen pesulle






Oikeastaan ensimmäisenä hommana halusin saada auton käyntiin, mutta en arvannut oikein vanhalla jakohihnalla ym. Lähteä yrittämään niin lähdin liikkeelle ihan vain siitä, että tein jakopää remontin. Laitoin uuden SKF jakohihnan, ohjainrullan ja pumpun hihnan, uuden INA:n vesipumpun ja samalla ajoitin pumpun ja maalailin oleelliset osat samalla tuttuun tapaan 2K kiiltävän mustalla akryylimaalilla.



Dampperin maalasin samalla hopeaksi

Uusi pumpun hihna ja ennakoksi 0.90mm

350nm…


Jotakuinkin kasassa

Lopuksi vielä maalasin syylärin päädyt

Tämän jälkeen tankkasin 10 litraa dieseliä, kun polttoainemittari ei sano yhtään mitään, tarkistin, että hehkuille tulee virta, öljyä riittää koneessa ja imin myös suodattimen ja linjat täyteen löpöä. Pitkän hinkuttamisen jälkeen periaatteessa lähti käymään ihan 30 sekunniksi, mutta syöttöön ei vastannut ollenkaan vaan kävi ainoastaan tyhjää, vaikka syöttövipu kyllä liikkuu. Tämän jälkeen huomasin myös, että jostain vuotaa pumpusta reippaasti löpöä, ehkä jopa akselin stefan välistä niin luulen, että 15 vuotta on tehnyt tehtävänsä. Täytyy vaihtaa jo jatkoa ajatellen d24t/tic pumppu paikoilleen. Tähän en uhrannut enempää aikaa, vaan jatkoin elämässä eteenpäin.
Tässä samassa yhteydessä vaihdoin ilmansuodattimen myös, joka sekin luonnollisesti kaipasi sitä. Myös pa-suodatin ja öljynsuodatin luonnollisesti löytyy hyllystä ja ne vaihtelen vielä ennen seuraavaa käynnistysyritystä.

Seuraavaksi aloin tekemään jarruremonttia. Olin aiemmin jo käynyt joka nivelen läpi, että mikä täytyy uusia ja mikä ei ja tilannut sen perusteella trukkilavallisen osia.
Päätin jarrujenkin osalta, että kaikki uusiksi samantien niin ei tule murheita. Eteen tein ensin ja sinne tuli kummallekin puolelle uutta levyt, satulat, palat, letkut ja putket kummallekin puolelle letkun ja satulan väliin sekä oikealle puolelle myös jakotukin ja letkun väliset putket. Jarrukilvet olivat vielä yhtenä kappaleena, mutta hiukan reikäjuustoa, mutta saivat nyt vielä jatkaa elämäänsä.
Jarrulevyt olivat kyllä karmeassa kunnossa. Toinen oli niin ruostunut napaan, että lähti vain paloina pois

Toinen puolikaan ei sen parempi ollut

Uudet paikallaan

Taakse lähdettiin tälläisellä setillä liikkeelle

Eli taakse tuli uutta kummallekin puolelle käsijarrukengät, säätörullat, jarrusatulat, levyt, palat, letkut ja putket letkujen ja satuloiden väliin.
Uudet jarrukengät ja säätörullat. En tiedä kummin päin nuo pitäisi oikeasti asentaa, mutta laitan aina kummallekin puolelle siten, että on ”helpompi” säätää lähemmäksi rumpua. Rasvasin ne samalla reippaalla kuparitahnalla, jos pysyisi parempana.
Samalla irroitin sen verran vetaria, että sain uudet asennussarjat vetarin laipan pulttien alle, rasvasin ja tarkistin laakerit sekä käsijarrun linkut notkistelin ja rasvailin.


Jarruremontin jälkeen oli aika ruveta putsaamaan sisustaa ja se kyllä kaipasikin sitä. Penkit olivat valitettavasti päässeet jo hieman homehtumaan, mutta ei mitään vakavaa. Samalla huomasin, että apukuskin penkin runko on poikki ja selkänoja on aivan lötkö. Pitää vaihtaa päällysteet ja fyllingit ehjään runkoon vielä.
Lähtötilanne:


Pitkän puunaamisen jälkeen. Pesin penkit ihan tekstiilipesurilla ja harjasin välissä porakoneeseen kiinnitettävällä pyöreällä pehmeällä harjalla. Pinnat puhdistin hauskaa kyllä lasinpesuaineella. Ei ollut hyllyssä ns sisustan pesuainetta, mutta huomasin, että lasinpuhdistusaine irroitti homeen hämmästyttävän tehokkaasti ja jätti hyvän puhtaan kiiltävän pinnan. Kuvat ovat vähän huonoja hämärässä tallissa otettuja.



Penkkien pesun ja kuivauksen jälkeen rupesin purkamaan sisustaa jatkopuhdistusta ja hitsausta varten. Otin penkit ja lattiamatot kaikkialta irti ja lopuksi pesin vielä lattiamatotkin huolellisesti.

Kuivattelua

Sisustan purkamisen jälkeen irroitin lopuksi vielä polttoainetankin. Oli sen verran ruosteisen näköinen, että tilasin suosiolla uuden ja heivasin tämän mäelle.

Tankissa olikin 30l vanhaa dieseliä, joka oli jo muuttunut keltaiseksi, mutta tuntui kelpaavan tallin lämmottimelle, niin meni hyötykäyttöön. Tankkilaite oli muuten verrattain hyvässä kunnossa, liittimet oli ehjät, mutta mittauksen perusteella sähkö ei kulkenut anturin läpiviennin läpi jostain syystä. Koitin liuottaa ja varovasti irroittaa läpivientiä, mutta eiköhän vanha hauras muovi murtunut ja jätti tankkilaitteen läpivientiin muovinysän, mutta onneksi pätkän myös kuparia. Sain juotettua läpivientiin vielä johdon kiinni ja ”valoin” ympärille liimamassasta vedenpitävän sinetin ympärille. Lopuksi hioin ja maalasin sinkillä koko tankkilaitteen. Nyt näyttäisi siltä, että itse anturi toimii kyllä ja vastus vaihtelee n. 40-330ohm välillä, mutta mittaristo ei värähdäkään. Liekö joku vika johdotuksissa tai sitten itse mittari. Selvitellään.
Ei mikään maailman hienoin, mutta toimii ja säästyi 210 euroa. Dieselin tankkilaite, kun on hiukan suolaisen hintainen…

Sitten päästäänkin tähän viikkoon ja vuorossa on ollut ruostekorjauksia. Alkuun vaikutti siltä, että hitsattavaa ei ole juuri yhtään, mutta jokin pakkomielle on etsiä kaikki ruostepaikat ja korjata kaikki kerralla niin johan sitä savottaa onkin löytynyt. Osa korjauksista on kesken vielä ja osasta ei ole edes kuvia.








(kaaren pokkauksen korjasin vielä asiallisemmin kuvan jälkeen)



Se mitä kuvissa ei tietysti näy, niin maalailin kaikki peltilaput ennen asennusta sinkkimaalilla ja varsinkin kaikki päällekäin tulevat liitokset ja lopuksi korjattujen kohtien ympäriltä hioin pintaruosteet pois, maalasin sinkillä ja lopuksi suhautin ohuehkon kerroksen alustamassaa tehtyjen paikkojen päälle. Loppuun täytyy vielä käsitellä kriittiset paikat kotelosuojalla.
Tähän kohtaan sitten homma jämähti, kun kaasupullo loppui kesken. Vielä täytyy kuskin puolelle tehdä etulattian poikittaispalkin pää uusiksi ja helman ja lattian saumassa on vielä kuskin puolella tekemistä. Kirottu koriliima on lahottanut helman ja lattian sauman tehokkaasti. Sen jälkeen vielä vänkärin puoli, jossa siinäkin on käytännössä samat paikat tehtävänä

ei pitäisi tökkiä piikillä. Pohja näytti täysin ehjältä, mutta ihmeitä paljastuu, kun viitsii etsiä. Noh, yksi viikonloppu niin tätä voi esitellä katsastusmiehelle
