Pitkän siivun elin jännän äärellä odottaen poikkaripäätöstä.
Poikkeuslupapäätös antoi odotuttaa itseään kaikkineen yli 3kk. Lopulta päädyin jopa kyselemään hieman sen peräänkin ja trafin inssi kun kysäisi hakemuksen tarkempia tietoja, kerroin kyseessä olevan sellainen -70 corona, tiesi ukko heti kyseisen keissin. On tainnu olla kaffepöydässä juttua siitä. Joo-o. Ja jännitys vaan lisääntyi.
Sain tiedon että asia on siis käsittelyssä ja tietoja saisin viikon sisällä. Pelonsekaisin tuntein taas odottamaan, kunnes viikon päästä sähköposti kilahti:
HYVÄKSYIVÄT HAKEMUKSEN ILMAN LISÄSELVITYKSIÄ

Kyllähän se muuten vaan tuntuu hyvälle, kun on pari vuotta väkertäny ja vähän rahaakin laittanu rojektiinsa, rakkaudesta puhumattakaan, pelänny helkkaristi onko tehnyt turhaa työtä, niin saa sille sitten siunauksen.
JES!