En ole vielä kerinnyt käyttää konetta irti, mutta Volvoon tulossa taas pikku muutoksia: Remmiä ja sitä myöten myös isompaa turboa


Pitihän se siis myös päästä kokeilemaan remmiahtamista ja ahtimeksi löytyi Eatonin M90 Buickin 3800 V6-koneesta. Oli ahtaan puoleinen sovittaa tuonne, mutta pääpiirteittäin kaikki ongelmat ratkaistu nyt. Olisihan niitä ulkoisesti pienempiäkin ahtimia vastaavilla tuotoilla, mutta noita oli parhaiten tarjolla. Imusarja oli pakko tehdä uusiksi ja siitä tuli hyvin pelkistetyn muotoinen, aihiona perinteisesti jauhesammutin. Käytin 960 imusarjanlaippaa, niin ei ollut ihan niin työläs, kun oli suuttimien paikatkin jo valmiina. Avartamaan laippaa joutuu aika paljon, koska RN-kannessa on eri malliset imuaukot. Ahdinta sai itsessäänkin muotoilla jonkin verran, ettei se osuisi jarrutehostimeen, ohjausakseliin, starttiin tai muualle. Ahtimen imuaukko on aika lähellä tulipeltiä. Laitan sinne suoraan kiinni vaahtomuovisuodattimen, joka mahtuu juuri ja juuri paikoilleen. Tilaa tuntuu olevan liian niukasti edes vetää sitä putkella muualle.

Veto ahtimelle tulee samalla hihnalla, kuin muillekin apulaitteille. Yksi hihnapyörä ainakin piti lisätä, ehkä varmuudeksi toinenkin. Välityssuhde taisi olla kutakuinkin 1,55:1. Luulisin remmin ahtavan 0,5-1 bar välimaastoon tässä koneessa. Remmi tulee ahtamaan turbon läpi Penta-venttiilin kautta.


Remmin käytin auki lähinnä puhdistuksen ja tarkastuksen takia. Samalla vaihdoin öljyt ja tuon nylonisen vetoa välittävän kappaleen, koska siinä oli pientä klappia. Alemmassa kuvassa näkyy, miten kiinnitys on toteutettu. Piti tehdä melko järeä, kun ei ole ihan kevyt paketti kuitenkaan.

Yritin nyt tehdä tuon kaasuvivuston ajatuksella, että pienemmillä kaasunavaumilla tarvittama polkimen liike olisi suurempi verrattuna suurempiin avaumiin ja käytän tuollaista 850 läppää, jossa on tuo pienillä avaumilla virtausta rajoittava muovi toisella puolella. Aikaisemmin kaasu oli ärsyttävän herkkä ja remmi ei tule parantamaan asiaa, joten kokeillaan tällaista ratkaisua sitä helpottamaan. Tietysti myös imusarjan tilavuus on nyt jonkin verran aiempaa suurempi, joka rauhoittaa käytöstä.


Runnereihin yritetty saada pientä pyöristystä. Aika lyhyet niistä tuli, pidempiä ei olisi aivan helppo toteuttaa. Imusarjaa pitäisi silloin saada nostettua reilusti ylemmäs.


Vanhan turbon myin pois ja tilalle tuli HX52 65/70 #16. Ehkä vähän overkill muuten aika vakioon koneeseen, mutta pitäisi tuonkin vielä herätä kohtuudella. HX40 superia mietin pitkään ja varmaankin se olisikin ollut järkevämpi vaihtoehto, mutta mielenkiintoista testata nyt tällaista astetta suurempaa turboa, kun remmin myötä siihen on mahdollisuus, heräämisen liikaa kärsimättä.
Yllättäen turbo mahtui vielä tuolle aiemmalle paikalleen, joskin on kyllä ihan siinä ja siinä tilan puolesta joka suuntaan. Kiva, kun ei tarvinnut tehdä kokonaan uutta pakosarjaa. Laipan vaihto T3 -> T4 ja samalla pieni hienosäätö asentoon riitti. Turbon ja korin väliin ei jää kuin ehkä reilu 1cm tilaa. Moottorin tuenta on kyllä aika jäykkä, että käsin se ei heilu lainkaan, mutta kovemmassa käytössä saattaa ottaa kiinni. Jos olisi tuonut turboa eteenpäin ja alemmas, niin tilaahan olisi paremmin, mutta pidän nykyisestä pakosarjan muodosta sen ollessa melko lyhyt ja luultavasti melko hyvin virtaava. Hitsasin Holsettiin 3,5" v-pannan pakoputkelle, koska en jaksanut etsiä vastakappaletta sille alkuperäiselle lähdölle.
Coolereita vaihdettiin käyttäjän Jypä kanssa ja nyt tähän vaihtui siis vähän suurempi, 600mm leveä perus cooleri. Saa samalla muutoskatsastuksella sellaisenkin otteeseen merkattua.
Öljynpaineongelmiin olisi tarkoitus kokeilla tällaisia lääkkeitä: Käytetään kone auki ja laitetaan varmuudeksi uudet kiertokangenlaakerit. Liimaillaan kone takaisin kasaan tällä kertaa Volvon liimalla, ettei ole ainakaan siitä kiinni. Öljyruiskuille vaihtuu uusi rajapaineventtiili ja tuo uusi öljypumppu, josta olikin jo aiemmassa viestissä. Öljynjäähdytin pitäisi myös laittaa.
Kun tulee käynnistämisen aika, niin kokeillaan konetta ensin normaalin viskositeetin "pesuöljyillä" ja tarkkaillaan putoaako öljynpaine yhä yhtä paljon, kun öljyn lämpötila nousee 70-80°C paikkeille. Jos nämä ei auta, niin sitten ajellaan tuolla 10W-60 öljyllä, jolla ainakin on paineet kohdillaan.