Foorumilaiset rakentaa ja remontoi & yleistä keskustelua rakentamisesta

Sääntö 2: Ammattilainen jättää urakan aina vähän kesken.
Sääntö 3: Urakkaa jatkava Ammattilainen haukkuu aikaisemman materiaalin, työmenetelmän ja laadun.

Kun ajattelen pientalon rakentamista on osaava timpuri kultaakin kalliimpi. Hän kykenee hahmottamaan konaisuuden käytännössä ja huomaa ajoissa mikäli suunnitelmissa on jotain korjattavaa....

....ja muuttaa  ominpäin suunnitelmia niin, että itse hyötyy siitä jollakin tapaa (urakka helpottuu / homma poikii lisätienestiä tai paremman katteen per tunti)

Sääntö nro 4: Kertarakennuttajan parasta ajatteleva timpuri (tai muu rakentamisen ammattilainen) on yhtä todellinen satuhenkilö kuin itse Joulupukki!

Jos ne ovat järeämpiä, niin kyllähän tarkastaja voisi ylimitoitetuista suunnitelmista huomauttaa.

<pirullista hymyilyä>  Eikä huomauta, sehän olisi kollegan mollaamista.

Sääntö nro 5a: Rakentajat ovat kollegiaalisia toisiaan kohtaan ihan kuten lääkäritkin. Poikkeukset: ei koske työmaalla ollutta virolaista/venäläistä/puolalaista työvoimaa. Sitä sätitään armotta ja löydään vähän enemmän kuin koskaan olisi aihettakaan.

Sääntö 5b: Ei korppi korpin silmää noki.

Sääntö 5c: Raudoituksessa ei ole koskaan liiaa rautaa perustussuunnittelijan mielestä. Syy: omien riskien minimointi. Paskat sillä väliä, jos kertarakennuttajan fyrkat palavat. Siinä vaiheessa perustussuunnittelija on jo ajat sitten palkkionsa kuitannut

Sääntö 5d: Sen sijaan yksi asia on mahdotonta: Saada kattoristikohin järeyttä vaikka Suomessa sataa joka talvi aina vain enemmän ja enemmän lunta. Kasvihuoneilmiö muuttaa ilmastoa, mutta rakentamisessa se ei vaikuta kattoristikoiden suunnitteluun. Ne tehdään tulitikkupuusta. Säästö verrattuna jos tehtäisiin kunnolla järeästä: 100-200 euroa koko talon osalta. Ou jeah! Yhden talven lumenpudotusurakkajengin palkat. Säästöä se on satonenkin ja ammattisuunnittelijan käyttö kannattaa aina!

Mitäs sitä kattoa turhan jämerästi tekemään. Läheepähän omistaja ajoissa kolan kanssa katolle, kun rupeaa kattopaneelit ponksahtelemaan ponteistaan.

Sääntö 5d: Sen sijaan yksi asia on mahdotonta: Saada kattoristikohin järeyttä vaikka Suomessa sataa joka talvi aina vain enemmän ja enemmän lunta. Kasvihuoneilmiö muuttaa ilmastoa, mutta rakentamisessa se ei vaikuta kattoristikoiden suunnitteluun. Ne tehdään tulitikkupuusta.

Monenenko omakotitalon kattoristikot ovat lumen alla menneet rikki? Ja on sitä lunta ennenkin tullut, kasvihuoneilmiö my ass.

Monenenko omakotitalon kattoristikot ovat lumen alla menneet rikki? Ja on sitä lunta ennenkin tullut, kasvihuoneilmiö my ass.

Kahden 3v sisään rakennetun. Eri talofirmojen talot.

Tämä Jyväskylän lähistöllä ja taisi olla toissatalvena.

Edit: en ole lukenut koko viestiketjua, vain muutaman viimeisimmän joten en tiedä millainen vääntö on menossa..

Kahden 3v sisään rakennetun. Eri talofirmojen talot.

Tämä Jyväskylän lähistöllä ja taisi olla toissatalvena.

Onko näistä mitään tarkempaa tietoa? Eli pettivätkö nimenomaan ristikot, ja oliko kyse mitoituksesta?

Satsaa mieluummin kunnon limityksiin ja jos tiivistä haluat, niin purista kahden muovin sauma aina kahden puun väliin. Mikään muu ei tule kestämään. Teipit ravistuvat ajan kanssa ja varisevat alas.

Teipit on muuten kehittyneet aika paljon.

Monenenko omakotitalon kattoristikot ovat lumen alla menneet rikki? Ja on sitä lunta ennenkin tullut, kasvihuoneilmiö my ass.

Tarviiko kattoristikon mennä rikki, ennenkuin asialla on merkitystä? Kummallinen määritelmä.

Katselinpa viime talvena kun palokunta säntäsi naapuriin pelastaamaan  kattoa. Oli alkanut vedet tulemaan sisään. Kattorakenteita rikki liiallisen lumen painon vuoksi. Siis ei ristikoita poikki vaan muut rakenteet ei tykkää kun liian ohueksi mitoitetut tulitikut myötää ison lumimassan alla. Siinä rupeaa silloin kattolevyt, lumiesteet ja kattotiilet ponksumaan.

Ihan perus lujuusoppia.

Teipit on muuten kehittyneet aika paljon.

Mikä tarkoittaa vain että varisevat hieman myöhemmin alas. Varisevat kumminkin. Vanhentumatonta teippiliimaa ei ole olemassa.

Onko näistä mitään tarkempaa tietoa? Eli pettivätkö nimenomaan ristikot, ja oliko kyse mitoituksesta?

En nyt muista äkkiseltään hirveän tarkasti, olin yhdessä tapahtumassa ja siellä tuli mies kertomaan kun oli mennyt lunta tiputtamaan katolta. Oli käsittääkseni sisällä näkynyt taipumisen merkkejä, osa lumista kun oli tiputettu jo niin muutaman neliön alalta katto tuli alas.

Ristikot olivat kertomuksen mukaan pettänyt ja sittemmin niitä kaikkia on vahvistettu. En nyt 100% varma ole, mutta nämä talotehtaat on tainnut jo lopettaa toiminnan syysta a tai b.

Tarviiko kattoristikon mennä rikki, ennenkuin asialla on merkitystä? Kummallinen määritelmä.

Tarkoitin sitä, että moniko katto on hajonnut sen takia, että mitoituksen takia on käytetty liian ohutta puuta. Olen minäkin nähnyt erilaisia kattovaurioita, ja niiden perusteella sanoisin, että puun paksuus on aika lailla tärkeyslistan häntäpäässä katon kestävyyden kannalta. Ei se auta vaikka käytettäisiin hirttä, jos liitos on pielessä tai asennetaan väärin. Tai jätetään jopa osa ristikoista asentamatta.

Käydäänpä nyt tämä kohta 5d huolella läpi, kun se kerran tunnu aukeavan maallikoille.

Siis pointtini oli, että pistämällä lumenpudotusurakkajengin kertapalkkio lisää rahaa niihin ristikkotulitikkuihin niihin saataisiin enemmän järeyttä ja sitä kantokykyä ja siten myös varmuusmarginaalia. Lisäksi taipumat jäisivät vähäisemmiksi. Asialla on kaikissa kattotyypeissä merkitystä, mutta erityisen tähdellistä se on 1½ kerroksisissa taloissa.

Puuhan ei Suomessa paljoa maksa, joten en käsitä miksi perustuksiin upotellaan "tankin kestäviä raudoituksia" (rauta ja lujuusluokiteltu betoni ovat kalliita!) mutta katolle ei perhana löydy paria hunttia lisää rahaa, jotta:

- katto pysyy ehjänä tuli vaikka minkälainen yllätyslumikuorma
- ei tartte hikoilla ja kuunnella äärirajoilleen vedettyjen kattoristikkotulitikkujen vonkumista ja naukumista äärikuorman alla - vaikka kestäisikin,niin ei mahda olla kivaa kuunneltaa
- ei väliä vaikka 30 vuoden päästä sataisi 50% enemmän lunta per talvi kuten on ennustettu
- ei tartte ikinä edes teoriassa ottaa sitä riskiä, että joutuu nousemaan katolle pudottelemaan jotain tai joutuu ostamaan sinne porukan tekemään sitä

Kannattaa katsoa miten ne katot entivanhaan rakennettiin. Ei niitä ollut joku millimetri-inssi mitoitettamassa just-ja-just kestää äärirajoille. Ne tehtiin ihan reilulla dimensiolla ja hyvä tuli.

Jokainen toki rakentaa just niin huonosti kuin haluaa, ajattelinpa vain huomauttaa tästä kattoristikkopelleilystä koska jok'ikinen talvi saamme lukea seuraavanlaisia otsikoita:

- http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/85856-nain-paljon-lunta-katolla-on-liikaa
- http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli.shtml/2012/02/1496734/pudota-lumi-oikein---voit-valttya-tuhansien-eurojen-vahingoilta
- http://itauusimaa.vartti.fi/itauusimaa/uutiset/porvoossa_liian_paljon_lunta_katoilla/

Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset varoittelevat liki joka talvi jossain, että nyt-mars-katoille pudottelemaan. Miksi näin, jos kerta "ei ole koskaan ikinä missään yhtään ristikkoa poikki männy" kuten urbaanilegenda tietää neuvoa?

Kaikenlisäksi vakuutus ei korvaa yhtään mitään jos katto riks-raks. Vakuutusyhtiön mukaan on omistajan velvollisuus vahtia tilannetta ja pudottaa tarvittaessa lumet....

Että sillee.

No eikai uusien talojen katoilta mitään lumia tarvi pudotellakkaan?     Se on sitten eri asia jos isäntä haluaa naapurille näyttää ja miten hienot valjaat on ostanut jne..

Kuinka monta asuintalon kattoa on lumikuormasta sortunut, otetaan nyt vaikka nämä vanhatkin torpat mukaan?

Kuinka monta asuintalon kattoa on lumikuormasta sortunut, otetaan nyt vaikka nämä vanhatkin torpat mukaan?

Kuka sellaisen tilaston tietäisi? Vahinko kun menee isännälle itselleen (jos jää henkiin )

http://www.lahivakuutus.fi/FI/uutiset/2010/Sivut/Ehkaiselumenaiheuttamiavahinkoja.aspx


Vastapallo: Kuinka monta täysin, 100% VIRHEETÖNTÄ kattorakennetta tähän maahan on kasattu?

V: ei varmaan yhtään....

Kattomitoitusinsinööri on mitoittanut laskelmat aivan millirajoille, suunnitellut kattorakenteet tulitikuista, jotka kestää vonkuen just ja just nippa nappa kerran 50 vuodessa tapahtuvan äärilumikuorman (mutta eivät kestä ilmastomuutosta tai kerran 100 vuodessa esintyvää ääri-ilmiötä).

Talon omistajan hermot ei ehkä kestä kuunnella sitä takstoolien valitusta ja vonkumista, mutta se on eri asia

Vakuutusyhtiö pesee kädet jo kättelyssä, jos jotain sattuu niin oma vika.

Katonmitoitusinsinööri pesee kätensä joka käänteessä keissistä. Jokaisesta katosta Suomessa löytyy taatusti joku pikku rakennusvirhe (esim. naula väärässä paikassa, tukipuu lohjennut tms). Jolloin hän ei vastaa mistään.

Kunnan rakennusvalvonta nyt ei ole ikinä vastannut edes teoriassa juuri mistään.

Katon rakentaneet rakennusmiehet? Ehei, niitä et saa vastuun mistään.

Asu toki siellä äärirajoille viritetyssä torpassasi ja toivo, että katto kestää. Jos ei kestä, niin sinun persekkään sitä ei kestä.

Pidän nykymuotia kattosuunnittelussa naurettavana, mutta joka nauttii kattotuolin vonkumisesta äärikuorman alla, niin siitä vaan.

No eikai uusien talojen katoilta mitään lumia tarvi pudotellakkaan? 

Taitaa tuo naapuriston talo olla alle 10 vuotta sitten rakennettu. Siis se jonneka näin palokunnan säntävän nosturiauton kanssa hätiin. En tiedä mikä oli homman nimi, mutta lunta sieltä ainakin tiputeltiin kiireen vilkkaa katolta. Vähän myöhemmin näin timpuriporukan saman talon katolla. Että sillee.

"Ei Suomessa ole koskaan yksikään katto lumikuormasta kärsinyt, ei"

Jep jep.