Laitetaanpas nyt vihdoin tarinaa tästä omasta pulkasta..johan tuo on neljä vuotta ollutkin ja auto on kokenut yhtä sun toista muutosta..
Syksyllä 2010 tuli jostakin innostus vaihtaa siihen asti hyvin palvellut 2000 vuosimallin,reilun 175tkm ajettu Toyota Avensis farkku-Volvoon.
Tuli koeajettua pariakin autoa,kunnes muutaman viikon etsinnän jälkeen löytyi tämä kyseinen yksilö Jyväskylästä eräästä autoliikkeestä.
Auto oli tuotu Belgiasta vuonna 2005 ja oli ollut Turun seudulla naisen käytössä noin 5 vuotta.
Kyseessä oli siis V70N vuosimallia 2003 D5 automaatti ja ostohetkellä kilometrejä oli 318tkm.
Autossa oli ilmeisesti jokin business varustelu..oli puhelinta ja navigaattoria..siisti oli kaikin puolin ja koeajolla toimi moitteetta,ei kolissut eikä lotissut,kauppa-akti oli väistämätön.
Auto pari päivää oston jälkeen lokakuussa 2010.


Muutaman viikon päästä ensilumilla.

Muutaman viikon ajelun jälkeen alkoi auto oirehtimaan startatessa.Startti jauhoi ikäänkuin tyhjää ja eipä auttanut kuin soittaa Jyväskylään,olisiko hyviä ehdotuksia.Käskivät viedä auton Kajaanin Wetterille ja siitä edettäisiin.
Syyksi paljastui kulunut hammaskehä vetolevyllä ja varasin ajan katkaisuhoitoon.Jyväskylän liike ei kirveelläkään suostunut maksamaan kuin puolet remontista,joten sylettämäänhän se rupesi.Uusi vetolevy ja startti plus laatikkoöljyt ja muutama tunti töitä..1300 euroa.
Asentaja katseli vetolevyä ja sanoi että aika harvoin näitä menee..ja ihmetteli kuinka levy oli halki kolmesta kohdasta.

Uusi vetolevy

Samalla reissulla selvisi että EGR:ää ei ainakaan ollut tulpattu

Syksyn 2010 aikana piti uusia moottorin ylätuki..orkkismalli vaihtui uudempaan versioon.




Talven 2010 aikana alkoi perä kaipaamaan spoileria.Juuri oikean värinen löytyi eräältä pääkaupunkiseudun purkaamolta ja saapui hienosti pakattuna Matkahuollossa..kaksi nurkkaa meni heti lasikuituhommiksi..Kyllä kiittelin.


Pienen työstön jälkeen kuljetusvauriot sai korjattua lähes huomaamattomaksi.

Talven aikana kovasti etsimäni ärrän Bi-xenon umpiot löytyivät vihdoin keväällä 2011 Rovaniemeltä.Myyjä pyysi parista 600 euroa ja reiluna sällinä lupasi tuoda umpiot puoliväliin matkaa Pudasjärvelle,jotta näkisin,mitä olen ostamassa..kaupat syntyivät.
Umpioiden sisemmissä pyöreissä valoissa oli lisänä jälkiasennus xenonit ja piuhat oli mallia"bolt on".

Auto keväällä 2011.

"Ruokahalu kasvaa syödessä" sanotaan ja poikkeusta ei tapahtunut nytkään.
Keula alkoi huutaa valojen väliin jotakin erilaisempaa maskia ja puolivahingossa sellainen ajautui käsiini kesän 2011 aikana ja taas sai tämä vaihtoehtoinen ruotsalainen etenemismenetelmä uutta ilmettä.


Syksyllä 2011 eräs sorateiden kingi päästeli taxi-mersullaan hitusen liian kovaa vastaan ja tuloksena reikä umpiossa.

Apu löytyi sinisen tiskiltä hintaan 140 euroa.

Talvella 2012 tyhjensin auton sisustan ja lattia,peräkontti sekä ovet saivat osakseen noin 10 neliötä äänieristemattoa.






Talven 2012 aikana huomasin että etuiskareiden parhaat päivät ovat takana päin ja aloin katselemaan alustasarjojen hintoja.
Eräs Oulun seudulta oleva firma toimitti Performance 2:n 900 euron köyhää suosivaan hintaan ja sinisen tiskiltä löytyivät lisäksi yläpään hilut,joten paketille hintaa kaikkineen 1200 euroa.Kyllä taas tiesi,miksi pitää lähteä töihin.


Alustasarja paikoillaan ja foorumilaisten ennakkovaroitukset pitivät kutinsa..perä jäi alemmas.

Syksyn 2012 aikana tuli vielä hankittua facelift-mallin keskikonsoli ja karvalakkimallia kun oli,niin sai somisteekseen hiilarit selkään.


Sitten syystalvella 2012 se iski..ärräkärpäsen purema !!

Volveren ilmoitus foorumin markkinapalstalla sai menettämään yöunet..

Köyhän perse ei kestä ostella aitoa ärrää,mutta puskureita olisi nyt tarjolla..ja sekös alkoi innostaa.
Viestilaatikko oli pullollaan viestejä puolin ja toisin ja lopulta sain ilmoituksen,että nyt olisi taas yksi puskuri lahden takana tarjolla.
Kuvat olivat pian sähköpostissa ja kauppa-akti oli jälleen väistämätön.
Schenker toimitti pari viikkoa myöhemmin puskurin perille ja paketin sisältö oli juuri sitä mitä piti ollakin..
Puskuri oli 99% virheetön,pari pientä naarmua..mutta värikin oli vaihtumassa,joten eipä ne paljoa haitanneet



Puskuri tuli heti riisuttua puhtaaksi ja jäi kaverin maalaamolle odottelemaan jatkotoimenpiteitä.


Syystalven 2012 aikana viriteltiin mittaristoakin hieman uuteen kuosiin,Vpartsilta tilatut koristehimmelit tuli viriteltyä paikoilleen ja samoihin aikoihin pyörähti mittariin pyöreä 400tkm.




Kevättalvella 2013 oli satunnaisesti aikaa laitella uutta puskuriakin maalauskuntoon.
Länsinaapurin pojat oli laittanu rekisterikilven taustalevyn niin usealla ruuvilla kiinni että varmasti pysyi ja enimpiä reikiä piti hitsailla ja kittailla umpeen.




Alunperin olin metsästänyt 2003-2004 vuosimallin ärrän puskuria,koska niissä vuosimalleissa taisi olla yleisempää jottei listoja ollut maalattu korin väriin. Aina ei arpaonni suosi ja kohdalleni osui puskuri uudemmasta mallista,jossa oli maalatut listat.
Tästä johtuen päätin hommata maalatut listat jostakin. Orkkis listojen kohdalla arvelutti eniten se,saisiko niihin kunnon pohjia,koska niitä oli käsitelty vaikka millä silikonimömmöillä.
Eräät listat löytyivätkin VRCF: markkinapalstan kautta ja niistä työstettiin uudet kylkilistat autoa koristamaan.

Kevättalvella 2013 tuli ostettua suht kuluttajaystävälliseen hintaan 19" R-replica vanteet,mutta yksi vanteista oli saanut edellisen omistajan toimesta niin paljon kipeää,että se piti lähettää oikaistavaksi L-weldille.


Samoihin aikoihin nimim."Lydes",jota olin kiusannut foorumilla myymään omat 19" R-replicat,ilmoitti että hän saattaisi myydäkin vanteet,koska omaan kulkuneuvoon oli tulossa uudet. Kahden sekunnin harkinnan jälkeen löin kaupat lukkoon ja seuraavan työreissun suuntautuessa Kotkan suunnalle,poikkesin hakemassa setin mukaani.
Kierros replicoita ei juuri uusista poikennut ja johan oli hymy herkässä kotimatkalla



Keväällä 2013,heti vapun jälkeen otin viikonlopun jatkeeksi muutaman kesälomapäivän ja suuntasin kaverin automaalaamolle.
Alunperin suunnitelmana oli ollut maalata vain uusi puskuri ja helmat listoista alas päin,mutta mitenkäs siinä taas kävikään..
Koska Ruotsista ei löytynyt puskuria joka olisi soveltunut pariksi auton maalaamattomille kylkilistoille ja helmoille ja koska lähemmässä tarkastelussa autossa oli yhtä sun toista naarmua ja parkkilommoa,niin päätin pistää koko homman uusiin puihin,eli ylimaalaus vaan kerralla kun hommaan on ryhdytty.
Purkaminen vei oman aikansa.Hiomista ja hinkkaamista riitti useammaksi päiväksi ja eteenkin pikkuosien,kuten listojen parissa sai vierähtämään eräänkin tunnin.







Pikkuhiljaa kittihommat sai tehtyä päätökseen ja autoa hiottiin jo ahkerasti mattapinnalle.
Kuskin ovessa,kylkilistan alta paljastui jotakin mystistä..maali oli irronnut pellistä ja pinta oli aivan kuin jotakin rakkuloita täynnä..ruostetta ei silti löytynyt.No,eiväthän Volvot ruostu










Koska itse autoilen myös sorateillä,hommasin myös taakse roiskeläpät.Hieman hölmön näköiseksi olisi jäänyt,jos ne olisi jättänyt alkuperäiselle muovipinnalle,joten nekin karhennettiin pohjusteita varten ja päätettiin maalata korin väriin.
Valoluomet löytyivät myös talven aikana ja olivat nyt tulossa autoon paikoilleen.
Monipäiväisen hiomisen päätteeksi saimme vihdoin auton pohjaväriin ja urakkassa alkoi olla puolivälin tuntua.





Viimeiseen hiomiseen ja suojaamiseen sekä maalausurakkaan sai menemään vielä oman tovin.











Auto oli viimeinkin pintavärissä viikko vapun jälkeen ja uuteen puskuriinkin sai kasata maskin ja muut hilut takaisin paikoilleen.
Keulan ilme muuttui kertaheitolla ja maalatut kylkilistatkin olivat kuin nenä päähän.





Auto kasattuna toukokuussa 2013.

Nuukana miehenä ajelin aikaisemmissa kuvissa olevat 17" kesärenkaat loppuun kevään ja alkukesän aikana.
Juhannusviikolla sitten pujottelin 19" R-replicat alle ja taakse tulivat vielä 10mm spacerit.
Rengasvarustus oli kokoa 235/35-19.

