Meidän ihanat pikkuiset ei suostu menemään kyljelleen. Nukkuvat kyllä kyljellään ja rapsuttaa saa, mutta koitappa leikata kynsiä. 
Sylissä pitää pitää.
Oman koiran kynnet leikkaantuu myös ainoastaan sylissä pitämällä (muutoin repii tassua pois).
Jännä sinänsä, kun tein tämänkin koiran kanssa ns. ohjeiden mukaan, että pennustä lähtien totutetaan tassujen kosketteluun että koira niitä tulevaisuudessa aristaisi.
Koskaan ei ole karvakaverilla verta kynsienleikkuun yhteydessä, niin voi olla että pelkää sitten kynsisaksien ääntä, kun poika on ollut pennusta asti todella ujo ja pelokas.
-----
Oma koira on monirotuinen, ja "synnyinkoti" sijaitsi kerrostaloasunnossa.
Koiran isä oli karhukoira (joka oli myyjän oma koira), ja emä piti olla lapinkoira-cockeri -sekoitus.
Varmaan käynyt niin, että se karhukoira on käynyt nusasemassa sitä emää, ja emän omistaja on sanonut; "Sinä otat pennut!".
Sitten pennut on otettu ja ei ole osattu täysin hoitaa ja kun luovutettiin 8vk ikäisenä, ja se 8 viikon luovutusikä on silloin ihan rajalla.
Lisäksi ihmettelen että tuosta koirasta ei ole tullut ongelmatapausta, kun se emä ei mitenkään voinut ollut koko aikaa niiden pentujen kanssa (esim. silloin kun hain sieltä oman koiran, niin asunnossa oli pentue, pentueen isä (karhukoira), ja myyjä / omistaja).
Mutta koirasta tuli kunnollinen ja kiltti loppujen lopuksi, mutta on ujo vieraita ihmisiä kohtaan.
Tässä hän on:
Tuli hieno valoefekti nousevan auringon valonsäteistä tuohon kuvaan (kuva on otettu kesäkuun lopulla).
