Vieremältä kisoista kotiuduttu ja täytyy sanoa, ettei ollut minun päivä!

Päivään mahtui teknisiä ongelmia, vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Ensimmäinen vastoinkäyminen tuli laittaessa vetokärriä Fordin perään. Kone pääsi sammumaan, eikä suostunut startti pyörittämään kun yritin. Pärräsi ja naksui vain. Ihan kuin olisi virta lopussa! 10 min. aikaisemmin varikolla käynnistyi ongelmitta! Coolerin puhallin pyörii aina, kun kone on käynnissä, muuta isoa virtasyöppöä ei ole.
No ei auttanut muu, kun hakea apukaapelit ja laittaa niillä kone tulille. Kaapelit pidettiin jonkin aikaa kiinni ja sitten kohti lähtöviivaa! Mutta kuinka ollakaan, laite alkoi juuri ennen lähtöviivaa, pahimmassa liikenteen solmukohdassa rötäämään ja meinasi sammua! Taas virta alkoi loppua, eli laturi oli hajonnut, vaikkei latausvalo edes palanut. Latailimme akkua sitten lähtöviivaan tuntumassa apukaapeleilla muutaman minuutin ja siitä sitten hätäisesti viivalle.
Päätin räjäyttää pankin heti ensimmäisessä lähdössä, mutta ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Kaiken virtahäsläämisen ja koheltamisen seurauksena ei oikein ajatus toiminut ja keskittyminen herpaantui. Yritin lähteä kolmosella reilulla kaasulla tyyliin: Liikkeelle ja sitten käsikaasu pohjaan! Isompaan vaihto kaasu pohjassa. Muta jotakin meni pieleen: Laite ampui heti lähdöstä jostakin syystä vasemmalle heti käsikaasun pohjaamisen jälkeen. Etupyörät oli ilmassa, jolloin ei tietenkään totellut ohjausta. Oikaisu ohjausjarrulla myöhästyi ja yhdistelmä sukelsi aurapenkkaan. Kohdalle sattui peltotien liittymä mihin yritin ohjata, kun tajusin pelin olevan menetetty. Sitten vauhti pysähtyi ja kun vilkaisin taakse, oli kärry kyljellään ojassa!

Traktori onneksi pysyi koko ajan pyörillään. Todella hyvää tuuriakin oli matkassa, sillä oikealla olisi ollut paljon isompi oja ja yhdistelmä olisi voinut siihen ajettaessa mennä vaikka katolleen!
Siinä sitten yleistä ihmettelyä aikansa, kärry pois ojasta pyöräkuormaajalla ja varikolle tutkimaan vaurioita ja putsaamaan kuulerista hiekat sekä lumet. Sekä tietysti taas lataamaan akkua! Kun mitään muuta isompaa ongelmaa ollut, niin vartin päästä potta päähän ja uudestaan viivalle. Nyt lähtö varovasti ja vain jalkakaasulla. Nyt lähti ihan ok ja vaihtaessa normaalisti kierroksetkaan eivät niianneet. Suunilleen puolessa välissä rataa keula taas keveni ja alkoi kammeta vasemmalle. Kyvyt löysäys kaasusta palautti ohjattavuuden ja oltiin taas mukavasti keskellä rataa. Uudestaan kaasu pohjaan ja taas mentiin muutama sekunti, kunnes tömähti ja rupesi rötäämään. Siitä muutama sekunti lisää, niin ampui syylärin korkista kuumat vedet suoraan naamalle>

Maaliin kuitenkin päästiin ja siitä varikolle ajellessa huomasin, että kolmella käy ja pakoputkesta tulee vaaleaa höyryä. Taisi mennä kannentiiviste! Aika riitti kyllä sekunnilla ryhmän kärkeen

Mutta ajot oli sitten tässä ja jäi finaali ajamatta.
Yhteenvetona voi todeta, että puitteet noin kokonaisuutena oli Vieremällä kunnossa. Rata oli saatu hiekkapinnalle ja profiili oli hyvä. Oma tekeminen lähti väärille raiteille tuon sähkövian myötä. Potkua koneessa oli kyllä aika mukavasti tuohon tömäykseen asti. Linkki videoon ohessa. Rypeminen kohdassa 41.18 ja toinen veto 52.15.
https://www.youtube.com/watch?v=XBojuDvXcn0