740 B230f kutitus

Tuo jokkishan on ikuinen halveksunnan kohde kun pienellä budjetilla tehdään kilpa-auto.
oletetaan vaan että riittää kun on sinneppäin.

OT: Ei nykyään aina edes niin pienellä budjetilla. Eikä riitä sinnepäin jos aikoo menestyä. Tällä kylällä rakennetun jokkisvolvon koneesta penkitetty tehoa sen verran että bulkkilastubudjettiturbovirittäjällekin on tavoitetta.

Halpoja koneja vapautat pyörätehoon helposti vähentämällä pyöriviä massoja esmes kampiakselin hihnapyörästä voit veistää siivun pois, samoin  ehkä laturin rissasta ja vesipumpustakin (vaatii jokusen hitsipisteen). Vieläkin kevyemmillä rissoilla ja yhdelläkin hihnalla motti pyörii ja toimii, mutta silloin on yleensä unohdettava tehostaja kuvioista.

http://aijaa.com/WC9224

Vaikka panostaa alumiinisiin pyöriin. Esim orkis kampiakselin hihnapyörä painaa pikkasen yli 3kg ja alumiininen 300g

Esim orkis kampiakselin hihnapyörä painaa pikkasen yli 3kg ja alumiininen 300g

Sen kampuran hihnapyörän painolla- ja varsinkin kumivaimennuksella on tarkoituksensa satasarjan moottoreissa.

Halpoja koneja vapautat pyörätehoon helposti vähentämällä pyöriviä massoja

Tutkitaampas tätä väitettä hieman syvällisemmin

Inertia dynossa pyöräteho kyllä kasvaa sillä moottori-voimasiirto kokonaisuus kiihtyy nopeammin
Pyörivien massojen keventäminen ei sen sijaan vaikuta moottoritehoon millään tavalla
-Jos pyörität vinokeella vaikka generaattoria niin ei pyörivillä massoilla ole vaikutusta tehoon

Tuo hihnapyörien keventäminen on näpertelyä verrattuna esim vahtipyörän vaihtamiseen littumalliseksi
jolloin
noin 250mm kehältä lähtee pois se 3kg. Vaikutus inertiaan on moninkertainen verrattuna hihnapyöriin
Tämänkin jälkeen vakio littupyörän massa on noin 10kg. Siitä voi vielä lähteä vähän koneistamaan pois
tai
siirtyä teräsvauhtipyöriin joita löytyy keveistä todella keveisiin

Kun nämä toimenpiteet on kytkin mukaan lukien tehty niin voidaan keskittyä vaikka hihnapyöriin

Sen kampuran hihnapyörän painolla- ja varsinkin kumivaimennuksella on tarkoituksensa satasarjan moottoreissa.

Noiden alumiinisten hihnapyörien mukana pitäisi tulla varoitus jossa lukisi vaikkapa näin:
Asentamalla vaimentamattoman hihnapyörän valurautaiseen kampiakseliin otat tietoisen riskin moottorivauriosta

Tuo hihnapyörien keventäminen on näpertelyä verrattuna esim vahtipyörän vaihtamiseen littumalliseksi
jolloin
noin 250mm kehältä lähtee pois se 3kg. Vaikutus inertiaan on moninkertainen verrattuna hihnapyöriin
Tämänkin jälkeen vakio littupyörän massa on noin 10kg. Siitä voi vielä lähteä vähän koneistamaan pois
tai
siirtyä teräsvauhtipyöriin joita löytyy keveistä todella keveisiin

Kun nämä toimenpiteet on kytkin mukaan lukien tehty niin voidaan keskittyä vaikka hihnapyöriin

Automaattiauton vauhtipyörän keventäminen se vasta näpertelyä on Turbiinimuutoksilla enemmän hyötyä.

Automaattiauton "vauhtipyörää" kutsutaan vetolevyksi
Vetolevyissä ei juuri keventämis varoja ole.
Sen sijaan turbiinin voi vaihtaa pienempään

Automaattiauton "vauhtipyörää" kutsutaan vetolevyksi
Vetolevyissä ei juuri keventämis varoja ole.
Sen sijaan turbiinin voi vaihtaa pienempään

Kirjoitin automaattiauton "vauhtipyörästä", jotta lukisit ketjun ensimmäisen viestin ja huomaisit, että on kyse automaatin virittämisestä eikä mistään keppiautosta, eli tästä syystä voisikin heti siirtyä "näpertelemään" rissojen pariin.

Melko huonosti löytyy Aisineihin hyllyistä stripille sopivia turbiineja. Laita toki linkkejä AT-vapareihin sopivista turbiineista mikäli omaat näistä tietoa esim. mistä tilataan valinnaisella tarttumisnopeudella oleva turbiini AW70-tomaattiin ja mitä maksaa? Juu, tiedetään, että turbiinin voi koneistaa auki ja mulata enemmän vatkaavaksi ja hitsata takaisin kiinni ja puntittaa, mutta tämä ei ollut se kysymys.

Kirjoitin automaattiauton "vauhtipyörästä", jotta lukisit ketjun ensimmäisen viestin ja huomaisit, että on kyse automaatin virittämisestä eikä mistään keppiautosta, eli tästä syystä voisikin heti siirtyä "näpertelemään" rissojen pariin.

Ei pidä sekoitella termejä keskenään
Näitä keskusteluja lukee eri tasoisia rakentelijoita, joillakin näyttäisi menevän vauhtipyörät ja vetolevyt sekaisin...

Siirrytäämpä sitten näpertelemään rissoja:
Esimerkki: nokitettu B230f+AW70L antaa pyörätehoksi vaikkapa 100hv
-Paljonko pyöräteho on kevennetyilla kiilahihnapyörillä?
-Löytyykö 101 vai 102hv? Vai edelleen 100hv?

-Entä jos vaihdetaan laturi pienempään tai vaihdetaan laturille suurempi hihnapyörä?
+Nyt laturi haukkaa vähemmän energiaa jolloin voimaa saadaan enemmän kampuran takapäästä
-Jokohan olisi 101hv takapyöriltä?

-Rahamies korvaa viskoflektin sähköisellä, nyt puhutaan jo kilowattien tehon siirrosta kampuran takapäähän
Tässä kohtaa mulle on turhatulla selventämään että autossa oli jo uutena sähköflekti , mua ei kiinnosta,
nämä on vaan esimerkkejä ja ennen kaikkea NÄPERTELYÄ

Noiden alumiinisten hihnapyörien mukana pitäisi tulla varoitus jossa lukisi vaikkapa näin:
Asentamalla vaimentamattoman hihnapyörän valurautaiseen kampiakseliin otat tietoisen riskin moottorivauriosta

Eihän nyt yks alumiinipyörä niin paljon täristä ja väristä sillä saisi moottorivaurion aikaiseksi?
Kyllähän kumi siinä välissä vähentää värinöistä, mutta se järkyttävä paino vakio hihnapyörässä rasittaa miusta enempi kampiakselia. Puhumattakaan puhutaan liikkuvista massoista

En ainakaan ole kuulut, kellään olis mennyt alumiinisen vaimentamattoman hihnapyörän ansiosta moottori rikki

Ei pidä sekoitella termejä keskenään
Näitä keskusteluja lukee eri tasoisia rakentelijoita, joillakin näyttäisi menevän vauhtipyörät ja vetolevyt sekaisin...

Siirrytäämpä sitten näpertelemään rissoja:
Esimerkki: nokitettu B230f+AW70L antaa pyörätehoksi vaikkapa 100hv
-Paljonko pyöräteho on kevennetyilla kiilahihnapyörillä?
-Löytyykö 101 vai 102hv? Vai edelleen 100hv?

-Entä jos vaihdetaan laturi pienempään tai vaihdetaan laturille suurempi hihnapyörä?
+Nyt laturi haukkaa vähemmän energiaa jolloin voimaa saadaan enemmän kampuran takapäästä
-Jokohan olisi 101hv takapyöriltä?

-Rahamies korvaa viskoflektin sähköisellä, nyt puhutaan jo kilowattien tehon siirrosta kampuran takapäähän
Tässä kohtaa mulle on turhatulla selventämään että autossa oli jo uutena sähköflekti , mua ei kiinnosta,
nämä on vaan esimerkkejä ja ennen kaikkea NÄPERTELYÄ

Mikäli klikkasit linkkini aijaa.com-sivuja niin roikkuiko vesipumpun siivapyörässä viskoflektiä?...

Kötöstelemällä DRL-valot saa vapautettua tieliikennelaillisesti noin yhden hevosvoiman pyörätehoon ilman muita muutoksia, ei tartte rissoja muutella, mielestäni melkoisen helppo heppa 

Pienistä puroista se suurempikin virta syntyy...

Kerrotko vielä lisää niistä "pienistä" AW70-turbiineista, että mistä niitä voi ostaa?

Mikäli klikkasit linkkini aijaa.com-sivuja niin roikkuiko vesipumpun siivapyörässä viskoflektiä?...

Ahaa.
Ne takapyörätehot onkin tehty sähköflektillä
-Vai mittasitko tehon hihnapyörien kevennyksen JA sähköflektin asennuksen jälkeen erikseen?

Kerrotko vielä lisää niistä "pienistä" AW70-turbiineista, että mistä niitä voi ostaa?

En tiedä, oman löysin jostain aitan perukoilta

Meneekö vähän kinasteluksi

Tuo kyllä kiinnostaa että miten eri nokat on vaikuttaneen tehoihin vaikkapa b230f moottorissa.

Onko hiottuja 12mm--> nostosia käytetty leimalla ja millä menestyksellä?

Nyt alkaa osasia olemaan jo kivasti kasassa. Yläpään tiivistesarja pitäis tulla tällä viikolla, oliko reinz tai elring (molemmat yhtä hyviä) Samaten alapään tiivistesarja samalta valmistajalta. Jakopään hihnat vaihdan samalla, olikos mitään parempaa kuin motonet laatu? Mitenkäs vesipumppu ja kiristäjät? onko motonetin hyvälaatuisia vai muualta? Simonsin putkistoa olen katellut, onko tuolla sitten mitään hyviä/huonoja puolia?

Selvitä kannen höylääjältä tarvitsetko lyhyemmän nokkaremmin. Motonet-laatu riitää vapari Volvon osissa pitkälle.

Simons-putkiston yksi hyvä tai huono puoli voi olla hinta. Riippuen kummalta puolelta tiskiä asiaa tarkastelee. Kannustaisin tekemään putkiston itse niin saat juuri sellaisen, kun sattuu tulemaan.

Millaisen pakosarjan laitat, vai kerroitko jo?