Käyttiskertomuksia

Eristä lämppärille menevät letkut, jos menevät jossain paljaana pidempään.

Aikoinaan Fiat 127:ssa lämppärin letkujen eristys vaikutti sisälle tulevan ilman lämpöön 10 astetta. Tosin 240 volvon kenno vaikutti 50 astetta....

Eristä lämppärille menevät letkut, jos menevät jossain paljaana pidempään.

Ei ole kuin 15cm letkunpätkät suoraan koneen takaa tulipeltiin. Mutta voisihan tuota yrittää.. Ihan normaali vaahtomuovieriste?

Ei ole kuin 15cm letkunpätkät suoraan koneen takaa tulipeltiin. Mutta voisihan tuota yrittää.. Ihan normaali vaahtomuovieriste?

Armaflex olis kova sana. Taipuisa ja hyvä eriste.

Ei ole kuin 15cm letkunpätkät suoraan koneen takaa tulipeltiin. Mutta voisihan tuota yrittää.. Ihan normaali vaahtomuovieriste?

Mainitsemassani sardiinirasiassa oli juurikin semmoinen pitkittäin halkaistu vaahtomuovieriste, jota käytetään vesiputkien päällä.

Tosin, jos on noin lyhyt väli, niin ei vaikuta mitään. Mittaa IR-mittarilla letkujen lämpötila pitkän maantielenkin jälkeen. Sitten käy heittämässä lenkki pykälää/kahta pienemmällä vaihteella ja mittaa uudestaan (jos letkuissa on ilmanippa tms. muovinen/metallinen liitin, siitä on hyvä mitata).

Jos lämpötila letkuissa on merkittävästi korkeampi kierroksilla ajamisen jälkeen, on kenno joko tukossa tai sitten lämmitysjärjestelmän vedenkierto suunniteltu päin sitä itseään. Jos letkut taas jäävät haaleiksi (niiden pitäisi ihan selkeästi polttaa kättä, volvossa taitaa pyöriä siellä 70 asteen yläpuolella letkun pintalämpö), niin sama vika kuin yllä.
Mutta jos letkut ovat selkeästi kuumat (varsinkin mikäli molemmat), niin todennäköisesti kennon teho ei riitä.

Mutta täytyy muistaa, että kyseessä pikkudiisseli. Vaikka kannessa oleva lämpöanturi näyttäisi +80°C, niin veden kiertonopeus voi olla niin aneeminen, ettei lämpöä riitä sisälle. Yleensä jos tuommoisen tuomiopäivän taloudellisuusihmeen saa kovalla pakkasella poljettua termostaatin avautumislämpötilaan, niin sillä sekunnilla moottorin lämpö romahtaa kun termostaatti raottuu.

Volkkaripuolella olen nähnyt tapauksen, jossa oli haljennut syyläri heitetty 1.9 SDI Polosta roskiin ja vedetty vain suora letku ylhäältä alas koneen kylkeä pitkin. Tämä tehtiin marraskuussa ja vasta kesäkuun puolivälin tienoilla alkoi moottori olemaan "olosuhteisiin nähden liian lämmin", joten keulalle laitettiin jokin käsiin sattunut lämmityslaitteen kenno.

Yleensä jos tuommoisen tuomiopäivän taloudellisuusihmeen saa kovalla pakkasella poljettua termostaatin avautumislämpötilaan, niin sillä sekunnilla moottorin lämpö romahtaa kun termostaatti raottuu.

Tämä pomppasi silmille ja kunnolla. Talviajossa tuota on turha haaveillakkaan ja kesälläkin tuo on aikamoinen haaste. Ehkä rajotinrallilla tuon saisi kesällä toteutettua Taannoin kärrynvedossa oli lämmöt hiukan koholla, mutta tuo nyt johtui siitä, kun kärry oli veturia kookkaampi

Täytyy kokeilla nuo ehdottamasi toimenpiteet ja sitten päättää jatkotoimenpiteistä tulosten perusteella..

Tämä pomppasi silmille ja kunnolla. Talviajossa tuota on turha haaveillakkaan ja kesälläkin tuo on aikamoinen haaste. Ehkä rajotinrallilla tuon saisi kesällä toteutettua Taannoin kärrynvedossa oli lämmöt hiukan koholla, mutta tuo nyt johtui siitä, kun kärry oli veturia kookkaampi

Täytyy kokeilla nuo ehdottamasi toimenpiteet ja sitten päättää jatkotoimenpiteistä tulosten perusteella..

Eikä se kärry kuitenkaan vielä iso ollut.

Kerro sitten tuloksista.

En tämmöisen kikottimen vesijärjestelmää tunne, mutta esimerkiksi edellisessä 2-autossa (viat) oli jäähd. järjestelmä semmoinen, että termostaatin ollessa raollaan väheni kennolla oleva kierto (syyläri ikäänkuin "ohitti" kennon vesikierron). Ongelma ratkesi siinä vaihtamalla alkuperäinen kenno laadukkaimpaan mahdolliseen markkinoilla olleeseen kennoon (hella-Behr) ja huolellisella järjestelmän pesulla&ilmauksella. Sitten alkoi lämpö riittämään, mutta termostaatin auetessa lämmön notkahduksen huomasi (ei kuitenkaan haitannut, koska pieni bensakone joka lauloi kokoajan ylärekisterissä).

EDIT:
Onhan esim. opel omegassa ollut jo maahantuojalla asennettuna "vakiona" kiertovesipumppu lämmityslaitteen vesihaarassa juurikin viileän sisäilman vuoksi. Tuolla on kuulemma saatu iso apu moneenkin talvella kylmään laitteeseen ja niitä on asenneltu mm. noihin 1.9 VAG-diisseleihin jälkikäteen paikkaamaan natsipakastimen mainetta.
Kokeile semmoista vaikka ihan ensin, ennenko alat mitään kennon vaihtoja suunnittelemaan. Tämä auto on niin uusikin, etten usko järjestelmän olevan tukossa.

Kerro sitten tuloksista.

En tämmöisen kikottimen vesijärjestelmää tunne, mutta esimerkiksi edellisessä 2-autossa (viat) oli jäähd. järjestelmä semmoinen, että termostaatin ollessa raollaan väheni kennolla oleva kierto (syyläri ikäänkuin "ohitti" kennon vesikierron). Ongelma ratkesi siinä vaihtamalla alkuperäinen kenno laadukkaimpaan mahdolliseen markkinoilla olleeseen kennoon (hella-Behr) ja huolellisella järjestelmän pesulla&ilmauksella. Sitten alkoi lämpö riittämään, mutta termostaatin auetessa lämmön notkahduksen huomasi (ei kuitenkaan haitannut, koska pieni bensakone joka lauloi kokoajan ylärekisterissä).

EDIT:
Onhan esim. opel omegassa ollut jo maahantuojalla asennettuna "vakiona" kiertovesipumppu lämmityslaitteen vesihaarassa juurikin viileän sisäilman vuoksi. Tuolla on kuulemma saatu iso apu moneenkin talvella kylmään laitteeseen ja niitä on asenneltu mm. noihin 1.9 VAG-diisseleihin jälkikäteen paikkaamaan natsipakastimen mainetta.
Kokeile semmoista vaikka ihan ensin, ennenko alat mitään kennon vaihtoja suunnittelemaan. Tämä auto on niin uusikin, etten usko järjestelmän olevan tukossa.

Mulla oli rakas (50€) E30 M10 Bemari ja siinä oli (Finland speciaali?) lisäkiertovesipumppu. No tietenkään se toiminut -86 autossa jotenka 0€ budjetilla revin siivet pois ahdistamasta. Tyhjäkäynnillä pakkasella aika huonosti tuli lämmintä (paremmin kuin koskaan ennen). Mutta jos nostit kierroksia 1500rpm niin tuli kuumaa.

Tuossa siis pointtia, ei todellakaan saksassa tarpeellinen...

lämmitysjärjestelmän vedenkierto suunniteltu päin sitä itseään

Hep.

Ulkolämpötila -11*C, moottorin 80*C ja keskisuulakkeista tuleva lämpötila 64*C.

Ainoa mikä on muuttunut, on ulkolämpötila. Lisäksi kokeilin tuon letkuhomman. Letkujen ulkopinnasta rauhallisella ajolla 58*C ja poljennalla asteen tai pari korkeampi, riippuen mittauskohdasta. Eli kierroksilla ei vaikutusta.

Uskon tuolla ulkolämpötilalla olevan vaikutusta puhalluslämpöön. Jos kikkailisi kabiinin ilmanoton konehuoneeseen, johonkin lämmönlähteen viereen? Nyt ilma otetaan kabiiniin pyyhkijöiden edestä. Samaan tyyliin kuin laatikkovolvoissa.

Onko tulo/meno letkujen välillä lämpötilareoa?
Jos ei ole ---> kenno tehoton tai ilmansuuntaus pielessä (kennon ohi)
Jos toinen on jääkylmä ja toinen tulikuuma ---> kenno tukossa
Mikäli eroa on, muttei kuten yllä ---> todennäköisesti ihan vaan heikko kierto.

Onko tulo/meno letkujen välillä lämpötilareoa?

Ei.

Täytyy yrittää suunnitella tuon raittiin ilman otto jonnekkin lämpimään. Nyt kun raitis ilma otetaan suoraan ulkoa (esim. pakkasilmaa) niin sillä on kennoa jäähdyttävä vaikutus, joka voi ja todennäköisesti vaikuttaa negatiivisesti tuohon puhallusilman lämpöön.

Jos tulo/meno letkujen välillä ei juurikaan ole lämpötilaeroa (molemmat yhtä lämpöiset) niin kenno ei jäähdytä vettä.
Eli:
- Kenno tehoton
- Ilma kiertää kennon ohi

Itse mittailin aikoinaan kovemmalla pakkasella D24TIC 940, lämpötiloja puhallus-suuttimista infrapunalämpömittarilla ja ei ne siinäkään pyörinyt kuin 60-70c välillä. Taitaa olla vaan ihan ominaisuus noissa uudemmissa dieseleissä, että ne ei vaan lämpiä kunnolla, johtuen moottorin hyötysuhteesta.

Jos tulo/meno letkujen välillä ei juurikaan ole lämpötilaeroa (molemmat yhtä lämpöiset) niin kenno ei jäähdytä vettä.
Eli:
- Kenno tehoton
- Ilma kiertää kennon ohi

Tämän innoittamana tuli Dejà vu.

Tässähän on raitisilmasuodatin vasta puhaltimen jälkeen. Voisiko suodatin olla niin tukossa, että happi ei enää kulje suodattimen läpi kennolle?  Suodatin vaihdettu about joskus pari kesää sitten ja mukana tuli aika hyvästi lehtimoskaa sun muuta ryöhnää..

ne ei vaan lämpiä kunnolla, johtuen moottorin hyötysuhteesta.

Moottori lämpiää ihan ok, eli sinne 80°C, mutta sisätilat ei lämpeä.

D24TIC kannen lämmöt pyörivät pakkasellakin helposti 95-100c tuolla mittarilla mitattuna, lohkokin oli muistaakseni kans 90c paikkeilla, silti suuttimista tulee vain 65-70c lämpöistä ilmaa. Kyllä se raitis-suodatinkin vähän lämmitykseen vaikuttaa. Ei muuten 850 TDI:kään ole mikään kauhean lämmin yli -10c pakkasessa, sama juttu diesel asx mitsussakin, jolla piti ajaa tunti ainakin ennen kuin lämpömittari alkoi nousta ja oli muutenkin aika pakastin.

Täällä oli juttua myös että noista TDI koneista jos tukkii EGR-venttiillin, niin ei lämpene enää sisälle yhtä hyvin.