Miten päädyit volvoon? kuinka tyytyväinen olet?

Sukuvika =)

Mites se oli se raamatun sanonta, että isien synnit periytyvät toiseen ja kolmanteen polveen. Volvon tapauksessa näyttää kyseinen synti periytyvän heti isältä pojalle Meikäläisen tapauksessa vielä kirjaimellisesti sanottunakin, kun sama autokin tuli "perittyä" 

-

Jooh. Eka auto tuli ostettua jo ennenkö sain kortin. kaverit ja isä oli vannoutuneita VAG:n miehiä, ni minähän tietty perässä.
-Vw Golf mk2 1.8 16V Gti vm-84. Sinne sit laitettiin hirveet popit, konin 60mm madaltavaa alustaa ja siihen maailman aikaan 17" TSW evo deep R vanteet. Olihan se "maukasta". 

-Vw golf mk2 1.8 16V GtTi vm-85. Kaverin valmiiks rakennetun ja viritetyn kakkiaisen ostin. Oli peltipakosarjaa,parannettua kansi, jyrkemmät nokat, vannetta alustaa ja korisarjaa. Noh, pitihän sekin sit vetää atomeiks ja ahaa ideana turbottaa. Hyvin tuli voimaa, mutta intin alettua myytiin eteenpäin ja seuraava omistaja löi lihoiks. M*lkku

-Toyota Corolla DX 3-ovinen farmari. Sillä kuljin intin ajan. Sen verran laho oli loppuajasta, et takapyöristä lentävä kura lyöty takaluukun kattoverhoilusta. 

-Vw Bora 1.9TDI PWD vm-00 Ostin valmiiks "tuunattuna".  Zenderin korisarjalla ja kuu alustalla. tuli ajettua 5vuotta. Muutoksia tuli tehtyä runsaalla kädellä. Autossa kävi alla ainakin 7 eri vannesarjaa, 4 eri alustaa ja korimuutoksien/ilkivallan/pikku töhöilyjen takia autoa maalattiin 10 eri kertaa, enemmän tai vähemmän. Moottorikin vaihtu kertaalleen.

-Audi TT Roadster 1.8T 225 Q. Vuoden verran ajelin ostelin jo viripalikoita yms. Mut alko ahdistaan "ammeen" todella pienet sisätilat. Oli vaan pakko saada jotain tilavampaa,helpommin viritettävää ja tietysti kun vaihtaa autoon reilulla 3000€ osaa vuodessa, niin alkaa merkin vaihto käymään mielessä. Pidin kun kukkaa kämmenellä, myin kaverille ja nyt saa  ilmeisesti tennaria sit aika s**tanasti.... katotaan kauan kestää.

Kaverilla on vm99 Volvo v70R AWD(kullan värisenä). Auto toiminut kun ajatus muutaman vuoden ja softattuna(304hv ja 400+nm) menee ihan kivasti.
Tilaa on, nahkapenkkiä ja kaikkee muutakin kivaa varustetta. Muutenkin miellyttäny silmää aina noi Ärrät. Mutta hommahan lähti taas perinteisesti hanskasta ja piti saada sit toi uudempi koppa(Olen henkinen juutalainen myös mittarilukeman suhteen ). Joutuhan sitä mieleistä yksilöö taas metsästämään, mut löyty se sit kummiskin. Olen tähän mennessä ollu aivan H*lvetin tyytyväinen volvoon ja veikkaampa, että tälle tielle jäädään.

Perkale, niin tyytyväinen että maanantaina laitetaan uusi tilaukseen  .

Nyt on toinen Volvo menossa. Edellinen oli s40. Ennen sitä tuli ajeltua tovi Fiiatilla ja tässä välillä Renaultin Scenicillä  Tuo Renaultti alkoi toden teolla käymään hermoille. Luotettava pelihän se oli ja vielä suht edullinen ylläpitää mutta ne ajo-ominaisuudet, tai oikeastaan niiden puute... Oon aina pitäny Volvoista, joten pitihän semmonen taas saada alle. Löysin sit tuommosen feisliftatun v40:n kahden litran koneella ja hyvillä varusteilla. Kilometrejä on saman verran mitä tuossa renussakin oli myydessä, mutta on tää Volvo tosi hyvin säilyttäny ryhtinsä. Sisusta ei nitise, alusta ei kolise, kori on paaaaljon siistimpi ja mikä parasta, kaikki toimii  Toivottavasti tämäkin palvelee hyvin.

Itse tuli oikeastaan vähän sattumalta päädyttyä Volvoon. Tuota päätöstä todennäköisesti edesauttoi se, että työkaveri jaksoi puhua aika kovastikin noista autoista ja sitten eräs toinen työkaveri hommasi talviautoksi 240:n ja siitä tuli sitten itsellekkin sellainen olo, että tuollainen on saatava. Ensin kyllä meinasin hommata 740:n tai 940:n, mutta kaikki myynnissä olevat yksilöt olivat jossain todella kaukana, tai sitten ne jotka olivat vähän lähempänä myynnissä eivät sisältäneet oikein minkäänlaisia varusteita. Sitten silmiin osui ilmoitus tuosta nykyisestä 240:stä ja eipä sitä pitkään tarvinnut arpoa, että käykö sitä katsomassa vai ei. Pienet kilometrit ja automaattilaatikko varmaan vielä auttoivat ostopäätöksen tekemistä, vaikka hinta oli, noh, ehkä vähän korkeamman puoleinen. Silti tuntui siltä ja tuntuu edelleen että rahoilleen sai kerrankin kunnolla vastinetta verrattuna aikaisempiin kulkineisiin. Itse olen kyllä ollut kovinkin tyytyväinen tuohon autoon, vaikka se ei ehkä olekaan tuolla tekniikalla todellakaan mikään taloudellisuuden huippu ja tehoakin saisi olla hiukkasen enemmän, mutta silti se on mielestäni todella hyvin tehty, kestävä ja tukeva auto. 

Olen tähän mennessä ollu aivan H*lvetin tyytyväinen volvoon ja veikkaampa, että tälle tielle jäädään.

Ilkeästi sanottu, mutta tuskinpa jäät. Sulla on niin vahvat VAG taustat, että sinne tulee palattua. Tähän mennessä kaikki VAG:ilaiset tutut on sinne samaan palaneet. Vaikka kyseisen konsernin kulkineet eivät ole koskaan kunnolla pelanneet niillä ja ne hermostuvat niihin ja vaihtavat merkkiä. Mutta jostain syystä haluavat aina uudestaan kaivaa verta nenästä ja ostaa uudestaan kyseisen konsernin kulkineen. Jos Saabismi on sairautta niin VAG:ismi on masokismia.

Kaveri jo pitään ollu näitten perään ja ilmeisesti saanut puhuttua hieman ympäri. Useampana talvena etitty sopivaa kandidaattia ja viime viikolla se sitten löytyi. Peltoautokerhonjäsennyys on tietenkin pelkkää plussaa!

Iskäl oli aikoinaa Volvo ostin kaverilt Volvon ja se oli siin...  

Vastaan tuohon "Kuinka tyytyväinen olet?" -osaan.

Vastaus: H*lvetin tyytyväinen pikkuvioista huolimatta, on kokoa ja näköä + "p*llumagneetti"...
             halvat osat, parhaita reissurekiä Ameriikan lotjien ohella.
             Ainoa suurempi "vika" on on vinokoneen kulutus, mutta sekin on ominaisuus. 

EDIT. Olen tehnyt sen henkilökohtaisen valinnan, että olen Volvo-mies, niin se hommahan ei tuohon suurempaan
         bensalaskuun kaadu, koska sillä ei ole mitään väliä siihen verrattuna, että on auto mikä on hyvä ja turvallinen
         ikäisekseen, ja kaiken lisäksi omien mieltymysten mukainen. Mieluummin tuhlaan rahat autoharrastukseen, kuin esim.
         tietotekniikkaan tai vaatteisiin. 

Ilkeästi sanottu, mutta tuskinpa jäät. Sulla on niin vahvat VAG taustat, että sinne tulee palattua. Tähän mennessä kaikki VAG:ilaiset tutut on sinne samaan palaneet. Vaikka kyseisen konsernin kulkineet eivät ole koskaan kunnolla pelanneet niillä ja ne hermostuvat niihin ja vaihtavat merkkiä. Mutta jostain syystä haluavat aina uudestaan kaivaa verta nenästä ja ostaa uudestaan kyseisen konsernin kulkineen. Jos Saabismi on sairautta niin VAG:ismi on masokismia.

Olin laitattamassa uusia talvirenkaita rengasliikkeessä vajaat 2 vkoa sitten. hallissa oli samaan aikaan uuskoppainen V70 jonka harmaatukkainen miesomistaja alkoi jutella. Kyseli V40:stä, tutkiskeli sitä, ja sitten kysyi onko minulla aiemmin ollut Volvoa. Kun kerroin että ei ja että aiemmat ovat olleet pääosin Volkkareita, ihmetteli hän miksi päädyin Volvoon. Tokaisi että VW:hän on aivan huippu ja todella ihmetteli ostostani, vaikka kerroin syyksi mm. vaihtelunhalun ja uuden ulkomuodoltaankin itseäni miellyttävän mallin. Erikoista, vaikka hän oli itse ajanut jo useita Volvoja ja sitä ennen Mersuja. Ehkä volvokuski sitten mielesssään salaa haaveilee vaan aina paluusta ainakin saksalaismerkkiin, ehkä sitten myös Volkkariin?

Itse olen edelleen tyytyväinen Volvoon, vaikka eka takuukorjauskäynti onkin ensi viikolla edessä. Polttoaineluukun sovitus ei ole millilleen vaan ulkonee parista kohdasta kylkilinjasta, takaluukun kaasupumput tehottomat ja nyt viimeisin vika se että tuulilasia pestessä suihkuttaa nestettä myös takaikkunalle. Pirun kallishan tämä on ylläpitää: kallis ostohinta, tyhmältä tuntuva dieselvero (jota kulutus- ja litrahintaero ex-bensavehkeisiini verrattuna ei ajomäärälläni kompensoida millään) ja esim. volkkareita kalliimmat vakuutukset, joten muutaman vuoden päästä paluu kansanautoluokan hintatasolle lienee aika todennäköistä eli viimeiseksi ainakin uutena ostetuksi Volvoksi tämä jäänee osaltani...

Ai niin, yksi syy innostua merkistä oli se, kun työkaverini vaihtoi 2008-mallisen 520d-bemarinsa uuteen V60 D5 R-Designiin. Matkimisreaktio.

Ensimmäinen volvo omalla kohdalla. Ukko hankki aikoinaan ensimmäisen kopan V70:n joka oli käsittääkseni se 2,4l tdi. Myöhemmin vaihtoi sen seuraavan kopan D5 malliin. Ihastuin volvon kyytiin joten nyt viimein kun kukkaro antoi myöten hommasin itselleni vm.2010 60tkm ajetun V50 Momentumin.

Vaikka perus diesel omalla kohdalla onkin niin hyvin maistuu volvon kyyti siitäkin huolimatta 

edit: tämän "perheen lisäyksen" johdosta olen myös tänne rekisteröitynyt siinä toivossa että tarvittaessa saan tietoa kokeneemmilta Volvo kuskeilta 

Eka Volvo (-02 V70 2.4D) tuli ostettua puolivahingossa, muunlaista olin alkujaan ostamassa. No se oli hyvä auto ja vaikka muitakin merkkejä katselin, ei lopulta oikein mikään muu merkki kiinnostanut seuraavaksi autoksi kuin Volvo. Niinpä uudemman mallin S80 D5 on nyt alla. Seuraavakin auto tulee olemaan Volvo, jos vain tyytyväisyys jatkuu entisellä tasolla ja rahkeet riittää pysyä merkissä. Nimittäin seuraavat asiat ovat Volvoissa kohdallaan:

1. Volvo kestää ja toimii
100.000 km Volvoilua takana eikä mitään vikoja, vaikka kumpainenkin Volvoistani on ollut jo "aikuisiässä" ostohetkellä (140tkm ja 170tkm ostaessani) ja ensimmäinenkin sai kestää kilometrejä yli 80.000 km. Ja luotettavuuden lisäksi nämä autot ovat vain toimineet ja toimineet ilman mitään ärsyttäviä ja omituisia häiriöitä. Monien muiden automerkkien merkkifoorumeilta tutuksi tulleet talviongelmat kuten ovien jäätymiset pakkasilla ym. ovat loistaneet poissaolollaan Volvon kanssa, eivätkä noista tunnu muutkaan täällä valittavan. Ainoastaan Shellin alustapesua edellismallin V70 ei tuntunut oikein sietävän: jarrut jäätyivät. Opin pesemään autoni TI-hallissa käsin, mikä on halvempaa ja lopputuloskin on parempi kuin parhaassakaan harjapesussa.

2. Volvo on turvallinen
Small overlap -kolaritesti Ameriikan maalla tuotti hyvän arvosanan Acuran lisäksi vain Volvo S60:lle ja huonoja arvosanoja saivat useimmat autot. Puheet siitä, että Volvo on panostanut turvallisuuteen muutenkin kuin vain EuroNCAP-testimenestyksen näkökulmasta, ovat ilmeisesti siis totta. S80 ei ole tuossa testissä vielä ollut, mutta luulenpa, ettei Volvolla vasta V/S60 suunnitteluvaiheessa keksitty, että tolppatörmäyksessäkin olisi hyvä säilyä hengissä...

3. Volvo on mukava
Volvo on letkeä maantiekruiseri vailla vertaa. Pitkillä matkoilla mukava auto, jossa ei väsy, puudu eikä rasitu vaikka ajaisi viisi tuntia putkeen. Hyvä penkki, hiljainen sisämelu ja seesteinen ohjaus ja jousitus. Lisäksi esim. automaatti-ilmastointi on Volvossa kokemistani parhaasta päästä - sitä ei tarvitse itse rassata oikeastaan ollenkaan vaan saa olla täysautomaattiasennossa jokseenkin pysyvästi.

Sitten kun näitä saa vielä käytettyinä halvemmalla kuin muita edes likimain kilpailukykyisiä autoja, niin miksi ihmeessä ajaisin jonkin muun merkkisellä autolla?

Vai ihanko höpöjä horisen, mitäh? 

nyt taas muillakin viime aikoina ajelleena täytyy kehua että Volvossa ainakin yhtään vanhemmissa on hallintalaitteet kohdallaan. Napit löytyy loogisilta paikoiltaan pimeässäkin ja niihin on hyvä tuntuma myös hanskat kädessä.

Sukuviaksi haukkuisin. Isällä nyt viides volvo menossa (Amazon, Amazon, 242, 245, V70). Kun kortin sain, vitsailtiin kaverin kanssa, että ostan vielä kartanovolvon (sarkasmia). En sitten tiedä mikä tähän pokaan iski parin vuoden päästä  Volvo tuli laitettua ja tyytyväinen olen ollut.  Onkai niitä hyviäkin sairaiuksia olemassa?