Elekma  Autoracing

TAK: Volvo 960 T6

  • 289 Vastauksia
  • 54206 Lukukerrat

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa HenkkaJ

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 168
  • TAK ry
Vs: TAK: Volvo 960 T6
« Vastaus #285 : 02.09.2019, 07:38:43 »
Särkikoskella teetetty bmw typ188 murikan muutokset makso n.500e. Kitkalevyjen vaihto+lisälevyt ja ramppikulman muutos shimmaukset jne.. lukko tämän jälkeen n.75%. Typ210 muutosten hinnasta en osaa sanoa, mutta en jaksa uskoa että kauheasti tosta poikkeaa.

25% kitkalukko alunperin kolmella levyparilla, helpoiten tiukemmaksi saat kun otat viimesen shimmin/paksumpi välilevyn pois lukon sisältä, ja laitat yhden levyparin lisää. Btcf puolella on enemmän lukoista juttua tekijämiehiltä. Yksi vaihtoehto on viedä särkikoskelle ja sanoa että tee hyvä ja lätkiä rahaa pöytään

Oolrait. Kiitoksia. Tietyllä lailla tekisi kyllä mieli alkaa tuota itse purkamaan ja säätämään mutta siinä on se isohko ''mitä jos'' kun perien kanssa ei ylipäätään ole aiemmin juuri pelaillut. Muutaman videon ja nettikeskustelun viisaampana tuo morkulan rakenne ja toimintalogiikka ei nyt varsinaisesti näytä miltään ydinfysiikalta. Täytyy miettiä mitä tekee.

Tällä kertaa ei tullut nappailtua kuvia, mutta takakelkan hitsailut jatkuivat. Tuhoton määrä lankaa tuohon kyllä uppoaa.
TAK: Teekkarien Autokerho ry
''Jos tuosta ei tule tallikieltoa niin on se saatanan kumma.''

Projekti: Volvo 960 T6 / Käyttis: BMW e60 530 Xi

Poissa HenkkaJ

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 168
  • TAK ry
Vs: TAK: Volvo 960 T6
« Vastaus #286 : 10.09.2019, 20:03:41 »
Takakelkka on hetken aikaa ollut varaston perukoilla odottelemassa tekijäänsä. Eiköhän sitä ensi viikonloppuna taas saa jatkettua. Mutta hiukan erilainen lähestymistapa tähän autoharrastukseen tähän väliin:







Rakensin tuossa muutamana iltana karkean mallin T6 lohkosta korsetteineen. 81 millin porauksella ja 65 millin vesitilan syvyydellä. Lohkon korkeus on 220 mm. Sylinteriputken seinämä on melko lähellä oikeaa 81 mm lohkoa, mutta kun sellaista ei ollut juuri tässä käsillä mittailua varten, menin hattuvakiolla 8,5 milliä. Tämäkään ei muistaakseni oikeassa lohkossa ole vakiona pysyvä mitta, vaan vaihtelee aavistuksen. Putki siis ei ole ''putkimainen'' vaan hiukan ellipsi. Muistaakseni ja kuvista päätellen siis näin. Lisäksi sylinteriputkesta puuttuu se muutaman millin paksuinen rautainen sisäputki, eli on mallinnettu kokonaan yhtenäisenä ja yhdestä materiaalista olevana. Sylinteriputken syvyys on mallinnettu 180 mm, mutta tätäkään tietoa en netin syövereistä löytänyt, joten on aikalailla arvailemalla saatu. Toki iskusta ja männän korkeudesta jne saa jonkin arvon mutta ei kovin tarkkaa. Sylinteriputkien välissä olevat raot ovat sen 0,8 mm leveät ja 10 mm syvät. Todellisuudessa taitavat aavistuksen olla kapeammat alhaalta kuin ylhäältä mutta 0,8 mm leveys pitäisi olla aika lähellä yläpään leveyttä.

Kannenpulttien jako meni aikalailla arvailemalla. Sylinterien 91 mm pituusjako lienee myös kannenpulttien pituussuuntainen jako, mutta leveyssuunnassa ei löytynytkään sitten mitään tietoa yhtikäs mistään. Mittailin tietokoneen näytöltä erinäisistä kuvista ja vertailin tiedettyihin mittoihin (poraus) ja sain noin 99,7 mm -> 100 mm. Alakerran mitat eivät sinänsä olleet enää niin kriittiset mutta laakerien leveydestä laskemalla ja kuvista päättelemällä sen sai melko lähelle totuutta, ehkä. Dekkitason yksityiskohdat puuttuvat vielä kokonaan, mutta jos jostakin saan käsiini oikean lohkon... Eipä se muuta vaatisi kuin paljon työntömittaa ja kärsivällisyyttä. Sittenpä voisi vaikka itse mallintaa oikeanlaisen korsetin ja tarvittavat koneistukset korsetin asennukseen. Tuollaisenaan malli on melkolailla käyttökelvoton koska poikkeaa oikeasta lohkosta vielä niin paljon. Tai ei sinänsä paljon, mutta arvailtujen mittojen tilalle olisi hyvä saada mitattuja mittoja ennenkuin lähtee ainakaan mitään koneistuksia suunnittelemaan. Ja dekkitaso olisi toki ''hyvä'' saada todenmukaiseksi.







Parina viime iltana innostuin kokeilemaan tuota Siemens NX:n FEM-moduulia. Näiden yhteneväisyydet reaalimaailmaan ovat sitten todennäköisesti vielä harvemmassa kuin pelkissä CAD-malleissa, mutta ehkä näistäkin voi jotakin päätellä. Malleissa on oletettu että lohkon alapinta ja yläpinnan ulompi osa (ei putket vaan ympärys) ovat absoluuttisesti paikoillaan, eli niihin ei synny siirtymiä. Kuvissa on esitetty siirtymät millimetreinä ja Von Mises -jännitykset megapascaleina. En mistään löytänyt tarkkaa tietoa tinamoottorin materiaalista, mutta A356-valuseos on ilmeisesti autoteollisuuden paljon suosima. Malleissa on myöskin oletettu että sylinteripaine vaikuttaa koko putkeen, vaikka todellisuus on aika lailla monimutkaisempi. Lisäksi CAD-mallista puuttuu kaikki mahdolliset öljy/vesikanavat tms. kikkareet ja näiltäkin osin malli on vahvempi kuin todellinen lohko. Mutta tämä nyt on omaksi huviksi tehty staattinen malli eikä meikäläinenkään ole missään rakennesuunnittelutoimistossa töissä, onneksi. Todellisuus vaatisi loppujen moottoriosien mallintamista ja dynaamista mallia ja palamisen mallintamista...

Kahdessa ylimmässä kuvassa lohkoon ei ole mallinnettu pyttyjen välisiä rakoja, eli vastaa siltä osin ''rakotulkitettua'' lohkoa. Laskennassa käytetty sylinteripaine oli 10 megapascalia = 1450 psi. Lukema vastannee paremmin sylinterin maksimipainetta kuin BMEP:iä mutta oli enemmänkin hatusta heitetty lukema kuin mitään muuta. A356 -seoksen murtolujuus on noin 13000-14000 psi = 90 - 100 MPa, joten tuolla sylinteripaineella lohko olisi mallin mukaan murtolujuuden puolesta jo hyvin hyvin lähellä ratkeamista sylinterien välistä. Loogisesti kuitekin siirtymät ovat suurimmillaan putkien sivuilla, ja mallissa suurin absoluuttinen siirtymä on jo lähes 0,1 milliä joka varmasti toistuvana siirtymänä halkaisee putken sivusta.

Kaksi alempaa mallia/kuvaa ovatkin sitten lähempänä totuutta. Näissä käytetty sylinterin sisäinen paine oli 800 psi. Yksinkertaista kaavaa pyörittämällä: BMEP (psi) = 792,000 X BHP divided by (engine displacement in cubic inches X RPM) -> BHP = (BMEP x kuutiotuumat x huipputehon RPM) / 792000. 2,8 litraa on kuutiotuumina 171 ja oletettu huipputehon RPM 6000. Näin 800 psi BMEP vastaisi noin 1036 BHP teholukemaa. Tässä suurin siirtymä tippui 0,04 milliin ja suurin Von Mises -jännitys 53 megapascaliin. Jännityksiä vertaillessa ollaan noin puolessavälissä A356 -seoksen murtolujuuteen, mutta sen enempää tarkkoja johtopäätelmiä on vaikea vetää. Kuitenkin kuvista voisi yleisesti päätellä että korsetti ainakin auttaa lohkon putkien kestävyydessä, suurimpien siirtymien luonnollisesti syntyessä lohkon yläpäähän ja korsetin siten estäen näitä siirtymiä syntymästä. Samoin voisi päätellä rakotulkkien tarpeesta. Suurimmat jännitykset näyttävät kummassakin mallissa muodostuvan juuri sylinterien väliin, joten riippumatta sylinteissä vaikuttavan paineen suuruudesta, suurin rasitus kohdistuunee aina juuri sylinterien yläpäähän, jossa tuo vesiura on. Tämän perusteella en yhtään ylläty että lohkot halkevat juuri tuolta vesiuran kohdalta. Sellaista tällä kertaa.
TAK: Teekkarien Autokerho ry
''Jos tuosta ei tule tallikieltoa niin on se saatanan kumma.''

Projekti: Volvo 960 T6 / Käyttis: BMW e60 530 Xi

Poissa HenkkaJ

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 168
  • TAK ry
Vs: TAK: Volvo 960 T6
« Vastaus #287 : 17.09.2019, 22:38:30 »
Takakelkkaa en nyt muutamaan viikonloppuun ole jatkanut. Ehkä ensi viikonloppuna taas. Kyllä se tiensä auton alle talven aikana löytää.

Öljyt vaihdoin ysiin nyt ensimmäistä ''oikeaa'' kertaa. Öljyjä tuli kuitenkin otettua pois ja vaihdeltua melko tiuhaan kun kone kävi kolme vai neljä kertaa ulkona ennenkuin alkoi vihdoin pelaamaan jne. Noin 1500 km tuli arviolta ajoa, jossa mukana useita penkityksiä ja muunlaista epämääräistä, ehkä keskivertoa ''hieman'' rasittavampaa ajoa. Mustaksi olivat kyllä muuttuneet mutta niin öljyjen kuin suodattimenkaan seassa ei ollut metallihileestä tietoakaan. Uudet öljyt ovat samaa kuin ennenkin, eli Comma Motorsport 5W-50. Lieneekö sitten perus-motoxia parempaa vai ei, tuolla on kuitenkin hyvin pelannut ja öljynpaineet pysyneet hyvinä.





Eräänä iltana päätti oikea vetoakseli ottaa ja katketa. Katkesi tuosta sisäpään nivelen yläpuolelta, juuri varsinaisen akselin boorituksen yläpuolelta. Luulen että tuo hitsaamattoman G80:n raa'ahko toiminta ei lainkaan ole helpottanut vetareiden elämää. Kun lukko vuorotellen lukitsee ja avaa ja lukitsee ja avaa ja vieläpä palalukon tavoin heti samantien, se tuskin on kovin terveellistä aksiloiden kestävyyden kannalta. Siinäkin mielessä jäykkä kitkalukko lienee parempi vaihtoehto. Samat tehot sieltä toki läpi menevät mutta samanlaisia rasituspiikkejä tuskin tulee kun lukko ei kytke samantien täysin kiinni. Joka tapauksessa. Uudet käytetyt löytyivät hyvinkin nopeasti ja viikonlopun aikana löytänevät paikkansa. Oikean vetarin sisäpään nivel oli myöskin aika aamuisen väljäksi mennyt. Selittänee sen miksi pienellä vaihteella tasanopeutta ajaessa perä on tuntunut tolkuttoman väljältä ja auto ikäänkuin nytkytellyt eteenpäin.
TAK: Teekkarien Autokerho ry
''Jos tuosta ei tule tallikieltoa niin on se saatanan kumma.''

Projekti: Volvo 960 T6 / Käyttis: BMW e60 530 Xi

Poissa HenkkaJ

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 168
  • TAK ry
Vs: TAK: Volvo 960 T6
« Vastaus #288 : 06.10.2019, 15:05:49 »
Taas on jotain saatu aikaan.

Viikonloppuna hitsuutin nuo jäykistepalat molemmille sivuille paikoilleen. Ensin täpät ja sitten molemmilta puolilta saumat. Näitä tehdessä kelkan yläosa oli jo sen verta tukeva että ei vedellyt hitsatessa lainkaan. Muutama kulma tuolta täytyy vielä hitsata kiinni, mutta muuten on aikalailla valmis. Saumatkin näyttävät pikkuhiljaa jo oikeilta saumoilta  ::)  Ensi viikolla Särkikosken suuntaan yhteydenottoa tuosta murikasta.





Tallilla oleilevan Saab-harrastajan kanssa tilattiin Ahlsellilta putkea ja mutkaa pakosarjojen tekoa varten ja talven aikana nykyinen pakosarja hukkaportteineen lähtenee myyntiin. Bilteman portin kävin jo aiemmin hakemassa ja sitä on suunnitelmissa käyttää uuden pakosatsin kaverina. Loppuu se murheilu noiden v-pantakiinnitysten kanssa. Tulee samalla jaetulla T3 laipalla hyvin todennäköisesti. Ensi kesän tavoitteeksi voisi ottaa tuon nykyisen ahtimen tapittamisen, mikäli se näillä nokilla on mahdollista edes jotenkin tolkullisilla paineilla. Sitten aletaan olemaan jo hieman riskirajoilla mäntien kanssa.
« Viimeksi muokattu: 06.10.2019, 21:22:55 kirjoittanut HenkkaJ »
TAK: Teekkarien Autokerho ry
''Jos tuosta ei tule tallikieltoa niin on se saatanan kumma.''

Projekti: Volvo 960 T6 / Käyttis: BMW e60 530 Xi

Poissa HenkkaJ

  • De Luxe
  • *
  • Viestejä: 168
  • TAK ry
Vs: TAK: Volvo 960 T6
« Vastaus #289 : 26.10.2019, 23:34:03 »
Takakelkka on hetken lisää maatunut tallin perukoilla. Hitsaukset kun ovat nyt valmiit niin seuraava askel olisi selvittää mitä itse tasauspyörästölle haluaa tehdä.

Kolmisen viikkoa takaperin tilasin BC Racingilta etuset coiloverit tuohon. Ovat yhdistelmä 940 ja 850 tolpasta, käytännössä siis 940-sarjalaisen yläpää ja 850-sarjalaisen alapää. Tolpat itsessään ovat BR-sarjan tolpat 7kg jousilla, ei extreme droppina. Tänään löysivät tiensä auton alle. Kummempia säätöjä/säätöajoja ei vielä tehty, lähinnä tolpat paketista ja vaseliinit yläpäähän ja auton alle. Sen kummempi säätäminen olisi varmaan turhaa senkin puolesta että perässä on edelleen vakiot nivomatit ja lehtijousi eivätkä ajo-ominaisuudet perän ja keulan osalta ''kovin'' hyvin vastaa toisiaan. Sitten kun perä valmistuu ja sinne tulevat coilit on asennettu niin voi säätää. Keulan korkeus tuntui ainakin jo noilla tehtaan asetuksilla olevan melko hyvä. Näkee ja tuntee että on matalampi ja jämäkämpi, mutta ei kuitenkaan liikaa.





Pakosarjan kollektorit on nyt leikelty ja täpätty kasaan ja kaikki tarvittavat laipat kotiutettu. Lopputulokseen voi ainakin vielä olla tyytyväinen. Tänään hitsuutin tuon kollektorin kasaan ja ihan mukiinmenevä siitä taisi tulla. Ainakin liitoskulmat ovat tarpeeksi loivat. Saattaa tuollaisenaan olla liian korkea, mutta putkissa on onneksi lyhennysvaraa reilusti. Tulee kahdella hukkaportin lähdöllä ja yhdellä hukkaportilla. Lähdöille porailen varmaankin reiät suoraan vaan tuon kollektorin ''kylkeen''.





Sittenpä ehkä eniten työllistävään aiheeseen. Pitkin kevättä ja kesää pohdin tuota koneen hengettömyyttä alakierroksilla. Varmasti turbon valinnalla ja pakopesän/pakosiiven koolla on vaikutusta mosan ylävireisyyteen, kuten myös pakosarjalla ja ehkä hieman imusarjallakin, mutta ajatuksissani tulin loppupeleissä siihen tulokseen että tuon kokoista turboa käytettäessä koneesta on varmasti yleisestikin melko haastavaa saada juuri alavääntöistä. Turbon pyörivillä osilla on oma hitautensa ja isolla turbolla tämä hitaus vaan on suurempi vaikka millaisia billet-siipiä tai erikoismateriaaleja käyttäisi. Pakopesääkään ei kannattane pienentää liikaa, varsinkaan jos haluaa kompressorilta kaiken ulos mitä voi ylipäätään saada. Siitä sitten uuteen ajatukseen ja seuraavaan ja muutama viikko takaperin hankin eräältä mersuharrastajalta tuollaisen Eaton M62 -remmiahtimen.

Tämä on magneettikytkimellinen malli, ja hihnapyörä on normaali 6PK. Ajatuksena on ajaa remmiä kampiakselilta omalla hihnapyörällään niin että remmi toisi painetta alakierroksille ja kytkeytyisi pois kun turbo lähtee keräämään jenkaa. Kampiakselin hihnapyörä tulee dampperin/jakohihnan rattaan nelipulttisella jaolla kiinni. Ohessa periaatteesta piirrelty kuva. Remmin tuottama paine siis ajetaan turbon imupuolen läpi, ja kun kierrosluku lähenee turbon spoolauskierroksia, tippuisi remmi pois ja turbon oman ilmanoton venttiili aukeaisi jotta turbo saa riittävästi ilmaa. Yleensä tässä on ymmärtääkseni käytetty melko usein penta-venttiiliä, mutta itseä houkuttaisi hyödyntää megasquirtin mahdollisuuksia ja käyttää siinä vaikka pwm-ohjattua sähköistä venttiiliä, kuten vaikka sähköistä kaasuläppää - tällä saisi myös säätömahdollisuuksia reilusti lisää. Kokonaisuutena olisi tällöin hyvin lähellä Volkswagenin käyttämää TSI:tä, lieneekö sitten hyvä vai huono asia  :D  Tänään nopeasti jo mallailin remmin paikkaa. Melko ahdasta konehuoneeseen jo tulee mutta kyllä se sinne mahtuu. Tuohon jos remmin asemoisi niin ei vaatisi oikeastaan muuta kuin kiinnityksen rakentamisen ja pikku muutoksia ohjaustehostimen pumppuun ja ylävesiletkuun. Kiinnitys todennäköisesti joko imusarjaan jotenkin tai sitten jollakin erikoisella kiinnikeraudalla apulaiterungon pulteista. Imusarjakiinnitys saattaisi olla hieman helpompi mutta ei tuokaan Eaton mikään liian kevyt ole, ja noin kauas laitettuna tuottaa kyllä melkoisen rasituksen imusarjan pulteille. Toki imusarjan voi tukea vielä alapuolelta erikseen. Kysymyksiä ja epävarmuustekijöitähän tässä on vaikka muille jakaa mutta niitä pääsee sitten sitä mukaa ratkomaan kun tulevat eteen. Niin, ja hieman tekisi mieli noita sähköjäkin siistiä talven aikana.







« Viimeksi muokattu: 27.10.2019, 16:10:02 kirjoittanut HenkkaJ »
TAK: Teekkarien Autokerho ry
''Jos tuosta ei tule tallikieltoa niin on se saatanan kumma.''

Projekti: Volvo 960 T6 / Käyttis: BMW e60 530 Xi

 

Carcom Oy  Ateho