TAK: Volvo 960 T6 Twincharger

Yleismallin kiskoa olen tässä miettinyt. Hommat ovat fyysisesti hieman tauolla mutta ajatustyö ei. Yleismalin kisko - sopivalla poranterällä ja kierretapilla jengat päihin - adapterit kiinni. Tuo orkkismallin kisko ei siinäkään mielessä ehkä ole optimaalisin virimoottorin kisko kun siinä on ilmeisesti jonkinlainen kaksoiskammiorakenne.

Rälläköin kiskoa kyllä mielestäni aika surutta mutta tuo jotenkin kävisi järkeen että anodisointia olisi vielä jäänyt kiskoon. Tuo nykyinen aihio on nyt sen verran jo väkivaltaa nähnyt että ei tässä toisaalta enää mitään häviä vaikka mitä sille tekisi    Jos kiskon päiden jengat tiivistää kierreteipillä tiiviiksi niin kai siinä silloin suorakin kierre pitäisi. Toki (hyvin) hitsatut liittimet päissä olis yksinkertaisin ratkaisu, mutta se vaatii sitä hitsausta.

Paineen ja bensan kanssa on aina jotain ongelmaa.

Tinakoneen orgiskiskossa minulla on O-rengaslaippa/ holkki jossa kierre ja suora tiivistepinta. Sen laipan o-renkaan mitoitus on kopioitu bensaregun päästä. Kaunis ratkaisu.

Tikkukoneessa on itsetehty raili ja kierteet (3/8?) liittimille. Toisen pään tulppa ei tahdo pitää, vaan tihkuu. Usit-tiiviste sulaa ja kupari ei pidä.

Vinokoneeseen tuli boostin tekemä kisko hitsatuin an-liittimin. Tällä lähtisin vaikka LeMansin 24h skabaan.

Täällä nuken kisko ja pelaa ku junan vessa. Kymmenisen tonnia ajettu ja 0 ongelmaa. Eikä sellainen oo mikään hullun hintainen.

Vinokoneeseen tuli boostin tekemä kisko hitsatuin an-liittimin. Tällä lähtisin vaikka LeMansin 24h skabaan.

Täältä ääni myös Lensun kiskolle. Saa just sellaisen kuin haluaa ja säästyy aikaa. Lisäksi kun sitä piti vielä muokata hieman, niin hitsaaminen onnistui ongelmitta ja pitää edelleen mehut sisällään.

Täältä ääni myös Lensun kiskolle. Saa just sellaisen kuin haluaa ja säästyy aikaa. Lisäksi kun sitä piti vielä muokata hieman, niin hitsaaminen onnistui ongelmitta ja pitää edelleen mehut sisällään.

Saa just sellaisen kun haluaa ja sitten tilaa vääränlaisen    onhan se oikeanlaisen kiskon tilaaminenkin toki taitolaji.

Hieman olleet hommat tässä tauolla muiden juttujen takia. Fyysisesti siis, ei niinkään ajatuksellisesti.

Autohan on bensakiskoa vaille testailuajokuntoinen ja sellaisen aika nopeasti jostain hoitaa kun aikaa on taas keväämmällä. Toki nyt muutakin pikku fiksattavaa on ennenkuin edes kunnon testiajoista tai muutostuksesta voi ajatella mutta kyllä ne sitten siitä taittuu kun hommiin vaan alkaa.



Ennen joulua kävin hakemassa itselleni Itä-Suomesta aikaisen joululahjan, nimittäin toisen 81 mm T6 lohkon. Tämä taisi olla vuosimallia 2000 tai 2001. Kahdeksan tuntia ajoa tuli päivän aikana mutta mitäpä sitä ei yhden moottorilohkon eteen tekisi. Kiitokset vielä lahjoittajalle! Syy lohkon lahjoitukseen oli niinkin yksinkertainen kuin käytössä haljennut sylinteriputki vitosen ja kutosen välissä. Muuten lohko näyttää ihan kurantilta vaikken sitä kovin ole tässä ehtinytkään vielä tutkimaan.

Nälkä kun kasvaa syödessä eikä vatsa tunnu täyttyvän millään niin tällaiseen toimintaanhan se sitten johtaa. Lohkohan on sellaisenaan käyttökelvoton tuon haljenneen putken takia, mutta suunnitelmissa olisi ottaa tuosta jollain mittaustavalla mitat korsettia varten ja mikäli kuun ja tähden asennot osuvat oikein kohdalleen niin putkittaa tuo lohko ja ehkä jopa jollain aikavälillä ottaa käyttöön. Näkisin että korsetin mittojen otto on suhteellisen helppoa, ja Cad-mallinnuksella ja 3D-tulostamalla voi vaikka tehdä hiukan edullisempia mallipaloja jolla konseptia voi varmentaa. Korsetin mitoista pysyy Cad-ohjelmalla luomaan koneistuksen liikeradat ja tuloksena on G-koodi jolla lohko saadaan koneistettua korsetille, olettaen että lohkon dekkitason muodot ovat vastaavat. Näitä mittoja voi sitten joskus kysellä meikäläiseltä, jos homma ottaa tuulta alleen.

Putkitus olisi sitten vielä astetta isompi operaatio ja sitä pitäisi jo ehkä hiukan suunnitellakin. Karkeat cad-mallit ja kuvat mutta jo koneella onkin, mutta ei sen enempää. Dartonin putkiahan on tinamoottoreihin laiteltu, varsinkin vitosiin ja nelosiin mutta kutosiin ei niinkään. Darton myy putkikittiä myös kutosiin mutta eipä näitä oikein missään näy käytössä olevan vaikka Ruotsinkin foorumeita lueskelee, tai yrittää lueskella. Lieneekö syynä sitten kutoskoneen ''tuntemattomuus'' harrastajapiireissä vai mikä. Ilmeisesti Suomessa Porin Special Motors tekee näitä tinamoottorienkin putkituksia, mutta ennenkuin minkäänlaiseen putkitukseen edes alkaa niin pitäisi jonkinlainen selvyys saada siitä että kannattaako siihen edes alkaa vai tuhlaako siinä vaan aikaa ja rahaa. Täältäkin kun olen kuullut tuosta kutoskoneen lohkon jousto-ongelmasta putkitettuna. Eli materiaalia joudutaan koneistamaan pois niin paljon että lohko muuttuu pitkittäissuunnassa veteläksi. Tutun koneistajan kanssa tuosta juttelin ja hän piti tuota hyvinkin mahdollisena skenaariona, vaikkei moottorikoneistaja varsinaisesti ollutkaan. Lohkon mitat ovat tietyiltä osin sellaiset että karkeallakin lujuusopillisella arvioinnilla tuon mahdollisuuden ymmärtää. Sylinterien väli suhteessa poraukseen on sen verran nafti (81mm ja 91mm) että putken sovittamiseksi lohkoon jää hyvin ohuet kaistaleet alkuperäistä valumateriaalia jäljelle lohkon pitkien sivujen välille. Mutta tämä riippuu toki halutusta putken seinämäpaksuudesta. Putkien rakennettakin hiukan olen ajankulukseni funtsinut. Ymmärtääkseni Dartoneissa ei ole mitään varsinaista muotoa joka lukitsisi putket toisiinsa ja siten lisäisi kiertojäykkyyttä, vaan putket ovat yksinkertaisesti yhdeltä tai kahdelta kyljeltä tasaiset ja nämä tasaiset pinnat asettuvat sitten vastakkain lohkoa putkitettaessa. Muutenhan tässä ei ole mitään ongelmaa mutta tämä siis ei mitenkään estä putkia kääntymästä toisiinsa nähden jos lohko haluaa kiertyä runkolaakerilinjan ympäri. Mutta miksei tälläistä tukevaa rakennetta voisi putkiin tehdä? Esimerkiksi pienin kiilaliitoksin pysyisi ehkä lukitsemaan putket toisiinsa niin että putkista saisi käytännössä yhden jäykän rakenteen. Ehkä.

Saapi nähdä mitä tuleva kevät ja kesä tuo tullessaan.

Mielenkiintoinen projekti.

YV:llä oli jossain välissä puhettakin siitä Hayabusan lohkosta minkä mallinsin yhtä projektia varten, siinä käytin vaan pientä ja isoa tönäriä kun oli kyseessä pelkkä tilavaraus, niilläkin pärjää jonkin matkaa, mutta jos ihan kunnollisen haluaa niin koordinaattimittakone olis kova sana. Eikös Aallolla ole sellainen vai sekoitankohan johonki toiseen paikkaan? Sillä olis helppo ottaa pisteinä muoto vesitilasta korsetin referenssiksi. Jokaisen kaarevan muodon mitottaa kolmella pisteellä, mitkä on selvästi ympyrämuotoja, jos ei oo varma niin viidellä pisteellä niin saa riittävällä tarkkuudella muuttuvan kaarevuuden. Jos käytät vielä NX:ää niin se avaa nätisti esim. X,Y,Z muotosen tekstitiedoston pisteistä. Jonkin verran on kokemusta reverse engineering -mallintamisesta ja pistepilvien käytöstä mallin referenssinä ihan töiden puolesta ja eri autoprojekteista. Autan mielelläni jos tulee jotain haasteita/ongelmia eteen sen osalta 

On meillä Aallossa Zeissin 3D mittakone. Ongelmana on se että siitä ei saa ulos mittausdataa tekstimuodossa (helposti), vaan data menee sen oman softan läpi ja se sitten pulautetaan raporttiin. Se ehkä soveltuu paremmin tuotannon laaduntarkkailuun.

Mihin te tarvitsette mittakonetta ?   
Jo aikojen alussa ennen helmitaulua käytettiin harppia ja puutikkuja...

Itse olen tinakoneiden korsettimitoitukset tehnyt digitönärillä, harpilla ja rullamitalla. CAD ohjelma helpottaa piirtamistä, esim https://librecad.org/
Tosin itse käytän suunnittelussa sekä CAM koodin tekemisessä OneCNC ohjelmistoa (https://onecnc.com/)

Ensimmäisen korsettilevyn (Lankulle) piirtämiseen meni noin 4h....

Eikun harjottelemaan 

%
O3000 (D5_TINAKONE_KORSETTI_ULKOPUOLI)
N1 G00 G17 G40 G49 G80 G90
N2 (D5 ULKOAJO)
N3 T1
N4 G00 G90 G54 X-50.396 Y-11.644
N5 S2000 M03
N6 G43 H1 Z3.
N7 G00 X-50.396 Y-11.644 Z3.
N8 G01 Z-10. F300.0 S2000
N9 X-53.294 Y-12.42
N10 G03 X-57. Y-17.25 I1.294 J-4.83
N11 G01 Y-34.1
N12 G03 X-55. Y-36.1 I2. J0.
N13 G01 X-45.5
N14 G02 X-36.047 Y-40.222 I0. J-12.9
N15 G01 X-25.946 Y-51.1
N16 X-24.824
N17 G02 X-7.596 Y-57.055 I0. J-27.9
N18 G03 X-7.449 Y-57.116 I0.185 J0.236
N19 X24.161 Y-52.288 I7.449 J57.116
N20 G01 X35.681 Y-39.882
N21 G02 X45.5 Y-35.6 I9.819 J-9.118
N22 X55.319 Y-39.882 I0. J-13.4
N23 G01 X65.737 Y-51.101
N24 G02 X83.1 Y-57.015 I0.186 J-27.899
N25 G03 X83.245 Y-57.076 I0.185 J0.236
N26 X115.161 Y-52.288 I7.755 J57.076
N27 G01 X126.681 Y-39.882
N28 G02 X146.319 Y-39.882 I9.819 J-9.118
N29 G01 X157.512 Y-51.935
N30 G03 X205.849 Y-52.623 I24.913 J51.934
N31 G01 X217.681 Y-39.882
N32 G02 X237.319 Y-39.882 I9.819 J-9.118
N33 G01 X248.589 Y-52.019
N34 G03 X280.715 Y-57.124 I24.735 J52.019
........koodijatkuu vielä noin 2000riviä....

Nuo muodot dekkitasossa on sen verran yksinkertaisia että näillä ''käsityökaluillakin'' pärjää varmasti vallan hyvin. Hienoahan se olisi kyllä 3/2d-mittakoneella mitata ja tehdä sen datan perusteella malli, mutta...

Joo, Siemens NX:llä piirtelen itse. Koulun kautta kun siihen on lisenssi.

Mihin te tarvitsette mittakonetta ?   

Itse olen tinakoneiden korsettimitoitukset tehnyt digitönärillä, harpilla ja rullamitalla. CAD ohjelma helpottaa piirtamistä, esim https://librecad.org/
Tosin itse käytän suunnittelussa sekä CAM koodin tekemisessä OneCNC ohjelmistoa (https://onecnc.com/)

Kerroin tuossa aiemmin mihin sitä voisi käyttää.

Kuten sanoin ko. homman voi tehdä ihan hyvin tönärilläkin, mutta oli kyse siitä että jos on helposti pääsy mittakoneelle niin se voi ihan hyvin olla toinenkin vaihtoehto.

Ennen joulua kävin hakemassa itselleni Itä-Suomesta aikaisen joululahjan, nimittäin toisen 81 mm T6 lohkon. Tämä taisi olla vuosimallia 2000 tai 2001. Kahdeksan tuntia ajoa tuli päivän aikana mutta mitäpä sitä ei yhden moottorilohkon eteen tekisi. Kiitokset vielä lahjoittajalle! Syy lohkon lahjoitukseen oli niinkin yksinkertainen kuin käytössä haljennut sylinteriputki vitosen ja kutosen välissä. Muuten lohko näyttää ihan kurantilta vaikken sitä kovin ole tässä ehtinytkään vielä tutkimaan.

Herrasmiesten kanssa on aina mukava asioida, kiitos itsellesi. Lohko on vm. 2000. Moottorijarrulla savuaminen hävisi kun lohko vaihtui. Samassa tuli toki päivitettyä turbon öljynpaluu taaempaan reikään. Oliko vika siinä vai väljissä sylinteriputkissa, en tiedä. Pitäisi siitä ainakin mitat saada.

Hatunnoston arvoista tekemistä!

Kevät koitti kuin koittikin ja hommat jatkuu.





Eli tig päälle ja uutta polttoainekiskoa kohti. Sylinterijakohan näissä on 91 mm ja suuttimen yläpään upotussyvyyden mallasin vanhasta kiskosta. Vanhassakaan kiskossa ei ollut mitään lukitusklipsuja, eikä tähänkään tule, vaan rakennan kiinnikkeet niin että kun ovat kiinni, ovat suuttimien kummatkin päät istukoidensa pohjassa eivätkä pääse luiskahtamaan. Näin oli vanhassakin kiskossa. Hiukan perehdyin tuohon tigin säätämiseen ja eri asetuksien efektiivisiin vaikutuksiin ja alkoi hitsaaminen luonnistua ihan eri lailla kun vanhan kiskon kanssa. Toki uusi puhdas kiskoaihio varmasti vaikuttaa myös.

Liittimet ovat AN8 kummassakin päässä ja jostan eetteristä pitää vielä etsiä sovitepalat AN8 naaras - 8 mm letku, kun polttislinjat ovat sillä.

-late:lta haetun T6 lohkon puhaltelin soodalla jo lähestulkoon puhtaaksi. Muuten on soodapuhallus kyllä hyvinkin toimiva ja ''mukava'' tapa tehdä tuollaista hellävaraista puhdistusta, mutta isohkon lohkon puhdistuksessa soodaa menee aika lailla ja soodapölyä syntyy melkoiset määrät. Noh, sadeveteenhän se liukenee eikä ole edes myrkyllistä. Mukavampi sitten ihmetellä ja mittailla puhdasta lohkoa.

Ensi viikolla kisko loppuun ja painetestaus ja sitten muita ongelmia ratkomaan. Viime syksynä ohjaustehostin ei tehostanut lainkaan, vaan käännellessä tuntui käsiin selkeä rutina ja pauke eikä tehostuksesta ollut tietoakaan. Tulolinja säiliöltä pumpulle on ahtaassa paikassa ja joutuu tekemään tiukahkon 90 asteen mutkan, ja koska letku oli silloin vielä suoraa letkua, aavistelin että tuo rutina ja pauke olisi tullut vain letkun lyttääntymisen aiheuttamasta nesteen puutteesta. Muuten linjoihin ei ole koskettu, paitsi pumpun painelähdön mutkaa hiukan kiristetty. Saapi nähdä korjaantuuko pelkällä tuloletkun vaihdolla vai mistähän tässä on kyse.

Noniin.

Kisko se tänään valmistui ja painetestattiin eikä vuoda. Tai siis, kop kop, ei vuoda. Ainakaan nopealla paineistuksella ei laskenut alleen mistään. Huomisella lisää testiä ja siitä sitten autoa käyntiin ja tutkimaan ohjaustehostimen tehostamattomuutta.

Akku oli talven seissyt autossa ja vaati hiukan suostuttelua että lähti latautumaan Ctekin älylaturilla. Ensimmäisellä kerralla Ctek yritti ladata jonkin aikaa ja meni vikatilaan väittäen ettei akku pidä varausta, joten akku irti Ctekistä, kiinni tyhmään virtalähdelaturiin ja puolisentoista tuntia virtaa sisään. Tässä kohtaa yleismittari kiinni ja lukema oli 11,8 volttia lepojännitettä. Hiukan alhainen mutta ei vaikuttanut olevan oikarissa, joten uudestaan kiinni Ctekiin ja laturin käyttäytymisestä huomasi heti että jotain positiivista oli akulle tapahtunut tuossa tyhmän latauksen aikana. Otti virtaa vastaan jo selkeästi eri malliin. EDIT: eipä tainnut kuitenkaan elpyä. Jännite ei nouse ja kuulee kuinka nesteet kiehuvat latauksessa. Akkukaupoille.

Viikonlopun aikana voisi yrittää kiinnitellä vakaajan eteen ja rakennella kaasuvaijerin uudestaan. BC:n coileissa, joiden alapää on 850-mallin coilista, on koiranluun yläpään kiinnike vähemmän yllättäen eri kohdassa kuin alkuperäisissä tolpissa. Korvake on muistaakseni matalammalla ja ikään kuin hieman eri puolella tolppaa kuin alkuperäisissä. Eli jotakin toimenpiteitä täytyy keksiä koiranluille. Vanhan kaasuvaijerin olin tehnyt 2 mm vaijerista perinteisillä ruuvattavilla vaijerilukoilla ja ahtaassa paikassa kun on, jäi viime syksyn koeajoilla muutamaankin kertaan kanittamaan vaijerilukosta lähellä kulkevaan johtonippuun. Tai ainakin vahva olettamus on että kaasun jääminen auki johtui tuosta vaijerin lukon kanittamisesta. Tuskin syy läpässä itsessään on.

Mutta pikkuhiljaa kohti kesää ja ajokuntoa taas.

Hetki on taas kulunut mutta tämäkin etenee kohti ajelukuntoa.

Tein mekaaniselle ahtimelle ilmanoton kuntoon ja aloin mallailemaan turbon ilmansuodattimen paikkaa.



Jos tällä ensi viikolla, toivottavasti ja sormet ristissä, ajellaan niin pitää tarkkailla ahtolämpöjä kyllä tarkasti. Tuo mekaanisen ahtimen ilmanoton sijainti ei nyt ainakaan yhtään helpota niitä. Skuuppi konepeltiin olisi varmasti ollut tältä kantilta toimivampi ratkaisu, mutta vielä ainakaan en peltihommiin siltä osalta ryhtynyt. Sekin hieman mietitytti että mitä mahtavat leimalla sanoa jos konepellissä on itsetehty skuuppi. Jalankulkijaturvallisuus kolaritilanteessa jne.

Turbon ilmansuodatin tulee syylarin-välijäähdyttimen alakulman tietämille, niin ylös kuin sen vaan saa. Imuputki menee siis alkuperäisen akkukotelon pohjan läpi ja kääntyy siitä kohti syylarin kulmaa. Melko matalalle tuo suodatin pakostakin tulee mutta tuskinpa sillä kovin suurta merkitystä. Lähinnä ehkä jos ajelee kaameassa vesisateessa niin oikeasta etupyörästä voi suihkuta vettä ja rapaa suoraan suodattimelle.

Tuossa ahtimen ilmanoton kuvassa näkyy myös ylävesiputkeen lisätty toinen vedenlämpöanturi. Mittari on 960 orkkisanturi ja ajattelin tältä vetää tiedon mittaristolle että näkee sieltäkin koneen lämmöt. Ihan ei vielä kytkentäkaavioita lukemalla selvinnyt että miten lämpöanturi ja mittaristo on kytketty yhteen mutta eiköhän sekin vielä siitä.