TAK: Volvo 960 T6 Twincharger

Heh, tämä siis meni sinne. Hämmästelin töissä tuota akselia ja anturikehää.

Sinnehän se meni. Eikä auto ole muutenkaan kuopassa vielä.

Takakelkka on seilannut auton ja tallin väliä nyt melkoisen tiheään jarrujen päivittelyn takia. Ostin syksyllä purkuosana kokonaisen V70R/S60R:n jarrusetin ja niitä on tässä syksyn mittaan soviteltu ysin kulmiin.

Taakse on adapterit jo tehty ja 330-millinen levy sopii vallan nätisti paikoilleen. Adapteristakin tuli kohtuullisen yksinkertainen. Levyille täytyy vielä näyttää sorvia jotta alkuperäisen käsijarrun saa toimimaan. R:n levyssä jarrurumpu on isompi ja ulompana kuin multilinkin levyn rumpu, joten R:n levyn pystyy pienillä koneistuksilla holkittamaan siten että rumpu on saman kokoinen kuin alkuperäisessä levyssä ja samalla paikalla. Samaan syssyyn suunnittelin toisten satuloiden asentamista hydrauliselle käsijarrulle mutta tuo multilinkin olka-akseli on kyllä pirullisen vaikea sellaiseen. Pitänee kasata nyt aluksi näillä ja ostaa toiset sovittelua varten. Luulen että olka-akseli pitää lyödä jyrsinkoneeseen kinni jotta siihen saa edes jonkinlaisia järkeviä kiinnityspisteitä tehtyä hytikkakässärin satuloille. Olisin vallan mielelläni heivannut tuon Volvon alkuperäisen vaijerikäsijarrun mäkeen ja laittanut lukittavan hydekäppärin tilalle mutta tämä ei taida olla nykyisten muutoskatsastusohjeiden mukaan sallittua, vaan autossa pitää aina olla mekaanisesti toimiva käsijarru.

Edessä ajattelin aluksi käyttää R:n 330-millistä levyä, mutta aikani soviteltuani totesin että R-satulaa olisi pakko koneistaa jos tällaisen yhdistelmän haluaa laittaan uusikeulaiseen ysiin. Ihmekös kukaan ei tee adaptereita tällaiseen yhdistelmään. Satulan ja olka-akselin kiinnikkeet menevät ikävästi lomittain eikä satulaa olisi saanut pohjaan ilman koneistamista. Tuumasta toimeen ja isompaa levyä alle. Nissan 370Z:n 355-millisessä levyssä on sama keskireikä ja levyn paksuus (ja offset) kuin R:n levyssä, mutta pulttijako pitää toki porata uusiksi. Tällä levyllä satula tulee juuri sen verran ulospäin että adapterin pystyy tekemään normaalisesti. Kääntöpuolena on tarve käyttää 18 tuuman vanteita.

Etutuentaa en kasaile takaisin ennenkuin saan jonkun fiksun ratkaisun tehtyä tuolle alatukivarren takapuslalle. Jos tuota alkuperäistä löysää kumipuslaa ei vaihda niin jarrutuntuma isojen jarrujen kanssa voi olla kohtuullisen erikoinen. Pyörät kun haluavat orkkisjarruillakin harittaa jarrutuksessa tuon löysän puslan joustamisen takia. Puolasta/eBaystä saa toki valmista uretaanipuslaa tuohon alatukivarteen jos ei muuta ratkaisua keksi. Nopeasti pyöräytin pari päivää sitten Creo Parametricilla mallin alumiinisesta puslapesästä jonne sisälle tulisi koneistettu uretaanipusla, mutta ainakin ensimmäisestä muovinkoneistusfirmasta oli melko suolainen tarjous kahdelle puslalle, ja sitten pitäisi vielä puslapesätkin koneistuttaa jossakin. Jarruletkut ja linjat menevät päivitykseen myös ja takajarrulinjaan pitänee asentaa paineenrajoitusventtiili.

Kuviakin olisi, mutta kuvienlatauspalvelu on jotekin sudokussa.

Mites jos tuon puslan tekisi nylonista tai pom:sta eli polyasetaalista? Nyloni hieman kosteudesta kylläkin turpoaa mutta pommi ei. Näitä on ollu kilpa-autoissa yleisesti käytössä ja ei varmana anna periksi tai ole liian löysä. Toki mukavuus kärsii tuossa jonkun verran.

Mites jos tuon puslan tekisi nylonista tai pom:sta eli polyasetaalista? Nyloni hieman kosteudesta kylläkin turpoaa mutta pommi ei. Näitä on ollu kilpa-autoissa yleisesti käytössä ja ei varmana anna periksi tai ole liian löysä. Toki mukavuus kärsii tuossa jonkun verran.

Faceliftin etutukivarren takahelassa olisi hyvä olla vähän joustoa sen rakenteen takia. Keskiholkki on pystyssä ja tukivarsi kiertää holkkia. Pidemmän päälle joku paikka voi pettää. Omaan käyttöön puolalainen uretaani oli oikein toimiva.

Faceliftin etutukivarren takahelassa olisi hyvä olla vähän joustoa sen rakenteen takia. Keskiholkki on pystyssä ja tukivarsi kiertää holkkia. Pidemmän päälle joku paikka voi pettää. Omaan käyttöön puolalainen uretaani oli oikein toimiva.

Okei. Ehkä se puolalainen urtsu on kuitenkin taloudellis-työmäärällisesti fiksuin ratkaisu. Pääsee joskus vielä kasailemaankin.

Nyt kun kuvienkin latailu onnistuu taas:

Uretaanit löysi lopulta tiensä Postin pakettipisteeseen ja siitä kohti auton tukivarsia. Nämä on siniset eli näistä jämäkämmät - kovuus on 90 ShA. On nuo orkkispuslat kyllä käsittämättömän lerput mutta onhan nämä autotkin suunniteltu tehtaalta mukavuus edellä.



Etuset adapteritkin tuli lopulta valmiiksi, muutaman iterointikierroksen jälkeen. Pikkuisen sovittelua, vähän paperille piirtelyä, 3D-malli Creolla ja ei muuta kun vesileikkuri soimaan. Spacerholkit mitoitin myös luonnollisesti aluksi päin prinkkalaa ja nekin pääsi sorvaamaan uudet. Mutta lopulta tuli ihan hyvät. Maali niskaan ja kasaamaan.



Vanteetkin kävin menneellä viikolla tähän hakemassa. Yllättävän vaikea oli löytää vanteita missä tuo R-satulan ulkoreuna ei ota vanteen puolan sisäpintaan kiinni. Etujarrulinjoiksi saattaisivat mennä jopa 960 orkkikset jos pituus vaan riittää, liittimet kun ovat samat. Tosaalta mittatilaus-teräspunoksiakin saa nykyään aika sopivaan hintaan eri puolilta. Saapi nähdä. Mutta kevättä kohden ja kohta auto takaisin tassuilleen.

Jarrulinjoissa sinänsä ei ole sen kummempaa mutta erillisen jarrupaineen säätimen tarve (tai tarpeettomuus?) on hiukan mietityttänyt viime aikoina. Kuvittelisin että takajarrujen painetta pitäisi ehkä nyt tiputtaa hiukan, tai sitten ei. Saa kertoa kokemuksia    Jos paineensäätimen laittaa niin silloin takalinja menee hieman enemmän uusiksi.

Hieman edistyi taas tällä viikolla. Takalevyjen modaamisen myötä pääseekin jo kasaamaan taka-akseliston kokonaan kasaan ja nostamaan paikoilleen.



Eli siis: R-takalevyssä on käsijarrun kitkapinta luonnollisesti liian suuri ja väärässä sivusuunnan kohdassa 960 orkkis käsijarrulle. Siispä aluksi hieman mittailua ja sopivien ahdistussovitteiden pähkimistä. Päädyin käyttämään H7/s6 -toleransseja, näiden pitäisi sopia voimaa välittäville prässättäville pinnoille. Käytännön työ alkoi R-levyn kässäripinnan oikaisulla, sitten aihiopalasta sorvasin sopivan holkin ja lopuksi uunitin jarrulevyn 250 asteeseen ja naputtelin holkin kuumana paikoilleen. Varmaankin viimeistelen homman vielä yhdellä tai kahdella pidätinruuvilla, vaikka tuskin tuo kiekko tuolta mihinkään aikoisi muutenkaan lähteä.

Seuraavaksi takakelkka nippuun ja kiinni autoon, vanteisiin renkaat päälle ja laitos taas pyörilleen. Sittenhän sitä voi oikeastaan jo lähteä koeajamaan 

Päivä se koitti risukasaankin. Vanteet ovat peräisin Land Rover Freelander 2:sta, keskireikä soviterenkaalla kohdalleen ja muut mitat sopivatkin hyvin. Vanne on 8x18 ET40 ja rengas 225/40r18. Ulkonäöstä tuli yllättävän kiva. Etulippa pitäisi vielä olla jossakin varaston perukoilla ja sen voisi ruuvailla kiinni kunhan siihen saisi oikean värin pintaan.



Jarruista pahimmat ilmat pois ja körötellen ympäri korttelin. Havaintoja:

- jarruissa on ilmaa 
- jarrut eivät kuitenkaan laahaa tai pidä sen kummempia vääriä ääniä
- nopeusmittari toimii 

Tuo nopeusmittarin toiminta noinkin hyvin on kyllä positiivinen yllätys. Hyvin pienen koeajon perusteella ei sytytä ABS-valoa edes tiukahkoissa käännöksissä vaikka anturikehä on nyt kiinni toisen puolen vetoakselissa eikä näin pyöri tasauspyörästön lautaspyörän nopeudella. Etupään puslien vaikutuksesta jarrutustuntumaan on vielä mahdoton sanoa mitään.

Seuraavaksi varmaan kaikkien mahdollisten pulttien kireyksien tarkastus ja siitä pikkuhiljaa siirtokilpien kautta säätöajoa tekemään. Tummennuskalvot tähän voisi myös laittaa, kontin sivulasien sisäpuolella on (edelleen) tällä hetkellä edellisen omistajan jäljiltä kellertävät ohuet pleksilevyt.

Vettä virrannut Vantaanjoessa taas kiitettävästi mutta eihän se sinänsä ketään yllätä. Keväällä ja kesällä ja syksylläkin meni aikaa Micra Endurance Cupin tiimoilla aika lailla joten tämän tekemiseen tehdyt tunnit jäivät kohtuullisen vähille, mutta ei tätäkään ole kuopattu.

Tehostinongelmat nostivat jälleen päätään koeajojen aikana. Välillä toimi kuin unelma, sitten tehostus katosi kokonaan kuin seinään. Ei auttanut pumppujen säätö tai hammastangon vaihto tai säiliöiden muokkaus. Ymmärrys loppui aika lailla täysin kesken että mistä ongelmat voivat enää johtua ja totesin että tuskin tässä muu auttaa kuin laittaa sähköinen tehostin. Joten nyt on paikoillaan V50 peräisin oleva sähköinen tehostinpumppu jota MS ohjaa relettä maadoittamalla. CAN-väylätietoa tuskin tuolle askartelenkaan, ainakaan nyt aluksi, eli pumppu toimii ns. vikatilassa tällä hetkellä. Apulaitehihna on alkuperäinen mutta enää se ei pyöritä kuin pelkkää laturia. Tehostimenpumpun tilalle laitoin jonkin rapean ranskalaisen sopivan kokoisen 6pk-hihnapyörän. Pidetäänhän sormet ristissä että joko nyt pelaisi

Pumppu sai paikan alkuperäisen lasinpesunestesäiliön paikalta, joten tuo täytyy uudelleenpaikoittaa johonkin muualle ja mekaanisen ahtimen ahtoputkea pitää pikkusen muokata jotta mahtuu pumpun ohi. Ehkä tällä vielä tänä syksynä pikkuisen testiä ajellaan.

Vettä virrannut Vantaanjoessa taas kiitettävästi mutta eihän se sinänsä ketään yllätä. Keväällä ja kesällä ja syksylläkin meni aikaa Micra Endurance Cupin tiimoilla aika lailla joten tämän tekemiseen tehdyt tunnit jäivät kohtuullisen vähille, mutta ei tätäkään ole kuopattu.

Tehostinongelmat nostivat jälleen päätään koeajojen aikana. Välillä toimi kuin unelma, sitten tehostus katosi kokonaan kuin seinään. Ei auttanut pumppujen säätö tai hammastangon vaihto tai säiliöiden muokkaus. Ymmärrys loppui aika lailla täysin kesken että mistä ongelmat voivat enää johtua ja totesin että tuskin tässä muu auttaa kuin laittaa sähköinen tehostin. Joten nyt on paikoillaan V50 peräisin oleva sähköinen tehostinpumppu jota MS ohjaa relettä maadoittamalla. CAN-väylätietoa tuskin tuolle askartelenkaan, ainakaan nyt aluksi, eli pumppu toimii ns. vikatilassa tällä hetkellä. Apulaitehihna on alkuperäinen mutta enää se ei pyöritä kuin pelkkää laturia. Tehostimenpumpun tilalle laitoin jonkin rapean ranskalaisen sopivan kokoisen 6pk-hihnapyörän. Pidetäänhän sormet ristissä että joko nyt pelaisi

Pumppu sai paikan alkuperäisen lasinpesunestesäiliön paikalta, joten tuo täytyy uudelleenpaikoittaa johonkin muualle ja mekaanisen ahtimen ahtoputkea pitää pikkusen muokata jotta mahtuu pumpun ohi. Ehkä tällä vielä tänä syksynä pikkuisen testiä ajellaan.

Aika jännä ettet saanut toimimaan  Itsekin siirsin tehostimen säiliön imusarjan tieltä pois eikä mitään ongelmaa vaikka arvelutti kun muistin lukeneeni tämän tehostimen ongelmista... Mulla siis on säiliönä vinokoneisen orkkis purkki iskaritornissa (vakiopaikallaan) ja siitä letku kiertää alakautta tehostimen säiliölle mihin on lyöty nippa liiman kanssa

Useampi ihminen tätä ihmetteli ja tutki ja tuumi täälläkin päässä eikä oikein mitään fiksua selitystä tuolle keksitty.

Yksi teoria oli että kun moottorilla on nyt kaksi hihnavetoa eri pituisilla hihnoilla ja erimittaisilla vapailla pituuksilla niin jollakin kierrosalueella/jotenkin kaasua käyttäessä/jonkinlaisella kuormituksella hihnoihin tulee resonanssia joka aiheuttaisi värinää ja luistoa apulaitehihnalla kun hihnan kireys muuttuu. Mene ja tiedä, tämä olisi aika villiä jo. Toivottavasti nämä tehostinongelmat olisivat nyt lopultakin selätetty 

Miulla oli sama ongelma T6 swapin jälkeen. Tehostin ei toiminut kuin keskialueella. Pääsi pari kertaa yllättämään kurvissa kun oli kaasutellut reilummin ennen jarrua. Epäilin syynä olevan sekoitus eri mallien tehostinkomponentteja (s80 pumppu, 740 linjat, 240 ohjausvaihde ja merkitön säiliö). Ongelma kuitenkin ratkesi itsekseen kilometrien myötä.

Mielenkiintoista ja ehkä vielä mielenkiintoisempaa jos ongelma katosi kilometrien myötä 

Tässähän tehostin siis toimi T6-swapin jälkeen vielä vallan ongelmitta mutta tuon mekaanisen ahtimen asennuksen jälkeen ei toiminut kertaakaan oikein kunnolla. Ja tässä välissä ei siis vaihtunut mikään muu kuin säiliö ja paluuletku. Ongelmien ilmettyä tein useamman revision säiliöstä ja muutin paluuletkuakin mutta ei vaan lähtenyt toimimaan.