B200K Solex Cisac kaasutin

Volvo 240 -87 mallinen ja varustettu tuolla Solexin kaasuttimella. Itse kun en ole koskaan edes mopoa omistanut niin ei ole noiden kaasuttimien kanssa tullut touhuttua.
Eikä vuosiin ole ollut tarvettakaan kun tuo vuonna -01 hankkimani 240 (allekirjoituksen auto) on pelannut ihan hyvin.
Kuitenkin viime katsastuksessa havaittiin että moottori käy hieman laihalla. Kilometrejäkin on takana jo yli 400 tkm, joista 100 tkm minun ajamiani, eikä tosiaan meikäläisen aikana tuolle Solexille ole mitään tehty, niin ajattelin tutustua paremmin sen sielunelämään.
Auto toimi muuten normaalisti mutta pientä tyhjäkäynnin epätasaisuutta ja pikku tasakaasulla nypyttämistä + nyt viimeisempänä olin huomannut pienen viiveen kun polkaisee kaikki ulos esim. ohitustilanteessa. Käynnistyi hyvin kylmänä ja kuumana ja vetoja kyllä löytyi.

Aloitin tilaamalla Kaasutin expertiltä huoltosarjan tuolle Solexille. Se sisälsi kohokammion venttiilin ja erilaisia tiivisteitä.
Imusarjan ja kaasuttimen välisen bakeliitin hioin lasilevyn päällä tasaiseksi ja uusin sen tiivisteet.
Mitään aikaisempaa kokemusta kaasutinrempasta minulla ei siis ole, joten osien eri nimitykset ja merkitykset ovat hakusessa. Saa siis korjata ja selvittää niitä.
Alfamerin korjausopas minulla oli suuntaa antavana teoksena projektissa mukana.
200 sarjan Volvoissa on käytetty kahden mallisia Solexeja, matalaa ja korkeaa mallia. Korjausoppaan mukaan korkea malli olisi B200 koneessa käytetty ja matala B230 koneessa käytetty. Tämä aiheutti ensimmäiseksi hämmennystä, koska minulla on 2l kone ja siinä on kuitenkin ruokkimassa tuo matala malli. Olisikohan korjausoppaassa painovirhe?

Purin kaasuttimen autosta irti ja vein sen sisälle työpöydälle.

Nuo messingin väriset osat ovat ilmeisesti suuttimet? Niitä en uskaltanut ryhtyä irrottamaan. Olisi ehkä samalla pitänyt yrittää puhdistaa?


Kohon säädin ohjekirjan ohjeiden mukaan 33,8mm (se oli alun perin 36mm) ja venttiilin vaihdoin uuteen.


Kohon säätö-ohje.


Tuollainen osa, jonka nimeä en tiedä oli ihan selvästi jumissa. Lähti liikkumaan kun huolellisesti puhdistin Bräkleenilla.
Tuosta liittimestä lähtee kumiletku, joka päättyy johonkin vaihteiston kohdille. Ei siis johda mihinkään. Mikä lie virka tälläkin.
Tämän tiivistettä ei tullut huoltosarjassa mukana, mutta se oli helppo tehdä itse tiivistepaperista uusi.


Myöskään tämän osan kalvotiivistettä ei tullut huoltosarjassa mukana, mutta sain ehjän varaosa kaasarista jonka olin joskus markkinapaikalta ostanut. Vanha kalvo olikin useasta kohdasta puhki. Osa liittyy jotenkin ryyppyvivustoon, mutta en tiedä sen funktiota sen tarkemmin.
Kaksi vastaavaa kalvoa (kolmion ja neliön mallinen toiselle puolelle kaasaria) tuli sarjan mukana ja ne vaihdoin uusiin myös.

Sitten kaasutin kasaan uusilla tiivisteillä ja testaamaan. Mihinkään säätöruuviin en ole koskenut. Ainoastaan säätänyt uimurin ohjekirjan arvoihin. Ilmeisesti sen säätö vaikuttaa myös seoksiin?
-Auto käynnistyi hienosti ekalla yrittämällä ryypyn ollessa täysin auki, niin kuin kylmäkäynnistyksessä kuuluukin.
- Käytin koneen lämpimäksi ja ensimmäinen huomio oli kuinka tasaisesti se käykään. Tässä vaiheessa kaikki siis hyvin.
- Lähdin ajamaan ja veto on tasaista ja miellyttävää tasakaasulla. Nypytys on poissa, jes.

Sitten niihin miinuksiin.
-Vetoja tuntuu olevan vähemmän kuin ennen projektin aloittamista. Veto on siis tasaista ja miellyttävää, mutta pedaalin niitatessa lattiaan kiihtyi ennen enemmän.
- Toinen huono puoli on että käynnistyy lämpimänä huonommin.  Joutuu kaasulla auttamaan että käynnistyy.

Tulppien väristä päätellen käy laihalla edelleen. Imuvuotojakaan ei tunnu olevan mitä bräkleenilla liitoksia suihkuttelin.
Auttaisiko tyhjäkäyntiseoksien säätö jossain liikkeessä sekä vetoihin että lämpimänä käynnistykseen? Nuo kaksi jos saisi vielä kuntoon niin projekti olisi enemmän kuin onnistunut.

Imuvuoto lienee kyseessä. Jostain hörii ilmaa liikaa kun kerran laihalla käy. Imusarjan tiiviste aiheuttaa näitä oireita myös.

Kaasarissa voi olla kulumaa jo noilla kilometreillä. Läppäakselin välistä voi ottaa ilmaa.

Eikö imuvuoto näkyisi myös epätasaisena tyhjäkäyntinä? Nyt se käy paremmin kuin koskaan.
Mihin uimurin säätö konkreettisesti vaikuttaa? Se oli ainoa säätö jonka tuohon tein. Ilmeisesti sekoitti hieman huonompaan suuntaan seoksia? Nyt on kuitenkin huoltokirjan mukaisessa säädössä. Pitäisiköhän kuitenkin säätää takaisin siihen 36mm? Vai veisikö vain tuollaisenaan johonkin liikkeeseen säädettäväksi?

Tulis mieleen että joskus säädetty vähän, nyt kun huollettu niin vanhoilla säädöillä ei välttämättä enää olla samass...

Perussäätöhän on seosruuvi auki 8 kierrosta ja tk-ruuvi auki 5 kierrosta.

Juu, noin luki myös siinä korjausoppaassa. En kuitenkaan lähtenyt ruuvaamaan niitä mihinkään suuntaan pelkona että menee hullummaksi.
Ajelin tänään kaupungilla ja hieman taajaman ulkopuolellakin ja kivasti tuntui muuten pelaavan lukuunottamatta pientä puhdittomuutta.
Se on varmasti ihan pienestä säädöstä kiinni nyt. Käyn huomenna varaamasta joltain huoltamolta ajan että laittavat rikkaammaksi sitä. Kuulemma CO 1,5% olisi hyvä arvo toiminnan kannalta mitä olen netistä asiaa tutkinut.

Eikös uimurin säätö vaikuta siihen, missä bensan pinta on kaasarissa. Toisinsanoen liikuttaa neulaa, joka sulkee bensan tulon kaasariin jottei tulvi yli. Ja taas kun pinta laskee tarpeeks, niin neula aukee ja bensaa pääsee siten taas kaasariin. Kohokammio on niinkuin "välivarasto" polttoaineelle.

Näin itsekin olen ajatellut sen olevan. Eli nyt kun säädin 36mm->33,8mm niin silloin päästää polttoainetta enemmän kohokammioon? Tiedä sitten kuinka tarkkoja nuo toleranssit ovat joiden sisällä tuo toimii. Vaikuttaako kohokammiossa oleva polttoaineen pinta suoranaisesti myös seoksiin?  Silloinhan seokset myös muuttuivat jonkin verran kun uimurin säätö oli ainoa jonka olen tehnyt.

Kyseistä kaasaria en oo koskaan hypistellyt, mutta kun on kaks kurkkunen, niin voisiko tehon puute johtuu siitä, ettei toinen kurkku tuu mukaan, kun avaa kaasua. Molemmat pääsuuttimet vois tsekkaa läpi, putsata, ja voisko olla neulat jo väljät niihin? Tyhjäkäynti suuttimia taitaa olla yksi jasehän vissii on ok kun käy hyvin.

Tuohon en osaa vastata, että vaikuttaako seoksiin? Mut ilmeisen tarkkaa on, kun ohjessa on pinta kohon säätö merkattu millin kymmenyksen tarkkuudella?

Onko varmaa että saa soppaa ihan sieltä tankista asti ? Takakontissa on sellainen sinkitty peltilevy parilla ruuvilla jonka alla polttoaineletkun liitos, mikä saattaa olla vuosien mittaan hyvinkin hapertunut. Katso että myös metalliputki on ehjä. Entäpä itse polttoainepumppu ?  Kaasarin alla on sellainen musta suorakaiteen muotoinen muovilevy, saattaa olla halki ja saa "väärää" ilmaa sitä kautta ?  

Koho voi olla myös imenyt itseensä bensaa. Itsellä oli ainakin monien grammojen ero. Ja vaikutti käyntiin paljon.

Onko varmaa että saa soppaa ihan sieltä tankista asti ? Takakontissa on sellainen sinkitty peltilevy parilla ruuvilla jonka alla polttoaineletkun liitos, mikä saattaa olla vuosien mittaan hyvinkin hapertunut. Katso että myös metalliputki on ehjä. Entäpä itse polttoainepumppu ?  Kaasarin alla on sellainen musta suorakaiteen muotoinen muovilevy, saattaa olla halki ja saa "väärää" ilmaa sitä kautta ?

-Saa. Viime kesänä käyty läpi sekä tankkilaite, että uusittu kaikki kumiset polttoaineletkut Gatesin uusiin etanoliakin kestäviin. Myös klemmarit uudet.
-Polttainepumppu on uusi ja siinäkin on uudet tiivisteet.
-Bakeliittilevy on ehjä ja sen suoruus on tarkistettu lasilevyn päällä tasaiseksi hiomalla.  Uudet tiivisteet laitettu-> tarkistus bräkleenilla koneen käydessä, eikä hauko sieltä ilmaa.

Huom. Nämä oireet, eli tehottomuus ja huono lämpimänä käynnistyvyys tuli ainoastaan kaasarin tiivisteiden vaihdon yhteydessä ja kohon säädön myötä.
Itse epäilen kohon olevan syyllinen vrt. kaasarin aikaisempiin säätöihin.
mikko078 veikkaus saattaa olla myös oikea. Testasin kyllä vesiastiassa että koho kelluu ja helistin sitä korvan juuressa, enkä havainnut että olisi ollut tavaraa sisällä.
En kuitenkaan omista niin pientä vaakaa että tuon olisi saanut punnittua.

Kaasutinexpertissä  neuvoivat vaihtamaan tuon kohon. Löytyi hyllystä ainakin silloin. En itsekään niitä punninnut, mutta käsissä tuntui ihan selkeä paino ero.

Tuo huono kuumakäynnistyvyys saattaisi myös viitata sytytyspuolavikaan. Itsellä myös käynyt niin, että huolimattoman virranjakajakiristyksen ( löysällä ) myötä virranjakaja kiertyi ajossa pikkuhiljaa huomaamatta sytytystä myöhäselle ja alkoi tuntua siltä että Volvo alkaa vetää viimeisiään. Sen jälkeen ajettu viimeiset 10v ilman väsymisen merkkejä.