Jäännöshapen määrä eri polttoaineilla

No onkos se nyt sitten vai ei:
Jäännöshapen määrä pakokaasussa on/ei ole stoikassa sama, jos sylinterissä palaa bensaa tai etanolia.

Edit JuHaU: otsikkoa muokattu järkevämmäksi.

Soitin VTT:lle.
TOK, olit oikeassa.
VTT:n ukko sanoi: Jos ei hiuksia ruveta halkomaan, niin polttoaineista riippumatta stoikassa jäännöshapen määrä on vakio.

No ni, tuli tämäkin tieteellisesti ratkaistua. Jatketaan 

Tässä on esiintynyt eri topiceissa useaan kertaan sana "stoikka" tai jotain sinnepäin. Mitähän se mahtaa suomenkielellä tarkottaa niin että maallikkokin sen ymmärtäisi?


Kiitos ja anteeksi.

Eikös se ole niin että Stoikiometrinen seos on kemiallisesti oikea seos ilmaa ja polttoainetta, jolloin kaikki polttoaine palaa ja happea ei jää yli.
Tämähän on optimi.
En tiä.

Eikös se ole niin että Stoikiometrinen seos on kemiallisesti oikea seos ilmaa ja polttoainetta, jolloin kaikki polttoaine palaa ja happea ei jää yli.
Tämähän on optimi.

Juuri näin, paitsi että tasan stoikiometrinen ei ole aina paras mahdollinen seos. Pintakaasulla maantieajossa pikkusen laiha seos on taloudellisempi, ja toisaalta maksimiteho saavutetaan vähäsen rikkaalla.

Jos hiuksia halotaan niin aivan atomilleen kaikki happi ei pala stoikiometrisellä seoksella, koska reaktio ei reaalimaailmassa tapahdu aivan täydellisesti varsinkaan niissä millisekunneissa mitä polttoaineella on aikaa palaa. Mutta happea on oikea määrä paikalla.

Onkos stökiömetrinen seos sitten suomea, kun itse olen aika kuullut stökiömetrisekstä, enkä stoikiometrisestä?
Mikä on engl. oikea termi tuolle sanalle?
Stoikiometrinen seos bensalla on se? 1kilo bensaa tarvii 14,7kg ilmaa palaakseen, mutta lienee vaikuttaa ilmanpaine ja lämpötila noin sanottaessa?
Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?

Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?

Ja juuri tästä syystä nykyään on käytössä ilmamassa-anturit

Onkos stökiömetrinen seos sitten suomea, kun itse olen aika kuullut stökiömetrisekstä, enkä stoikiometrisestä?
Mikä on engl. oikea termi tuolle sanalle?

Muinoin puhuttiin stökiömetrisestä, nykyisin on vakiintunut muoto stoikiometrinen.

Englanniksi stoichiometric.

Stoikiometrinen seos bensalla on se? 1kilo bensaa tarvii 14,7kg ilmaa palaakseen, mutta lienee vaikuttaa ilmanpaine ja lämpötila noin sanottaessa?

Eipä nuo ilmanpaineet ja lämpötilat juurikaan muuta kilogrammaa muuksi...

Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?

Kemiallisesti tosiaan kyse on happiatomien määrästä, eli hapen ainemäärästä, tai siis sen suhteesta polttoaineen ainemäärään. Tästä tulee tietty massasuhde koska happiatomit painaa tietyn verran per kpl ja sama koskee polttoaineen molekyylejä.

Ilman happipitoisuus (prosenttia) on käytännössä vakio, vaikka ilman tiheys (grammaa per litra) vaihteleekin paineen ja lämpötilan mukaan. Näin ollen käytännössä voidaan puhua ilman ja polttoaineen massasuhteesta. Tietty jos koneen ilmanottoon erityisesti suhauttaa jotain palamatonta niin se muuttaa sylinteriin menevän ilman sisältämän palamisreaktioon saatavilla olevan hapen osuutta koko ilmasta, mutta noin niin kuin vapaasti ilmakehässä happea ruukaa olla sama %-osuus.

No saatiinhan tähän(kin) topiciin eloa.  Ei vaan, tulihan siihen aiemmin esittämääni kysymykseen jo jotain selventävääkin vastausta.

Onkos stökiömetrinen seos sitten suomea, kun itse olen aika kuullut stökiömetrisekstä, enkä stoikiometrisestä?
Mikä on engl. oikea termi tuolle sanalle?
Stoikiometrinen seos bensalla on se? 1kilo bensaa tarvii 14,7kg ilmaa palaakseen, mutta lienee vaikuttaa ilmanpaine ja lämpötila noin sanottaessa?
Onko oikea kemiallinen tapa ilmaista tarvittava määrä happea, eikä ilmaa, ilmassa kun voi olla mitä vain?

Minulle tuo on jäänyt muotoon stökiömetrinen. Mutta me kaikki lienen ymmärrämme mitä tämä tarkoittaa?! 

Menet hämyyn tuossa kilogramma jutussa, kuten TOK jo totesikin.

Kilo on kilo, aina ja ikuisesti (tai tietty poislukien madonreiät yms. paikat). Sen kilon tilavuus voi olla mikä hyvänsä ja tämä tilavuus/massa suhde on lämpötilan funktiona muuttuva juttu.
Vakiotilavuudessa paine muuttuu lämpötilan funktiona. Tiheys ja sitä kautta vakiotilavuuden massa muuttuu lämpötilanfunktiona. Vrt. kuumailmapallo, jossa käytetään kantavana voimana sitä samaa ainetta, missä se kelluu. Siinä vain kikkaillaan tiheydellä, eli lämpötilalla.

Tästä syystä vollessakin on ilmamassamittari, eikä mikään määrämittari.  :hello:

Ja lambda-anturi korjaa polttoaine erot

Tästä syystä vollessakin on ilmamassamittari, eikä mikään määrämittari.  :hello:

Paitsi Motronic koneissa eli ET lopulla olevissa. Virallinen nimi kun on sillä läppämallille ilmamäärämittari.  :hello:

Edit. No englanniksi Air Flow Meter eli ilmavirtauksen tai ilman virtauksen mittari. Ei kuitenkaan Air Mass eli ilmamassamitari.
Ja vakioitu nimike suomeksi on siis ilmamäärämittari.

Juuri näin, paitsi että tasan stoikiometrinen ei ole aina paras mahdollinen seos. Pintakaasulla maantieajossa pikkusen laiha seos on taloudellisempi, ja toisaalta maksimiteho saavutetaan vähäsen rikkaalla.

Hieman aihetta sivuten.
Mikä mielenkiintoista niin noihin päämäärähakuisiin tavoiteseoksiin polttoaine sitten vaikuttakin ihan jonkun verran.
Laajakaistalambdalla tutkisteltuna dieselillä AFR 15,5:1 isommalla syötöllä savutus on melkoista eikä voimakaan välttämättä parane. (Jota tietysti voi tekohengittää syöttämällä loput polttoaineesta propaanina savutusrajasta aina ~13,2:1 tienoille.) Laihallepäin taas tupaöljyvehkeet voivat mennä surutta ulos useimman laajakaistankin mittausalueesta että heilahtaa.

Oletettavasti Piezosuuttimellinen monella syötöllä per isku annosteleva CR saa hyödynnettyä pytyssä pyörivän ilman paremmin, paikallisen seoksen menemättä hetkellisesti kohtuuttoman paksuksi.
Niin tai näin niin  nokileka haluaa melko paljon ilmaa samantehoiseen bensaan verrattuna.
Välttämättä tämä ei ole seurausta itse paloyhtälöstä vaan siitä että, käytännössä sytytyshetkellä (miinus kemiallinen syttymisviive) ruiskutetulla polttoaineella on merkittävästi lyhyempi aika hakea kaverikseen palotilan ilmasta happea kuin bensoissa jossa ilma bensa on pyörteillyt keskenään jo, suhteellisesti ottaen, hyvän aikaa ennen sytytystä.

Paitsi Motronic koneissa eli ET lopulla olevissa. Virallinen nimi kun on sillä läppämallille ilmamäärämittari.  :hello:

Edit. No englanniksi Air Flow Meter eli ilmavirtauksen tai ilman virtauksen mittari. Ei kuitenkaan Air Mass eli ilmamassamitari.
Ja vakioitu nimike suomeksi on siis ilmamäärämittari.

Eikö Motronic 1.0 / 1.1 / tms. kuitenkin loppupeleissä laske massan imuilman lämmöstä ja läppämittarin indikoimasta tilavuusvirrasta ?
Ei sillä että se läppämittarin nomenklatuuriin mitään vaikuttaisi.