Suolaa suolaa, enemmän suolaa...

Suurin osa sulanapidon tiesuolasta on kylläkin natriumkloridia edelleen. Kalsiumkloridia käytetään lähinnä pölynsidontaan ja paikallisesti myös sulanapitoon..

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiesuola
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3201014-vkalsiumkloridin_sivuvaik.pdf

Maantie suola ei olekkaan NaCl2 eli Natriumkloridi,  kansanomaisesti ruokasuola
vaan CaCl2 eli Kalsiumkloridi on maantiesuola.

Vaikka olisi kalsiumin klordia, niin sama juttu....  Ja se on vieläkin hygroskooppisempaa kuin natriumin kloridi. 
BTW, tästä aiheesta on keskusteltu pari sivua sitten...   

Kesäisin tietääkseni käytetään tuota kalsiumin kloorattua muotoa, talvella taitaa homma kääntyä tuonne pöytäsuolan puolelle kustannussyistä. Tosin tässäkin on ilmeisesti paikkakohtaisia eroja. Täytyypä kysyä omasta tiepiiristä asiaa... 

eiköhän tuo oo ihan sama minkälaista suolaa sitä kylvetään 
siltikin se on perseest. 
auton ruostuminen ei huoleta vaan se pask* ei lähe tuulilasista ja ajovaloista.
pimeällä tiet märkinä imee valon ja se taas aiheuttaa niille joilla on huonompi hämärä näkö ongelmia.
paras olis niin sanottu tuhkahiekka liukkauden torjuntaan, se ei pöllyä niin helposti
pois kuin normaali hiekka tai sora.

Sovitaan sitten niin ettei suolata teitä.

Paitsi kehät 1 ja 3. Meren läheisyys, tajuttomat automäärät (tunnissa samanverran kuin lapissa koko talvena ), kitkarenkailla jään kiillottajat  ja vielä kaupan päälle tumpelot autoilijat. Tekevät ruuhka-ajoista aamuisin aika jänniä.

Ja sitten joku varmaan huomauttaa turvavälin pitämisestä, ehkä se onnistuu 2 sekunttia, sitten joku reikäpää jo tunkee siihen.

Onnettomuuksien syynä liikennemäärät? 


Olen kysynyt tuota suolauksen perustetta asuintiepiirini vastaavalta tiemestarilta, enkä ole saanut vastaukseksi mitään järkevää perustetta, vaan liturgian siitä, että näin on tehty jo ennen häntä yms...

Ei liikennemäärät suoraan lisää onnettomuuksia, mutta selvää on että kolarin riski kasvaa kun tiellä ei ole yksin..

Erikoinen ja ammattitaidoton tiemestari, ainakin landian puolella vastaavaan keskusteluun linkitettiin paljonkin tutkimuksia, myös muualta kuin Suomesta . Googlekin ne edelleen löytää?

Sovitaan sitten niin ettei suolata teitä.

Paitsi kehät 1 ja 3. Meren läheisyys, tajuttomat automäärät (tunnissa samanverran kuin lapissa koko talvena ), kitkarenkailla jään kiillottajat  ja vielä kaupan päälle tumpelot autoilijat. Tekevät ruuhka-ajoista aamuisin aika jänniä.

Niin, oletko varma, että suolattuna on parempi kuin suolatta? Vai olisiko suolaamistaktiikassa mahdollisuus muutoksella saavuttaa parempia tuloksia kitkan osalta?
Tuollaisen liikennesuoritteen (tunnnissa saman verran kuin lapissa talvessa) tielle tuoma energiamäärä on Mega/Giga/Tera-Jouleissa, joten laskeppas mitä se tekee tehossa per tie neliö. Ja jos siellä on raskasta liikennettä mukana, tuo se tien pintaan energiaa jatkuvasti monen henkilöauton verran lisää.
Osa liikkumisen energian tarpeesta menee ilmanvastukseen, mutta myös osa menee vierintävastuksen voittamiseen. Tämä vierintävastuksen ylittämiseen kuluva energia konvertoituu suoraan lämmöksi.

Joten tuon liikennesuoritteen kasvaessa suurenee koko ajan se tilanne, jossa se kosteus yksinkertaisesti poistuu tienpinnasta sublimaation avulla, kun faasimuunnostakin lähetelevä energiatila syntyy vielä tuon ylimääräisen energian myötä.

Väittäisin myös, että suolauksessa käytettävän suolan laadussa on tapahtunut sitä kalsiumkloridin osuuden huomattavaa kasvamista vuosikymmenten takaiseen, koska suolatun tien käytös on muuttunut vuosien mittaan.

Pakkaskuivumisessä kyseessä on tämä ilmiö. Pakkasta -3,9C tapahtuman aikaan (yöllä -6,9C) . Kaikesta huolimatta kuura katoaa...   



Aikaa ilmiöön meni tunti ja auringon tulokulman voi päätellä kuvasta (klo 15.24)

Ja sitten joku varmaan huomauttaa turvavälin pitämisestä, ehkä se onnistuu 2 sekunttia, sitten joku reikäpää jo tunkee siihen.

No, pellin pitää paukkua ja lihaa myllyttyä, että asian merkitys menee jakeluun.   

Ja joo, olen itsekkin ajanut tuolla stadin suunnalla ruuhkaliikenteessä "muutamia" kertoja kuluneina vuosina ja pyrin välttämään sitä juuri siksi, että siellä on noita reikäpäitä ja niitä, jotka ovat aivan kujalla muuten käyttämiensä nopeuksien suhteen.

Mutta tämä suolaus-kysymys tuntuu menevän enemmän mutu-pohjalta, kuin varsinaisen faktisen keskustelun puolella (enkä tarkoita tätä foorumia).

Tähän kaivattaisiin tutkimustietoa, ilman asennetta. 

Linkit tutkimuksista kelpaavat....   

Niin, oletko varma, että suolattuna on parempi kuin suolatta? Vai olisiko suolaamistaktiikassa mahdollisuus muutoksella saavuttaa parempia tuloksia kitkan osalta?



Tuollaisen liikennesuoritteen (tunnnissa saman verran kuin lapissa talvessa) tielle tuoma energiamäärä on Mega/Giga/Tera-Jouleissa, joten laskeppas mitä se tekee tehossa per tie neliö. Ja jos siellä on raskasta liikennettä mukana, tuo se tien pintaan energiaa jatkuvasti monen henkilöauton verran lisää.

Osa liikkumisen energian tarpeesta menee ilmanvastukseen, mutta myös osa menee vierintävastuksen voittamiseen. Tämä vierintävastuksen ylittämiseen kuluva energia konvertoituu suoraan lämmöksi.

Joten tuon liikennesuoritteen kasvaessa suurenee koko ajan se tilanne, jossa se kosteus yksinkertaisesti poistuu tienpinnasta sublimaation avulla, kun faasimuunnostakin lähetelevä energiatila syntyy vielä tuon ylimääräisen energian myötä.

Väittäisin myös, että suolauksessa käytettävän suolan laadussa on tapahtunut sitä kalsiumkloridin osuuden huomattavaa kasvamista vuosikymmenten takaiseen, koska suolatun tien käytös on muuttunut vuosien mittaan.

Pakkaskuivumisessä kyseessä on tämä ilmiö. Pakkasta -3,9C tapahtuman aikaan (yöllä -6,9C) . Kaikesta huolimatta kuura katoaa...   



Aikaa ilmiöön meni tunti ja auringon tulokulman voi päätellä kuvasta (klo 15.24)


No, pellin pitää paukkua ja lihaa myllyttyä, että asian merkitys menee jakeluun.   

Ja joo, olen itsekkin ajanut tuolla stadin suunnalla ruuhkaliikenteessä "muutamia" kertoja kuluneina vuosina ja pyrin välttämään sitä juuri siksi, että siellä on noita reikäpäitä ja niitä, jotka ovat aivan kujalla muuten käyttämiensä nopeuksien suhteen.

Mutta tämä suolaus-kysymys tuntuu menevän enemmän mutu-pohjalta, kuin varsinaisen faktisen keskustelun puolella (enkä tarkoita tätä foorumia).

Tähän kaivattaisiin tutkimustietoa, ilman asennetta. 

Linkit tutkimuksista kelpaavat....   

Minä mistään tiedä, puhun vaan omakohtaisista kokemuksista aika pitkältä aikaväliltä (kehät hyvinkin tuttuja 30v. omakohtaisella ajokokemuksella), tiedostanut myös liikenne määrien huikean kasvun. Tuo vertaus Lapin liikenne-määriin oli huumoria, ei herneitä!


Tottakait, jos asiat sujuvat paremmin ilman suolaa (tai vähemmällä) niin mennään niin.

Sovitaan sitten niin ettei suolata teitä.

Paitsi kehät 1 ja 3. Meren läheisyys, tajuttomat automäärät (tunnissa samanverran kuin lapissa koko talvena ), kitkarenkailla jään kiillottajat  ja vielä kaupan päälle tumpelot autoilijat. Tekevät ruuhka-ajoista aamuisin aika jänniä.

Ja sitten joku varmaan huomauttaa turvavälin pitämisestä, ehkä se onnistuu 2 sekunttia, sitten joku reikäpää jo tunkee siihen.

Minun puolesta suolauksen lopettaminen passaisi vaikka koko maassakin.

Mutta jos kriteeri on meren läheisyys ja liikennemäärä, niin silloin Kehä 3:lta ei löydy yhtään ainoaa pätkää, joka olisi yhtä lähellä merta ja yhtä vilkkaasti liikennöity kuin Pohjantie Oulun kohdalla. Kehätien vilkkaat pätkät ovat jo aika kaukana merestä. Ykköskehä on meren lähellä ja suurimmalta osaltaan tosiaan vilkkaasti liikennöity:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto/tilastot/liikennemaarat/liikennemaarakartat

Turvaväliä ei millään noista kolmesta (eikä monessa muussakaan paikassa) riitä ruuhka-aikaan kaikille edes teoriassa.

Pohjantien lyhyen ruuhkahuipun aikana tyypillinen liikennesuorite jättää 80 rajoituksella alle 40 m ajoneuvoa kohden ja siinä on jo sen ajoneuvon mitta mukana. Kehä I pakkautuu vielä selvästi tiukempaan. Vaikka tuollainen jono etenisi tasaisestikin, ei ole mitenkään mahdollista että kaikki käyttäisivät riittävää turvaväliä. Autoja on yksinkertaisesti tieosuudelle tarjolla liikaa tuhansia tunnissa.

Tuossa tilanteessa oma valintani on itsekäs. Minä käytän röyhkeästi kahden tai kolmen kuljettajan turvavälin. Totta kai siihen tulee jatkuvasti muita, mutta turvavälini onkin myös oman mukavuuteni vuoksi, koska sen turvin muiden menemiset häiritsevät minua vähemmän.

Osa liikkumisen energian tarpeesta menee ilmanvastukseen, mutta myös osa menee vierintävastuksen voittamiseen. Tämä vierintävastuksen ylittämiseen kuluva energia konvertoituu suoraan lämmöksi.

Joten tuon liikennesuoritteen kasvaessa suurenee koko ajan se tilanne, jossa se kosteus yksinkertaisesti poistuu tienpinnasta sublimaation avulla, kun faasimuunnostakin lähetelevä energiatila syntyy vielä tuon ylimääräisen energian myötä.


Tähän kaivattaisiin tutkimustietoa, ilman asennetta. 

Noo-joo. Mielenkiintoinen juttu. Selvää on että Helsingin keskusta lämpenee ruuhka-aikaan. Autojen lämmöstä voisi saada etua juuri pakkasen puolella, kun tie säilyykin sulana.

Entä kun tien pinta onkin esim. -10 ja liikenne lämmittää sen liukkaammaksi? Vähän liikaa muuttujia, että yksiselitteinen ratkaisu löytyisi.

Kukas ehtii selvittää kuinka paljon paikoillaan seisova auto lämmittää alustaansa. Omat kokemukset on ettei juurikaan. Pois lukien alas käännetty pakoputki, joka uskollisesti jättää pienen jäljen lumeen. Liikkeessä vaikutus ilmeisesti pöllyää taivaan tuuliin.

Melkein yhtä hyvin voisi tutkia tilannetta, jossa suolaaminen lopetetaan kokonaan. Kuinka paljon vaikuttaa työttömyyteen, kannan harventuessa ja miten työpaikat lisääntyy, kun peltiä pitää oikoa ja ihmisiä paikkailla

Mietippä -6 astetta lämmintä ja sataa kaatamalla vettä. Missä kunnossa se tie olisi ilman suolaa?

Ihan samassa kunnossa kuin se on minuutti suolauksen jälkeen ja 10 minuuttia myöhemmin huonommassa.

En osaa ottaa väitteitä suolauksen tarpeesta vakavasti niin kauan, kun kukaan ei reagoi siihen tarpeeseen muualla kuin netissä.

Tiedon valtatiellä suolatta ajaminen kuulostaa kovin vaaralliselta ja vaikealta. Ulkona olevalla tiellä en kuitenkaan huomaa suolauksen päättyessä ja talvitien alkaessa minkäänlaista muutosta kenenkään ajotavassa.

Omien havaintojeni mukaan suolauksella nykyisin monasti säästetään mm. auraamisesta. Eli suolataan kun oikeasti pitäisi aurata.

Juuri tämä on se suurin pöljyys, mikä pitäisi nyt ainakin lopettaa. Kuivan pakkaslumen suolaus on sekä auton jarrujen että ajokelin kannalta äärimmäisen riskialtista tai suorastaan sabotaasin luonteista toimintaa.

Kuiva pakkaslumi on helppo ajopinta, paljon helpompi kuin musta kova jää. Etenkin kun lumen vapaaehtoisia karhentajia ainakin vielä näyttää riittävän.

Lumen suolauksella on erittäin suuri riski saada helppo lumikeli vaihdetuksi heti suolauksen jälkeen yllättäväksi täysin ikkunasta näkyvää kelia vastaamattomaksi märäksi polanteeksi, sitten raskaaksi loskaksi joka pilaa näkyvyyden. Terroriteon viimeistelee lumisateen lakattua seuraavan kirkkaan aamun pakkaseen valmistettu musta jää.

Eli voidaan kai lopettaa keskustelu suolaamisesta. Se on vain suuri kemianteollisuuden ja autoteollisuuden salaliitto, päättäjät on lahjottu mukaan uskottelemaan meille että suolasta on jotain hyötyä. Suolasta ei siis ole muuta kuin haittaa. Tiet on märkiä -8 asteeseen asti ja sen jälkeen ne jäätyvät.

Ehkä asiaa lähestyy väärästä suunnasta?

Rengastehtailla lienee järjetön määrä dataa pinnan kitkasta, suolalla, ilman ja märkännä sekä kuivana..

Olisko sieltä joku älähtänyt, jos olisi löytänyt paremman ratkaisun? Vai lisätäänkö hekin salaliittoon?

Edelleen voisi vetää Konginkankaan tähän mukaan. Väittävät jos ko. kohta olisi suolattu niin onnettomuus olisi voitu välttää...

...Joo tiedetään, pitäisi ajaa kelien mukaan, mutta valitettavasti kelit voi äkkiä vaihtua.

Konginkankaan onnettomuuden suola olisi erittäin todennäköisesti estänyt, koska suola olisi noin lauhassa säässä toiminut nopeasti.

Mutta kun tämän otit esille, niin rohkenen epäillä, ettei vaikkapa Nevakiven bussia olisi ajettu paperirullien kääreeksi liukkaallakaan tiellä. Näin arvelen sen vuoksi, että olen ollut Iso-Syötteen avajaisviikonloppuna siellä laskettelemassa ja muutaman kerran sen jälkeenkin. Minä luulen, että Pudasjärvinen kolaroisi monta kertaa joka talvi, mikäli hän jatkaisi kaasu pohjassa vastaantulevan kaukovalovilkulla antamasta varoituksesta huolimatta.

Tämä bussikuski tiesi ajavansa aikataulua joka ei ole lain puitteissa edes teoriassa mahdollinen, kojetaulun lämpömittarin vuoksi (jota rahtarilla ei ihme kyllä ollut) hän tiesi kelin olevan pakkasen puolella nollan tuntumassa. Täysperän kiemurtelun alkaessa rahtari varoitti kaukovalovilkulla reilusti yli puoli kilometriä ennen törmäystä. Vetäjässä oli myös kattovalot, joten varoituksen on täytynyt näkyä bussin viimeiselle penkkiriville saakka.

Bussikuski jätti systemaattisesti kaiken tämän hänelle tarjotun tiedon täysin käyttämättä ja jatkoi samalla ylinopeudella kuin koko öisen ajovuoronsa sitä aiemminkin.

Rahtarihan sen onnettomuuden aiheutti ja bussikuski antoi sen tapahtua.

Eli voidaan kai lopettaa keskustelu suolaamisesta. Se on vain suuri kemianteollisuuden ja autoteollisuuden salaliitto, päättäjät on lahjottu mukaan uskottelemaan meille että suolasta on jotain hyötyä. Suolasta ei siis ole muuta kuin haittaa. Tiet on märkiä -8 asteeseen asti ja sen jälkeen ne jäätyvät.

Ei tässä mitään salaliittoa ole, vaan kaikkea on kaupan jos joku on tarpeeksi pöljä ostaakseen.

Nastojen ja holtittoman suolan kylvämisen yhteisvaikutus on se pahin vaihtoehto, jossa suolalla ensin pilataan talvinen ajokeli ja sen jälkeen nastoilla kesäinenkin.