Ota nyt huomioon että tuo sun "metri" on metrin mittainen poikkileikkaus tietä, minimissäänkin luokkaa 8m leveä. Jos hehkutat 8m² tiepinta-alaa yhdellä watilla niin montakohan astetta lämpö nousee 
Olkoon vaikka 1mm vettä tien päällä ja se ei saisi jäätyä. Siis kahdeksan litraa kahdeksalla neliöllä. Olosuhteissa, joissa tie menee 8h aikana ("yössä") jäähän, lämpöhäviö tuosta "metrin" tienpätkästä on siis vesikilon jäätymislämpö tunnissa eli 92W. Koeta siinä yhdellä watilla pitää sitä sulana 
En hehkuta mitään, vaan heitin vain "läppänä" Watti per metri, jolla on myös vaikutusta siihen faasimuunnokseen.
En laskenut mitään erityisesti (paitsi hukkatehon määrän bruttotehosta), jotta se hukkatehon suuruusluokka tulisi havainnolliseksi. En vakavissani ehdottanut tieden lämmittämistä, koska järkevämpää olisi käyttää tuo hukkateho kaupunkien kaukolämpöön. Tällöin helsingissäkään ei tarvittaisin yhtään kivihiilivoimalaa saastuttamaan ilmaa pienhiukkasikllaan.
Vaikka se tien pinnan lämpötila nousisi muutaman hassun millikelvinin, niin silti se avustaisi sublimaatiota.
Yllättyisit, jos olisit mitannut, miten paljon puhdasta kalliota pystyy lämmittämään 100W teholla 6 tunnin lämmitysjaksolla. Ja sitä, kuinka kauan se porareikä kestää jäähtyä takaisin ns. ympäristön lämpötilaan, vaikka se porareikä on täynnä vettä. Mutta se siitä kiven termodynamiikasta, koska se ei ole ominta aluettani, joten jätän sen suoraan geofyysikoille.
Mitä tuohon tien lämmittämiseen tarvittavaan tehoon tulee, niin kotikaupungissani eräissä paikoilla kaukolämpöputken eristykset olivat jollakin tavalla puutteelliset (olivat 30 vuotta). Eristyksen puutteisiin ei puututtu missään vaiheessa ennen varsinaista remonttia. Silti tuon lämpövuodon vaikutus oli se, että katu suli pikkuhiljaa siitä kohdasta ja varsinkin kovalla pakkasella em. paikat kuivuivat ja pahimmillaan muodostivat tilanteen, jossa pyörätiellä oli ohut jääkansi ja sen alla useita senttejä tyhjää ja kuivaa tilaa. Siihen oli "kiva" ajaa pyörällä, kun pinta petti.
Mutta asiaan... Se ylimääräinen energia hidastaa sitä faasimuunnosta juuri sen energiamäärän verran. Kuten tässä ketjussa jo esitin valokuvan, jossa -4C pakkasessa noin 15 asteen kulmassa tuleva auringon valo riittää sulattamaan kuuran ja muuntamaan sen vedeksi ja pitämään sen vetenä, vaikka pinnan absortiokerron on kovin heikko. Se jäätymisen estäminen on sama juttu, jokainen ylimääräinen Joule hidastaa sitä muutosta.
Jos taasen puhut sulattamisesta, niin se on täysin toinen juttu. Koska sitä en ole tarkoittanut. Faasimuunnos jäästä nesteeksi on uskomattoman energiamäärän vaativa asia. Ennemmin suorittaa sublimaation, jonka kynnysenergia on huomattavasti vähäisempi. Tarkoitukseni ei alkuperäisessä heitossa ollut edes ehdottaa kesää talven keskelle, vaan esimerkki siitä, mitä sillä hukkalämmöllä (joka nyt työnnetään mereen) voisi tehdä.
Ja jos sen metritehon nostaisi 100W per metri, niin silti loviisan ykkösreaktorin hukkateholla pystyisi lämmittämään 10 120 km pätkän suomalaisia teitä. Ja jos kakkosreaktorin ottaa mukaan, määrä tuplaantuu...
Voisin väittää, ettei tuossa kotikaupunkini kaukolämpö esimerkissä hukkateho ollut mikään 1kW/metri, koska se olisi pikkuhiljaa näkynyt lämpövoimalan hyötysuhteessa. Lisäksi molemmat kaukolämpöputket sijaitsivat 3-6 metrin syvyydessä ilman mitään ylimääräisiä eristeitä.
Vaikka skaalattaisiin satakertaiseksi eli 100W/m, niin se siltikin riittäisi vasta nippanappa tuohon leluesimerkkiin.
Unohtamatta paljonko maksaisi siirtää se lämpö ydinvoimalasta tiehen. Karkeasti sanottuna joka tienpätkälle jota halutaan lämmittää pitäisi tehdä pintaremontti eli joku 10cm asvaltin alle uusiksi lämmönjakokanavilla ja uusi piki päälle. Aika halvalta projektilta tuntuu sen ydinreaktorin rakentaminen tuon rinnalla.
No, skaalataan se 1kW per metri, niin yhden reaktorin hukkateholla lämmittäisi vain 1012km suomalaista tietä, joka taatusti riittää tien sulana pitoon.
Ja mitäkö se maksaa? Putken asentamisen verran. Ihan yhtälailla kuin maakaasuputki venäjältä Saksaan...
Jos tuota olisi todellakin haluttu tehdä, niin sen voisi tehdä tieremontin yhteydessä. Kuten VT6:lla tehtiin leveäkaistatie. Tie revittiin auki perustuksiaan myöden useimmiten 2-6 metrin syvyydeltä.
Ja montako kilometriä saa moottoritietä yhden ydinreaktorin hinnalla? OL3:n hinnalla saisi motaria sellaiset 2000 km....
Mutta kuten aikaisemmin sanoin, se oli vain havainnollistamis esimerkki, ei ideani tai ajatukseni tehdä niin, koska sille lämmölle on parempiakin käyttökohteita kuin tien lämmittäminen.
Onnea, keksit teiden sulanapitoon tavan joka on paitsi 100% tehottomampi kuin suolaus, myös miljoonia kertoja kalliimpi. Ei ihan helppo saavutus.
Kiitos osattomasta kunniasta. Idea ei ollut omani, vaan jo 50-luvulla esitetty suunnitelma kaupunkien kehittämiseksi.
Ei se teiden lämmittäminen ole 100% tehottomampi kuin suolaus, koska sitä tehdään mm. helsingissa. Eikä se ole myöskään miljoonia kertoja kalliimpi. Saatavuus on hankala ydinenergialakimme ja ituhippien massiivisen poliittisen lobbaamisen vuoksi.
Tämä on insinööriasia eikä mikään päiväkodin piirustushetki. Luvut ratkaisevat -- jotkin ehdotukset ovat kannattavia, toiset kannattamattomia, jotkut suoraan Brutopiasta.
Vittuile vain!
Töissäkin haukkuvat yli-insinööriksi!
Ydinvoimalan hukkalämpöä ehdottomasti kannattaisi hyödyntää johonkin, kaukolämpö voisi olla vaihtoehto merijäähdytykselle, mutta maantieverkon lämmittäminen ei ole taloudellisesti tehtävissä.
Kuten jo sanoin, se oli vain havainnollistamis esimerkki, eikä varsinainen idea homman toteuttamiseksi.
Maantieverkon lämmittäminen on taloudellisesti tehtävissä mutta järkevämpiäkin kohteita on kuin tiestö.
Joskus koetin pyöritellä mielessäni, voisiko tienpinnan rakentaa "ritiläksi" josta valuisi kaikki vesi suoraan läpi ja ohjattaisiin ojiin tienpinnan alta. Loppuisi ainakin vesiliirrot, lumen ja jään kanssa voisi olla tekemistä.
Hollannissa asfalttitie ovat ns. "ritilä-asfalttia", vesi menee siitä lävitse ja se on uskomattoman hiljaista. Ei vain toimi Suomessa talven vuoksi (routa).
Itse ritilä pitäisi uskomatonta meteliä ja kuluttaisi renkaita kuin lauma matoja. Lisäksi se vaatisi talviolosuhteissa nostamisen rahi
tm-arviona nostamista maanpinnasta irto sen 50-100cm verran, ettei ongelmia tulisi lumen ja jään kanssa.
Niinpä -siinä kun insinöörikoulutuksessa pitäisi korostaa luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä niin valitettavan usein on vastassa "wanhaan" totutetut ja uusia malleja vastustavia ihmisiä.
Niimpä! Edisonia ja Einsteiniäkin haukuttiin aikanaan...
Toki iso läjä sieniä syöneitä mahtuu joukkoon, mutta ennakkoluuloton asian tutkiminen on tärkeintä, ilman asenteita.
Yleisesti suurimmille innovaatioille on aina ensin naurettu "päiväkodin piirustushetkinä" onneksi löytyy luovia jääräpäitä, joilla on riittävästi osaamista.
Johtuu useimmiten juuri siitä, että se "innovaatio" on aikaansa edellä ja aikalaisensa eivät sitä innovaatiota ymmärrä, kuten ei Einstainen suhteellisuus-teoriaakaan ymmärretty julkaisun aikaan. Tai nano-hiilikuituputkia, painovoima-aaltoja, pimeää ainetta/energiaa tms. juttuja.
Selvää on että lämmitys on kallis nykymalleilla ja jos sijoitus olisi kannattava niin sitä varmaan toteutettaisiin jo. NyKyisin homma kannattaa asiakasnäkökulmasta, kun asiakkaat kävelee mielummin kuivin jaloin.
Aina löytyy se "mutta", jos tämänkin pienen talon taivaalle työntämä energiamäärä otettaisiin talteen ja pistettäisiin kadun alle lämmittämään. Insinöörinä varmaan lasket casen:
1000 neliötä ravintolatiloja / 3 erillistä keittiötä
500 neliötä jäähdytettyä kellaria (Ilpit?)
4000m2 asuintiloja
Paljonko katua/sisäpihaa tms. hukkalämmöllä lämmittäisi.
Case on saman tyylinen kuin stadin keskustan stockkalla, jota jäähdytetään about 6kk vuodesta ja jopa joskus 2kk tarvitaan lisää lämpöä mökkiin. Stockka ratkaisi koko katon kokoisen chillerien jäähdyttäjien huolto/ylläpito-ongelmat kaukokylmällä, jota tuodaan syvälle kallioon louhitulla tunnelilla stockkalle ja muille kuluttajille.
Mutta tämä lämmitys-keskustelu eksyy ulos aiheesta suolauksen hyödyt/haitat/kokemukset....
