Eilen meinasi olla hitusen hankaluuksia käyntiin saamisessa.
Ilman lämpötila mittareiden mukaan -19,9C ja kontaktittoman infrapuna-lämpömittarin mukaan koneen lämpötila oli useista kohdista mitattuna -24C - -22C välillä.
Hörähti ekalla ja yritin sitten koppia kaasulla. Ei tarttunut, vaan sammui.
Sitten lyhyitä starttauksia. Lupailee, muttei käynnisty.
Lopulta lienen kymmenennen startin kohda potkaisi konetta jo takaisin päin kun startin lopetti sopivassa kohdin.
No, yrityksiä sitten lisää, välillä siten, että virrat kokonaan pois ja välillä taasen siten, että startataan vaan uudestaan katkaisematta virtoja.
Lopulta liki parinkymmenen starttauksen jälkeen alkoi pikkuhiljaa yrittämään jäädä käyntiin.
Kun ns. viimeinen hörähtys tuli, niin sain kopin kaasulla ja kone jäi kolmipyttyisenä hetkeksi käyntiin ja kun nostin kierroksia samantein sinne 1500rpm paremmalle puolelle, niin kaikki pytyt tulivat mukaan.
Pidin kierroksia siinä 2000rpm nurkilla sen kymmenen sekuntia ja laskin sitten tyhjäkäynnille. Meinasi sammahtaa mutta LH sai kopin ja kone jäi käymään.
Tankissa puhdasta RE85:sta.
Eli se raja siihen käynnistymiseen RE85:lla alkaa olla siinä -20C koneen lämpötilassa. Huonolla akulla ja sytkävehkeillä käynnistyminen jää haaveeksi. Pidemmät startit eivät minulle aiheuta ongelmia akun kanssa, koska 80Ah antaa mahdollisuuksia ja ajoni ovat jokatapauksessa niin pitkiä, että akku ehtii aina latautumaan täyteen.
Kylmäkäyntirikastus on tällä hetkellä tapissaan (täytyy vähentää sitä) ja käynnistysrikastus on siinä 60% maksimista Flexin säädöillä mitattuna.
Itse käynti on normaalia lämpöisellä koneella ja NGK5-tulpilla (normaalia kuumemmat tulpat).
Ainoa erikoisuus on se käsittämätön usva-pilvi kun antaa reilummin kaasua. Se usvan tuottaminen ei vähene kaupunki-olosuhteissa lainkaan, koska pakoputkisto ei ehdi missään vaiheessa lämmetä tarpeeksi. Maantieajossa usvantuotto vähenee viimeistään parissakymmenessä kilsassa, kun putkisto on takapääkin mitaten lämmennyt sinne kiehumispisteen yläpuolelle.
Tuo vesihöyryn tuotto muuten poistaa kaupungissa kaikki tappi-tuntumalla ajajat painamalla puolikaasua (tai enemmän), jolloin merikonttia seuraa sellainen valkoinen sumu-pilvi!
Myös ripeä kiihdytys liikennevaloista tuottaa saman efektin!
Täytynee seuraavaksi kokeilla viritellä tässä suutintukin lämmitys, josko se parantaisi kylmästarttia yyber-kylmässä?
Vielä maininta LH:n kylmäkäynnistysrikastuksista.
LH ruikkaa ekalla startilla eniten polttoainetta ja vähentää sitä rikastusta jokaisella startilla, mikä vaikeuttaa viinalla käynnistystä, jos kaasulla ei saa heti koppia siellä -15C jälkeen.
Joku ns. penalty-timer tuossakin LH:lla on, mutta se lienen useita minuutteja, eli sitä ei pysty hyödyntämään.
Pelkästään sahaamalla autoa ei saa käyntiin, alle minuutin sahauksilla. Mikä on turhaa rääkkiä startille ja akulle.
Kymmenes startti voi sitten olla sen 15sek sahausta, mikä lämmittää koneen sitäpintoja hitusen ja käynnistys sitten onnistuu seuraavalla. Jokainen pienikin käynnistymisen yritys tuottaa lisää koneeseen lämpöä, mikä pikkuhiljaa takaa sen, että kone yrittää käydä joka kerran aina pidempään.
Turbo-koneessa (FK/FT) tuota kylmäkäynnistymistä vaikeuttaa matala puristus-suhde. Koska puristustahdilla ei saada samanlaisia lämpötiloja kuin vaparikoneilla.
Kone käy viinalla ihan normi-lämpöisenä ja kabiinin riittää volvomaisesti lämpöä, mutta turbo käy siinä hitusen yli 300C lämpötilassa pakopesästä mitattuna maantieajossa. Bensalla on vaikeuksia maantiellä alittaa 400C!
Mutta viinamäen miehenä meinaan jatkaa koko talven.
Tosin saatan sortua pieneen bensa-blandikseen tässä näillä pakkasilla!
Notta, ankara ryypiskely jatkuu ja sen 16 927km kansipokan jälkeen maileja takana, joista jo liki 11 682km pelkällä viinalla!
Ps. yht: 2436L
