Viskoflektin poisto. Hyötyä vai ei?

Voin mä sen lapunki tähän paiskata jos se helpottaa?

Minä poistin viskon omasta noin viikko sitten.
Tuntuu niinku kone olisi kierrosherkempi (tai sitten kuvittelen).
On ainakin mukavemman kuuloinen, jos ei muuta 

Kennojen takana olevan flekti on automaattinen ja etupuolella olevan on manuaalinen.
Laitoin vielä ledit koelautaan kertomaan mikä on milloinkin päällä 

Paitsi kylmästöinnin flektit kennojen etupuolella.

Niin, se on ilmastoinnin lauhdutinkennon puhallin, eikä ole tarkoitettu moottorin jäähdyttämiseen.   

Niin, se on ilmastoinnin lauhdutinkennon puhallin, eikä ole tarkoitettu moottorin jäähdyttämiseen.   

Paitsi että jossakin pre-93(?) vermeissä se on kytketty nimenomaan syylärissä olevan anturin perään.

Tossa 9hp erossa on ihan se pieni ongelma, että laskes huvikkes vaikkapa remmeihin kohdistuva veto ja testaa, pitääkö kiilahihna niin paljon? Ja toisaalta kuinka kova veto on tuo 9 hepan aiheuttama, eli mitenkä vesipumpun laakerit kattelis tommosta touhua?

Voin mä sen lapunki tähän paiskata jos se helpottaa?

Njääh. Ei helpota taikka vaikeuta oloa. Uskon kyllä, että joku on saanut tuollaisen eron mitatuksi.

Paitsi että jossakin pre-93(?) vermeissä se on kytketty nimenomaan syylärissä olevan anturin perään.

Tossa 9hp erossa on ihan se pieni ongelma, että laskes huvikkes vaikkapa remmeihin kohdistuva veto ja testaa, pitääkö kiilahihna niin paljon? Ja toisaalta kuinka kova veto on tuo 9 hepan aiheuttama, eli mitenkä vesipumpun laakerit kattelis tommosta touhua?

Eli n 10 Nm on 9 hp @5500 rpm hihnapyörän halkaisija 80 mm => 250 N voima

Eli n 10 Nm on 9 hp @5500 rpm hihnapyörän halkaisija 80 mm => 250 N voima

Pieniä lukuja, mutta tuntuis silti että 9hp on tiukassa kiilahihnalla kun nuo tuplahihnasetkin laturit tuppaa tartteen kiriä remminsä aika tiukalle ettei 100A päivityksellä ja täyskuormalla parkase.

Eli n 10 Nm on 9 hp @5500 rpm hihnapyörän halkaisija 80 mm => 250 N voima

En osaa tuota laskea, joten en ota kantaa muuhun kuin tuohon mainitsemaasi hihnapyörän halkaisijaan.

Kampuran hihnapyörän halkaisija on noin 155 ja vesipumpun noin 135.

Pieniä lukuja, mutta tuntuis silti että 9hp on tiukassa kiilahihnalla kun nuo tuplahihnasetkin laturit tuppaa tartteen kiriä remminsä aika tiukalle ettei 100A päivityksellä ja täyskuormalla parkase.

No, minähän en mistään mitään tiedä, mutta sen olen lukenut ihan luotettavista lähteistä, että kiilahihnaa suositellaan tehoalueelle 1-100kW, joten tuo vajaat 7kW ei ole kummoinen teho välitettäväksi.

Yleistä hihnavoimansiirrosta
Omimmillaan kiilahihnat ovat 1–100 kilowatin tehojen välittämisessä.

Laturissa ongelman tekee se pieni hihnapyörän pinta-ala, näin maallikkona nopeasti ajatellen.

Ja tiedän jopa lentokoneiden potkureiden toimivan ihan tavallisella kiilahihna-vedolla.  :hello:
Toki hihnoja on monta rinnakkain (5kpl), mutta tehoakin välitetään kymmeniä kilowatteja.  Mutta syy monien hihnojen käyttöön on toimintavarmuus, eikä tehon siirtokyky!

Sahalla huoltomiehenä olleena tuosta hihnavedosta että hihnat säästää moottoria jos laite jumittuu. Kuten kuorimurskainkin pyörii kovasti ja on lujilla. Iso sähkömoottori pyörittää viidellä hihnalla, murskaimen jumittautuessa hihnat antaa perää 
Itsekkin vaihdoin sähköiseen flektiin, ehkä sen hiljaisuuden takia 

Sahalla huoltomiehenä olleena tuosta hihnavedosta että hihnat säästää moottoria jos laite jumittuu. Kuten kuorimurskainkin pyörii kovasti ja on lujilla. Iso sähkömoottori pyörittää viidellä hihnalla, murskaimen jumittautuessa hihnat antaa perää 
Itsekkin vaihdoin sähköiseen flektiin, ehkä sen hiljaisuuden takia 

Uskoisikohan tuota. mikan kuitenkin kertoi, että lentokone lentää kiilahihnalla toimintavarmemmin, kuin sähkömoottorilla. 

Jos ihan asiaa puhutaan, niin näitä hassuja mittauslukemia saadaan sen inertiajarrupenkkien ansiosta. Jos muutat moottorin inertiaa niin saat vääristyneitä mittaustuloksia.

Inertiapenkki mittaa siten, että kiihdytetään massaa (tela/rulla) pyörimisnopeudesta A nopeuteen B. Mukana pyörii voimansiirto ja moottori. Kiihdytykseen kulunut aika mitataan ja tästä voidaan laskea pyöräteho, Kun voimansiirto saa rullata vapaasti B;stä A:han voidaan tästä ajasta mitata voimansiirron hitausmomentti eli inertia. Eli tästä saadan laskettua voimansiirron inertia- ja kitkahäviö.

Kuvitellaampa sitten tilanne että moottorissa lisätään inertiaa laittamalla 20 kg lisää vauhtipyörään. Kiihdytysaika kasvaa mutta se hidastuvuusaika pysyy samana. Tehoa on mittauksen mukaan hävinnyt.

Paikallaan olevan auton flekti jarruttaa enemmän kuin liikkuvan. Scanian uudessa moottorilabrassa on sellainen ilmanvaihtojärjestelmä jossa jarrupenkissä olevan moottorin jäähdytysilma puhaltaa samalla höngällä kuin rekka olisi ajossa tien päällä.

Uskoisikohan tuota. mikan kuitenkin kertoi, että lentokone lentää kiilahihnalla toimintavarmemmin, kuin sähkömoottorilla. 

Tämä ei ole uskon asia! 

Mekaaninen suoraveto olisi tuossa koneessa se paras vaihtoehto, mutta kun moottori on alhaalla ja potkurin on pakko olla ylhäällä, niin siihen on valittu yksinkertaisin voimansiirto, joka on kiilahihna. Kyseinen kone lentää 3,2L boxerilla ja tuottaa ruhtinaalliset 32hv 3200rpm.

Simuloitu tulos:
Lentokone spitfire, alennusvaihde 2,096 moottori->potkuri, lapoja 4kpl, potkurin halkaisija 3,27m. 45 asteenlapakulmalla kone ottaa 1311rpm jarrua vasten.

Koneen laskennallinen teho 1MW (~1360hv) ja moottorin tuottaessa tuon tehon (3000rpm) em. potkurilla lapakulma on 19 astetta vedossa jarrua vastaan.  Tuollaista potkuria jos yrittää pyörittää 20 asteen lapakulmalla, niin koneen kierrokset jäävät 2775rpm lukemaan.

Eli ilmassa on oikeasti voimaa ja vastusta! 

Joten visko vie oikeasti tehoa moottorista!   :hello:

Onko kellään ollut lämpenemisongelmia flektin poiston jälkeen? Onko sähköflektin laitto välttämätöntä jos ottaa vakio flektin pois?

Kesällä varmasti voi olla. Mutta eipä kyllä enään lokakuusta eteenpäin pitäisi olla, mikäli jäähdytin + vesipumppu kunnossa.