VRCF:n koirat

Pääsääntöisesti jalassa on lenkillä teräskärkiset maihinnousukengät enkä epäröi käyttää niitä.

Kaikki kukkahattutädit ym. voi ihan rauhassa vetää yllä kirjoittamastani tekstistä herneet nenään. Omiani suojelen niin kauan kuin henki pihisee. Piste.

Ei kai tuollaisesta nyt kukaan herneitä nenään vedä. Kyllähän sitä aina omiaan/itseään puolustaa pitää mutta jotenkin tuntuu siltä että jos menet potkasemaan vaikka dobermannia niin se suuttuu vaan entistä enemmän Kyllä koiraa saa lyödä tai potkaista todella kovin että se tuntisi kipua ja perääntyisi. Ennemmin vetäisin vaikka hännästä...

Ei kai tuollaisesta nyt kukaan herneitä nenään vedä. Kyllähän sitä aina omiaan/itseään puolustaa pitää mutta jotenkin tuntuu siltä että jos menet potkasemaan vaikka dobermannia niin se suuttuu vaan entistä enemmän Kyllä koiraa saa lyödä tai potkaista todella kovin että se tuntisi kipua ja perääntyisi. Ennemmin vetäisin vaikka hännästä...

Se on totta, dobermanni suuttuu varmasti lisää jos sitä menee tökkimään. Siksi ehkä käyttäisin jalkojani tuollaisessa ääritilanteessa kun omat koirat olis jo nostettu syliin. 

Meillä olis tuollaisessa tilanteessa, missä irtokoira ampuisi omieni kimppuun, todennäköisesti hyökkääjästä tullu rukkaset hetkessä. Yhden koiristani kimppuun hyökkäsi jokunen aika taannoin rottweiler-uros metsässä ollessamme, ja samantien kaks muuta laumastamme ampui rotikkaan kiinni puolustamaan oman laumansa jäsentä. Rotikka totesi jääneensä äkkiä alimmaiseks ja paineli karkuun. Omistajaa ei näkyny mailla eikä halmeilla. Onhan se toki epäreilu "ottelu" 3 vs 1.

Mutta tuossa huomasin kuinka meillä lauman yhteistyö pelaa.. Aiemmin kun uros saku on saanu köniin esim. joltain nartulta, ei oo meiän eukkoo voinu vähempää kiinnostaa. Mut se onkin ihan eriasia, kun kyseessä ei ole ollut agressiivinen tilanne tuolloin.

Ja vaikka tuo junnu, isoin, on todella arka kaikinpuolin, mutta jos toinen koira sitä uhkaa tai käy kimppuun, kyllä siltä itsesuojeluvaistokin löytyy ja näin ollen puolustautuu.

Ja vaikka tuo junnu, isoin, on todella arka kaikinpuolin, mutta jos toinen koira sitä uhkaa tai käy kimppuun, kyllä siltä itsesuojeluvaistokin löytyy ja näin ollen puolustautuu.

Kyllä se sieltä syvältä tulee joo. Meilläkin vanhempi on todella arka, mutta oli kuulemma Helsingissä käydessään alkanut huutaa lumiauralle tms. ja käytös sen mukainen, että kohta ampaisee päälle. Hyvin siis ei-hänenlaistaan käytöstä, mutta koki tilanteen uhkaavaksi. ...No joo, eihän se kovin fiksu ole kun lumiauralle haukkuu ja kakkoseksi jäisi tappelussa kun tappelussa, mutta silti.

meidän koiralle alkoi tänään "jääkausi" soitettiin jollekkin kouluttajalle joka antoi ohjeet ja nyt on ohjeet mustana valkosella. tähän ryhdyttiin kun kävi tänään syyttä suotta raatelemaan mun kättä. 13vuotta vanha koira, rupeaa olemaan kummallisia mielialan vaihteluita. ja luonteeltaan on melkoinen pomo. pitää itseään minun ja muijan pomona. katsotaan kuinka koulutus tepsii

Tuon ikäisellä koiralla voi kyllä olla joko mielenterveysohgelma tai ihan terveysongelmakin - esim jokin paikka särkee vietävästi tms. Koira ei siis ole enää "oma itsensä" .  Tähän ei aina koulutuskaan auta. Kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin ja jos tilanne on paha, on se "paha" vaihtoehto se ainoa myönteinen ratkaisu - nii isännän kuin koirankin kannalta. Kokeile nyt kuitenkin sitä koulutusta ensin .

Mä oon miettiny useinkin että mitä jos koira sattuu kilahtamaan ja muuttuu agressiiviseksi...

Piikille en ihan helpolla pystyis viemään. Varmaan rakentaisin kunnon tarhan missä olis lämminkoppi jne Sellanen missä olis mukava olla koiran ja pihavahti on kuitenkin aina omakotitalossa hyvä olla. Pitää ne jotkut fyysisesti/henkisesti terveitäkin koiria tarhassa 24/7 joten ei kai se ihan pois suljettu vaihto-ehto ainakaan olisi?

joo ja tähän saattaa koulutus tepsiä, koira on vaan tässä pikkuhiljaa meidän huomaamatta ruvennut pitämään itseään meidän pomona. toki pitäähän se itseään paljon meitä vanhempanakin ja toki myös sitä on.
ja topi nyt on vielä täysin meidän hallinnassa mutta tuo on vain semmoinen miinuspuoli joka pahenee vain jos ei asiaan puututa

...  koira sattuu kilahtamaan ... 

OT:
Mulle tulee tästä aina mieleen suomalaiset paikan nimet englannin kielellä.
Haukilahti  = A dog went mad     

Piikille en ihan helpolla pystyis viemään. ...

Tuosta piikille viemisestä ihan noin yleisesti, niin itselle se on aina ollut ja tulee olemaan tosi vaikea paikka.
Sellainen itkun ja hammasten kiristys -paikka. Kolme kertaa joutunut kokemaan ja kun kaksi haukkua nytkin huushollissa, niin ei helpolla pääse tulevaisuudessakaan. 

Meidän pemut

Kimi


Sisu

http://www.petsie.fi/pet.php?petid=171016

Jaha pitää kait se omakin koira tuoda volvolaiseksi  . Tuolta osoitteesta löytyy meidän karjalankarhukoiran pentu patu.

Täältäkin päin löytyisi yksi karvainen kaveri.
Tottelee(/ei tottele) nimeä Jessi.
Kunnolla sekarotuinen narttu, emosta ei oikein tietoa mitä kaikkea löytyy, mutta ainakin noutajaa, sakua jne. Isän virkaa toimitti vissiinkin karjalan karhukoira.
Mielenkiintoinen kaveri, kovapäinen, vahtii aivan liiaksikin, ehkä eniten häiritsee vieraille koirille räkyttäminen lenkeillä. Tuon estämiseksi on kokeiltu aikalailla kaikkea, ei vaan tunnu toimivan.
Päästelee muuten ihan ihmeellisiä ääniä haukotellessaan yms. ihan niin kuin välillä olisi kissa talossa.

Noh, asumme tällä hetkellä kerrostalossa, ja tämän aamun lenkki olikin hieman normaalista poikkeava.
Ulos päästyämme, koira päätti mennä pissalle kerrostalomme edessä olevalle jalkakäytävän reunalle. Samaan aikaan joku alkoi selvästi koputtamaan ikkunaan ja minä luonnollisesti aloin etsimään mistä ääni on peräisin.
Pian äänenlähde paikallistuikin ja ikkunan takana oli keski-ikäinen mies heristelemässä sormea. Mies avasi pian tuuletusikkunan ja alkoi huutamaan "vie koiras muualle paskalle", "tää ei oo mikään koirien paskatuspaikka" jne. Minä kohteliaasti kysyin muutaman kerran että "mitä?", koska koirani antoi kohtuullisen kovaa palautetta miehelle ja kuuluvuus "oli heikko". (Kuulin siis kyllä mitä mies sanoi, mutta oli pakko varmistua, että kaveri oli ihan tosissaan??) Noh, kun mies sai asiansa sanottua ja minä kuittasin viestin vastaanotetuksi, tokaisin miehelle, että koira ei "paskanna" tähän lainkaan. Tässä vaiheessa mies päätti sitten tehdä katoamistempun.

Olimme siis "yksityisalueella", jossa perheemme on vuokralla.
Mikään järjestyssääntö tms ei kiellä koiria tai niiden ulkoiluttamista alueella.
Alueelta ei löydy myöskään minkään valtakunnan laillisia/laittomia koiranulkoilutus kieltoon viittaavia merkkejä.

Ymmärrän miehen ärtymyksen tiettyyn rajaan asti. Saattaahan tuo ärsyttää, minuakin ärsyttää useatkin asiat. En silti avaa ikkunaa ja ala jakamaan sieltä käsin oikeutta.
Ärtymykseen olisi varmasti vielä enemmän syytä jos menisin vain ovesta ulos ja antaisin koiran tehdä tarpeensa kerrostalon alueelle ja tulisin takaisin sisälle. Kyseessä kuitenkin on vain siirtymä yleisille teille/jalkakäytäville missä koiraa ikinä lenkitänkin.

Teinkö minä teidän mielestänne väärin kun päästin koirani pissalle kerrostalon "piha-alueelle"?

Noniin, tulipas sitä taas avauduttua

http://www.petsie.fi/pet.php?petid=171016

Jaha pitää kait se omakin koira tuoda volvolaiseksi  . Tuolta osoitteesta löytyy meidän karjalankarhukoiran pentu patu.

Nonni onha täällä muitaki KK:n omistajia. Onko riistaverinen kaveri?
Meidän koiruus otti viimesyksynä noin 2v iässä ensimmäisen todistetun hirvihaukun, ensikaato jäi vielä saamatta

Tuossa ny vielä parit kuvat tuosta "touhulasta"

Tämä on siitä jännä karhukoira, että suostuu joskus jopa uimaan vapaaehtosesti, mm. veneestä hyppää sorsien perään.

Ja tässä se meinaa haudata yllättämänsä siilin, kuoppa on jo viereen kaivettu
Mukavasti hämää tuo kamera, kun näyttää kohtuu pieneltä, vaikka on melko iso ja roteva kaveri moniin rotutovereihin nähden.

Nonni onha täällä muitaki KK:n omistajia. Onko riistaverinen kaveri?
Meidän koiruus otti viimesyksynä noin 2v iässä ensimmäisen todistetun hirvihaukun, ensikaato jäi vielä saamatta

Tuossa ny vielä parit kuvat tuosta "touhulasta"
(Kuva poistettu lainauksesta.)
Tämä on siitä jännä karhukoira, että suostuu joskus jopa uimaan vapaaehtosesti, mm. veneestä hyppää sorsien perään.
(Kuva poistettu lainauksesta.)
Ja tässä se meinaa haudata yllättämänsä siilin, kuoppa on jo viereen kaivettu
Mukavasti hämää tuo kamera, kun näyttää kohtuu pieneltä, vaikka on melko iso ja roteva kaveri moniin rotutovereihin nähden.

sen verran nakkaan tässä karhukoirista ja koirista yleensä että ihan koirasta kiinni meneekö uimaan vai ei. kokemusta löytyy kahesta eri kk:sta.
edellinen oli erittäin innokas uimari ihan pennusta pitäen. ja nykyinen joka ei ole vielä kertaakaan uinu. ja ikää tällä hetkellä reilut 2 vuotta. erittäin riistaverinen, muutama haukku ollu ja hyviä seuraamisia. kaatoa ei vielä ole saatu mutta sieltä se tulee ku jaksaa tarpoa syksyt metässä 

No tietysti se on koira kohtaista, mutta noin yleensä omia ja tuttujen karhukoiria seuranneena, niin aika harvassa ne innokkaat uimarit on. Noutajat jne. sitten taas järkiään menee veteen ku vähänkään usuttaa. Edellinen karhukoira meinas hukkua, kun meni hirvien perässä lumikelillä uimaan, eikä päässyt jäiselle jyrkkäreunaiselle rannalle, onneksi isäukko ehti paikalle ja veti koiran rantaan. Eli ei se uinti aina niin positiivinen asia ole näitten kanssa touhutessa, tahtoo nuot parhaat hirvireissut omalla kohalla ajottua sinne pakkas- ja lumikeleille, kun alkusyksy menee aina muuttohirviä odotellessa...