Päästöhuijaukset (VW & muut)

Eikö kiisseleissä ole myös EGR?

On toki. Niissä on paljon muutakin. Mainitsin sen tuossa yhteydessä tarkoittaen, että katalysaattori + EGR riittää ottomoottorissa, ja että ottomoottoritkin sen tarvitsevat, mutta en tarkoittanut etteikö sitä diisseleissä olisi. Lähinnä halusin selventää, että ei ottomoottoritkaan pelkällä katalysaattorilla läpäise vaatimuksia, kun niin olisi muuten tekstistä saattanut käsittää. Samalla lailla se EGR toimii myös diisseleissä. Se ei vaan niissä tahdo riittää.

Ei taida noxit taittua kuin urearuiskutuksella dieseleissä.

Ei taida noxit taittua kuin urearuiskutuksella dieseleissä.

Näinpä, kyllä ne sen SCR:n vaatii. Kuitenkin tavoitteena on vähentää niiden alkuperäistä muodostumista, eikä vain rakentaa lisää ja lisää purkkeja pakoputkeen. Tämän vuoksi diisseleissä joudutaan komprosoimaan kulutuksesta ja hyötysuhteesta, kun ei se ureakaan tahdo riittää, tai sitten vain pihtailevat annostuksessa, ettei tarvitse urealle tarkoitettua katalysaattoria asentaa vielä sen perään, kun ei sitä ureaa saa tulla myöskään putkesta pihalle, kun on silläkin terveyshaitat. Ylipäätänsä, näin omasta mielestä, diesel on terveyspommi, jolla nykymenolla ei ole tulevaisuutta. Isoja on lasketut luvut nuista NOx- ja hiukkaspäästöjen aiheuttamista kuolemista, sairauksista ja terveydenhoitokustannuksista, puhumattakaan menetetystä työajasta.

Sitä kun kauppakassit, bussit ja rekat sun muut (valtaosa liikkuvasta kalustosta, tarkoitan) saataisiin täys-sähköisiksi, niin terveyden taso kohoaisi. Tarpeeksi ajoissa kun se tapahtuisi, niin saataisiin pitää harrastevehkeet pärisevinä.

Ja saisvat laittaa vähän lähemmäksi sen MyDiesel-pumpun mulle niin huijaisin päästöjä dieseleilläni olemalla polttamatta fossiileja, mikä lähteestä riippuen vähentää päästöjä reippaasti.

Ja saisvat laittaa vähän lähemmäksi sen MyDiesel-pumpun mulle niin huijaisin päästöjä dieseleilläni olemalla polttamatta fossiileja, mikä lähteestä riippuen vähentää päästöjä reippaasti.

Ainakin ne tutkimukset joita tuosta Nesteen tavarasta löytyi, viittasi kyllä oikeasti pudonneisiin päästöihin. Jotkin biodieselit ovat kylläkin kohottaneet NOx-päästöjä korkeamman palolämpötilan vuoksi, mutta biodiesel on varsin laaja käsite. Nesteenkin tavaralla näkyy NOx olevan aika neutraali, vaikka pientä alentumista siinä onkin raportoitu fossiilidiisseliin verrattuna. Erityisen suuri muutos oli kuitenkin HC ja CO -päästöissä, partikkelitkin laskivat kivasti. Vastineena kyllä näkyy että moottorin tuottama voima laskee hieman, mikäli sähkösysteemit eivät osaa säätyä tai niitä ei ole, kun taas volumetrinen kulutus lisääntyy, vaikka massallinen kulutus pienenee, tuolla kun on alhaisempi tiheys.

Olisi mukava tietää tuon tavaran kemiallinen koostumus. Mikäli se sisältää happea, selittäisi se puhtaampaa palamista. Tai mikäli sen vety-hiilisuhde on parempi kuin fossiilidiisselin. Ei ainakaan näin äkkiseltään löytynyt kovin tarkkaa kemiallista kuvausta tuosta aineesta.
Mutta ehdottomasti kyllä hyvä polttoaine, näkyy nuiden tutkielmien mukaan vähentävän muunmuassa karstoitusta, joka viittaa että sillä on parempi vety-hiilisuhde tai sitä happea itsessään. Tai kumpikin.
Innolla odotan, että tuota tulee näillekkin seuduille että pääsee testaamaan.

Se on itseltä tosiaan selvittämättä, millaisia päästöjä etanoli ja biokaasu tuottavat. Luulisi äkkiseltään että kummallakin hiukkaspäästöt alenevat bensiiniin verrattuna, mutta ei ole silmiin osunut aiheesta tehtyä tutkimusta.

Hiukkas-päästöt ovat viinalla naurettavan pienet, ellei liki olemattomat.
Aldehydejä tulee putken päästä bensiiniä enemmän mutta niiden puoliintumisaika on sekunteja. Samaten pienelläkin ilma-ylimäärällä kissa polttaa ne välittömästi (siksi ajan hitusen laihalla).
Voimarikastuksella aldehydit pystyy haistamaan muutaman kymmenen metrin päästä takana mutta sitä kauempana ne ovat hapettuneet pois.

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/366920718

Suorista hiukkaspäästöistä sen verran, että 100 000km viinalla ajettuna tekee sen, että pakoputken päästä ei jää mitään paperiin. Tai jää hitusen, rautaoksidia.

Hiukkas-päästöt ovat viinalla naurettavan pienet, ellei liki olemattomat.
Aldehydejä tulee putken päästä bensiiniä enemmän mutta niiden puoliintumisaika on sekunteja. Samaten pienelläkin ilma-ylimäärällä kissa polttaa ne välittömästi (siksi ajan hitusen laihalla).
Voimarikastuksella aldehydit pystyy haistamaan muutaman kymmenen metrin päästä takana mutta sitä kauempana ne ovat hapettuneet pois.

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/366920718

Suorista hiukkaspäästöistä sen verran, että 100 000km viinalla ajettuna tekee sen, että pakoputken päästä ei jää mitään paperiin. Tai jää hitusen, rautaoksidia.

Mielenkiintoista, olenkin missannut tuon artikkelin. Näin sitä teoriassa vähän ajattelin, että kun hiiltä on suhteessa vähemmän ja mukana on happea jonka vuoksi palaminen on puhtaampaa, ei palamattomia hiukkasia kuuluisi jäädä niin paljoa. Bioetanoli vaikuttaa olevan monelta kannoilta terveellisempi ja ympäristöystävällisempi, sekä enemmän voimaa tuottava yhdiste kuin pumpulta saatava bensa. Toivoisin, että E95 versiota, tai E100:sta saataisiin pumpuille. Jos rassatessa roiskuu polttoainetta pitkin haalareita niin etanoli ei myöskään niin paljoa kammota kuin bensa.

Bioetanoli vaikuttaa olevan monelta kannoilta terveellisempi ja ympäristöystävällisempi, sekä enemmän voimaa tuottava yhdiste kuin öljytuotteet.

Suosittelen perehtymään aiheeseen hieman syvällisemmin.

Suosittelen perehtymään aiheeseen hieman syvällisemmin.

Voisitko tarkentaa, miltä kantilta ja mikä meni minulla pieleen? Perustan tuon väitöksen siihen, että etanoli jäähdyttää enemmän ja omaa korkeamman itsesyttymispisteen kuin bensa, jolloin etanolia voidaan puristaa enemmän. Lisäksi etanoli omaa korkeamman palonopeuden, jolloin suurempi osa polttoaineesta palaa lyhyemmässä ajassa, luoden kovemman piikkipaineen (suurempi puristus myös kohottaa palonopeutta lisää).
Jos ongelma oli siinä, että sanoin "öljytuote", tarkoitin bensaa. Olisi tässä pitänyt olla tarkempi, sillä tuo voi hyvinkin olla väärä lausahdus. On toki öljyperäisiä yhdisteitä joilla on hyvä puristuskesto, kuten bentseeni ja erityisesti tolueeni, joita kuitenkin harvemmin pumpulta saa. Näiden palonopeudesta minulla ei kuitenkaan ole tietoa.

Vai tarkoititko polttoaineen sisältämää energiamäärää? Se on toki etanolilla alempi sen sisältämän hapen vuoksi. Energiamäärä suhteessa painoon alkoholeilla on huonoimpia, ja öljy-yhdisteet ovat huomattavasti parempia. Tämä erohan johtuu etanolin sisältämästä hapesta. Ilman happea etanolin sisältämä energiamäärä kiloa kohden olisi suurempi kuin bensalla alhaisemman hiilipitoisuuden vuoksi. Tämän vuoksi samalla seossuhteella bensaan verrattuna sillä tuodaan suurempi energiamäärä.

Toivoisin, että E95 versiota, tai E100:sta saataisiin pumpuille. Jos rassatessa roiskuu polttoainetta pitkin haalareita niin etanoli ei myöskään niin paljoa kammota kuin bensa.

Käsittääkseni 100% etanolia ei pysty käsittelemään, en sitten tiedä imeekö se itseensä automaattisesti ilmasta kosteutta, vai höyrystyykö se kohtuuttoman helposti, mutta kaikki kaupallinen "puhdas" alkoholi on maksimissaan jotain 96% luokkaa.

Käsittääkseni 100% etanolia ei pysty käsittelemään, en sitten tiedä imeekö se itseensä automaattisesti ilmasta kosteutta, vai höyrystyykö se kohtuuttoman helposti, mutta kaikki kaupallinen "puhdas" alkoholi on maksimissaan jotain 96% luokkaa.

Veden imemisestähän siinä on kyse, eli siksihän pirtu on 96% ja loput vettä.

Mutta tässä Ennn-nomenklatuurissahan on kyse bensan ja etanolin seossuhteesta. Lisänä on sitten enempivähempi vettä jonka etanoli on itseensä imenyt.

Käsittääkseni 100% etanolia ei pysty käsittelemään, en sitten tiedä imeekö se itseensä automaattisesti ilmasta kosteutta, vai höyrystyykö se kohtuuttoman helposti, mutta kaikki kaupallinen "puhdas" alkoholi on maksimissaan jotain 96% luokkaa.

100% etanolia ei pysty valmistamaan, en nyt kemiallista termistöä hallitse, mutta vesi ja etanoli sitoutuu siten ettei kaikkea vettä saada ikinä pois. Muistelen, että ST1 kykeni johonkin alle 2% vesimäärään, ellei parempaankin. Tällöin vain veden poistoon käytetyt kemikaalit jäävät osittain polttoaineeseen. E100:lla tarkoitan sitä, että siinä ei ole kuin etanolia, ja se määrä vettä mitä nyt sattuu olemaan, mutta ei lainkaan bensaa tai vastaavia herkästi syttyviä ainesosia. Etanoli on vesiliukoinen ja sen vuoksi nuo asemien säiliöt ja kuljetusketju täytyy olla varsin tiiviitä ja kuivina pidettyjä. Sama on toisaalta bensassakin, kun siinä ei vesi sekoitu polttoaineeseen vaan kerrostuu, joten polttoaineet pitää kuljettaa ja varastoida siten, että kosteuden kertyminen olisi minimaalista.
Etanoli ei höyrysty niin herkästi kuin bensa. Siksihän se ei talvella juurikaan niin herkästi käynnisty.

100% etanolia ei pysty valmistamaan, en nyt kemiallista termistöä hallitse, mutta vesi ja etanoli sitoutuu siten ettei kaikkea vettä saada ikinä pois. Muistelen, että ST1 kykeni johonkin alle 2% vesimäärään, ellei parempaankin.

Saahan siitä suht puhdastakin, avoimessa astiassa siitä vaan tulee nopeasti 96% etanolia.

"Tislattaessa etanolin vesiliuoksia saadaan tuotteena seos, joka sisältää korkeintaan 96 prosenttia etanolia ja loput vettä. Vesi ja etanoli muodostavat tällöin niin sanotun atseotrooppisen seoksen. Seosta kutsutaan väkiviinaksi. Tätä puhtaampaa etanolia, ns. absolutoitua etanolia voidaan valmistaa poistamalla 96-prosenttisesta etanolista vettä esimerkiksi molekyyliseuloilla, jolloin saadaan noin 99,5-prosenttista etanolia. Vettä voidaan poistaa vielä tätäkin enemmän esim. tislaamalla etanolia sopivan kuivausaineen, kuten esim. natriumboorihydridin kanssa."

Kaila, Meriläinen, Ojala, Pihko, Salo: Reaktio 1 - Ihmisen ja elinympäristön kemia, s. 99-100. Hämeenlinna: Tammi, 2010.

Nuo äärimmäisen kuivat etanolit tuppaa vaan sitten olemaan labrakemikaaleja, eihän niitä suuria määriä jakeluketjussa saa kuitenkaan kuivana säilymään.

100% etanolia ei pysty valmistamaan, en nyt kemiallista termistöä hallitse, mutta vesi ja etanoli sitoutuu siten ettei kaikkea vettä saada ikinä pois. Muistelen, että ST1 kykeni johonkin alle 2% vesimäärään, ellei parempaankin. Tällöin vain veden poistoon käytetyt kemikaalit jäävät osittain polttoaineeseen. E100:lla tarkoitan sitä, että siinä ei ole kuin etanolia, ja se määrä vettä mitä nyt sattuu olemaan, mutta ei lainkaan bensaa tai vastaavia herkästi syttyviä ainesosia. Etanoli on vesiliukoinen ja sen vuoksi nuo asemien säiliöt ja kuljetusketju täytyy olla varsin tiiviitä ja kuivina pidettyjä. Sama on toisaalta bensassakin, kun siinä ei vesi sekoitu polttoaineeseen vaan kerrostuu, joten polttoaineet pitää kuljettaa ja varastoida siten, että kosteuden kertyminen olisi minimaalista.
Etanoli ei höyrysty niin herkästi kuin bensa. Siksihän se ei talvella juurikaan niin herkästi käynnisty.

Tuotas noin, näin pontikkapäänä ja kemiaakin hitusen tuntemavana, täytyy todeta, että ST1:n RE85 on äärimmäisen kuivaa (vedetöntä) ja se valmistetaan molekyyliseuloilla tislaamisen jälkeen.
Tyypillisesti se sisältää 1gramman vettä RE85 kiloa kohden (+15C lämpötilassa se on 1,285L). Laaturaja on 5 grammaa vettä tuossa 1,285L tilavuudessa.

Talvioloista minulla on itselläni kokemusta kuudesta talvesta vinokoneessa ja nykyisin se pakkasraja jolla kone jää käymään laakista on -15C (vuosia sitten -12C). Puhtaalla etanolilla höyrystymislämpötilaraja on +12C, joten sillä on käynnistys ongelmia jo alle +10C lämpötiloissa moottorin puristuksista ja suuttimien sumun laadusta riippuen.
Pontikkapäiden klaanilla on empiirisiä kokemuksia talvi-olosuhteista miljoonan kilometrin verran.

RE85 sytyy huonohkosti jopa kynttilän liekkiin sumutettaessa sumupullolla -28C lämpötilassa. Tosin kunhan se leimahtaa, se syttyy sitten hitaasti melko suurelta osin.
+50C lämpötilassa se tarvitsee ihan pikkuruisen staattisen kipinän ja se on täysin tulilla välittömästi.

Ihan jokainen tislaustaitoinen pystyy tekemään vedetöntä etanolia ihan kotioloissakin tislatusta tavarasta molekyyliseulojen avulla, joita pystyy ostamaan ihan tavallinen taatelintallaaja, kuten minä. Hintakin on pienissä tuottomäärissä kohtuullinen (~100L/vrk) muutaman satasen.

Kokemukseni mukaan ruohonleikkurin tankissa RE85 varastointi nurmikonleikkuu kausien välissä imeyttää RE85:n vettä hyvin pieniä määriä (1-2%). Se pyrkii kyllä asentrooppista seosta kohden mutta sen saavuttaminen vaatii ulkotiloissa aikaa yllättävän paljon (talvi).
RE85 ehtii haihtua merkittävissä määrin siitä ruohonleikkurin tankista ennenkuin se on imenyt vettä merkittävästi, jonka vuoksi se saavuttaa sen asentrooppisen seoksen toisella tavalla kuin suoraan imemällä vettä, vaikka se tietyissä määrin onkin hygroskooppinen aine.
Tiukan viskin ja veden pystyy vaihtamaan ihan helposti keskenään kahdessa vastakkain olevassa lasissa ilman, että vesi liukenee viskiin merkittävästi prosessissa.

Joskus poikasena muistan kuinka enoni laimensi asentrooppista alkoholia vedellä juoma-kelpoiseen seokseen ja se kesti muuten ilman mekaanista sekoistamista likemmäs viikon.
Olen itse tehnyt saman tempun Etax Aa:lle ja sekoittuminen ilman ultraäänisekoitinta kestää ravistella kotvasen tai kaksi. 

Jänniä matoja se etanoli tekee puhtaaseen veteen....   

Kuten nimimerkki Chall joskus totesi, Bensa pesemiseen ja diesel lämmittämiseen. Toki molemmat ovat mainioita teknisiä liuottimia.   
Tietysti diesel-moottorit yli 8L moottorikoossa ovat jo oikeasti moottoreita. Ja niillä on mahdollista saavuttaa hyötysuhde ja päästörajat, joista pienemmillä voi vain unelmoida! 


Ps. etanolin itsesyttymislämpötila (+363C) on merkittävästi alhaisempi kuin bensiinin (+400C). Mutta kikka millä se kestää kovempia puristuksia on sen höyrystymislämpö (jäähdyttää tehokkaasti).

Muistelen myös lukeneeni, että kaikki dieselautot huijaavat päästöissään, VW ei ollut likimainkaan pahin huijari, mutta oli ensimmäinen joka jäi kiinni.

VW on ollut pahin huijari useastakin eri syystä:
1. Markkinointi oli raskaasti harhaanjohtavaa ja valheellista. Rinnastettavissa savukemainokseen jossa tupakointia väitetään terveelliseksi
2. Kyseessä alan johtava toimija ei pelkästään autonvalmistuksessa vaan myös erityisesti diesel teknologiassa. VAG konsernihan on niin sanotusti Mr. diesel
3. Kyseessä oli pitkäkestoinen ja strateginen operaatio. Teknologista jälkeenjääneisyyttä koetettiin määrätietoisesti paikata vilunkipelillä ja näin tehden voittaa markkinaosuuksia erityisesti yhdysvalloissa (eurooppaan tuhon siemen oli jo syötetty menestyksekkäästi). Ylenpalttisista resursseista huolimatta hybridit ja sähköautot loistivat poissaolollaan ja panostus tehtiin kehityksen sijasta huijaukseen. Ei järin vastuullista toimintaa alan ikonilta.
4. Tunnustus tehtiin vain pakon edessä

Koko vyyhti lähti purkautumaan yhdysvalloista siitä yksinkertaisesta syystä että siellä ei dieseleitä siedetä. Euroopan diesel villitystä on siellä seurattu kauhulla koska he katsovat että saasteongelma on ensisijaisesti hoidettava paikallisella tasolla ja sitten vasta globaalilla. Ei ole iloa hiilidioksidipäästöjen pienenemisestä jos ihmiset tukehtuvat Nox ja hiukkas-päästöihin. Heillä on riittämiin kokemuksia paikallisista saasteongelmista jo entuudestaan (esim kalifornian savusumu ongelmat ja siitä seurannut katalysaattoripakko ja päästönormit).

VAG koetti vyöryttää yhdysvaltoihin kokonaisia diesel mallistoja kun taasen muilla merkeillä oli joitain yksittäisiä malleja ja monilla ei ensimmäistäkään. Näiden yksittäisten mallien käryämiseen koetetaan aina vedota mutta tosiasiassa VAG on ollut ainut joka on koettanut dieseleitä yhdysvalloissa myydä.

Että miksikö höyrytä yhdysvalloista? Siksi että eurooppa on tässäasiassa läpimätä ja jälkeenjääneen autoteollisuuden vanki. Vasta sitten kun yhdysvalloissa nostettiin asia esille on uskallettu sanoa ääneen että esimerkiksi Lontoo on dieselien myrkyttämä..

Tässä taas näitä mainosvideoita koehtien 1 ja 3 tueksi.

http://youtu.be/GemJWrp0nAM

http://youtu.be/C9w51f5G-bg

http://youtu.be/aYoq4glQV8s

"Diesel, it's no longer a dirty word" ja "Truth in engineering"